Avainsana-arkisto: ylempi ammattikorkeakoulututkinto

Opettajankoulutuksesta ylempi ammattikorkeakoulututkinto?

Kuva: Joel Forsman

Opettajankoulutusryhmäläiset nauttimassa “alkucocktailia” lähipäivänään Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) ovat maisterikoulutukselle rinnasteisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Niillä osoitetaan AMK-perustutkinnon ja työkokemuksen jälkeen kykyä kehittää omaa ammattialaa ja toimia AMK-tutkinnon antamaa valmiutta laajemmassa roolissa työelämässä. Yliopistojen maisteritutkinnot suoritetaan yleensä suoraan kandidaattivaiheen perään, ja ne antavat valmiuden tieteellisen tutkimustyön tulosten hyödyntämiseen työssä ja tutkimuksessa. Yksinkertaistaen ja mutkat oikoen voisi sanoa, että YAMK on näyttö työelämäkokemuksella hankitusta tutkimus- ja kehittämisosaamisesta (T&K), ja maisteritutkinto T&K-osaamisella hankituista työelämävalmiuksista.

Ammatillinen opettajankoulutus on korkeakoulututkinnon ja useimmiten siihen perustuvan työelämäkokemuksen jälkeen suoritettava pätevöittämiskoulutus. Se on Suomessa pakollinen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opettajille. Laajuus on nykyisin yhden vuoden päätoimista opiskelua vastaava 60 op. Koulutus antaa pedagogisen kelpoisuuden myös yleissivistävän koulutuksen aineenopettajaksi. Vaativuudeltaan opinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa.

Kansainvälisesti vaatimus opettajankoulutuksesta ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa on melko harvinainen. Tarve sen sijaan on erittäin yleinen, ja se on monissa maissa noussut tietoisuuteen. Oman maan kilpailukyky pyritään varmistamaan myös tulevaisuudessa kouluttamalla ammatillisesti tai korkeakoulussa yhä suurempi osa nuorten ikäluokista. Monien kohdalla motivaation ylläpito edellyttää oppimisprosessin ohjaamista pedagogisesti osaavan ja itsekin motivoituneen opettajan toimesta. Opiskelijajoukon heterogeenisuuden kasvaessa tulee korostetusti esiin tarve ymmärtää ja tukea erilaisia oppijoita. Nuorten valtamediaksi muodostuneet sähköiset viestintävälineet synnyttävät oppimisympäristöjä, joissa ohjaaminen vaatii opettajalta uudenlaista osaamista. Opettajatarpeen kasvaessa myötäsyntyisiä lahjakkuuksia ei yksinkertaisesti riitä, vaan pedagoginen osaaminen saadaan koulutuksella niin kuin muukin osaaminen valtaosalle eri alojen ammattilaisia.

Suomalainen koulutus on peruskoulun tulosten tasalaatuisuudella saanut hyvän maineen maailmalla. Monet uskovat selityksen löytyvän mm. suomalaisesta opettajankoulutuksesta. Se onkin aivan kärkipäässä koulutuksemme kansainvälisessä kysynnässä. Koulutusorganisaatiot, erityisesti väestöltään nopeasti kasvavissa ja taloudellisesti kehittyvissä maissa, tarvitsevat opettajien koulutusta parantamaan oppimistuloksia ja ammatin arvostusta. Koulutukseen osallistuvat haluavat opiskelustaan niiden tasoa vastaavan tunnustuksen, mieluiten uuden tutkinnon. Sitä ei Suomi voi tarjota. Mutta asia on helposti korjattavissa.

Ammatillinen opettajankoulutus pitää pikimmiten määritellä YAMK-tutkinnoksi. Se täyttää kaikki YAMK-kriteerit, kunhan laajuuteen lisätään 30 op niille, joilla on 3,5 vuoden perustutkinto, ja opinnäytetyö ohjataan YAMK-kriteerit täyttävänä. YAMK-tutkinnolle tyypillisesti ammatillinen opettajankoulutus on osoitus kyvystä toimia työelämässä perustutkinnon oletusarvoa laajemmassa roolissa ja kehittää omaa ammattialaa, opettajuutta. Samalla siitä tulee kansainvälisesti halutuin koulutustuote, ylempi korkeakoulututkinto.

Tätä vuosisadan tilaisuutta myydä suomalaista osaamista kasvaville markkinoille ei saa hukata oman maan sisäiseen filosofiseen pohdiskeluun oikeudesta myydä tutkintokoulutusta. Kukaan ei edes odota kotimaahansa ulkoa tuodun opettajankoulutuksen olevan maksuton. Jokainen myyty opettajankoulutustutkinto tuo Suomeen rahaa yhden päivähoitopaikan tai vanhuksen kotipalvelun vuosikustannuksen verran. Kannatan.

Mikko Naukkarinen, vararehtori

Kuva: Joel Forsman

 

 

 

Tarvitaanko ammattikorkeakoulujen maisterikoulutusta?

Marja_sutela

Suomen taloustilanteen näyttäessä entistä synkemmältä on viime aikoina nostettu esille ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuus. Asia nousi – ehkä yllättäenkin – esille OKM:n järjestämässä korkeakoulujen johdon seminaarissa viime marraskuussa Oulussa. Suomen yliopistot Unifi ry:n silloisen puheenjohtajan, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Hollin mukaan pitäisi kriittisesti arvioida ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuutta. Seminaarissa käytiin keskustelua myös suomalaisen duaalimallin tulevaisuudesta ja siitä, onko meillä varaa ylläpitää korkeakoulujärjestelmää, jossa on erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektori. Olisikin ollut suorastaan ihme, jos duaalimallin oikeutusta ei otettaisi esille nykyisessä taloustilanteessa.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Runsaassa 10 vuodessa maahan on valmistunut noin 10 000 ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. TAMKissa suoritettiin viime vuonna 195 YAMK-tutkintoa 12 koulutusohjelmassa. Valtakunnallisesti TAMK oli toiseksi suurin YAMK-kouluttaja Metropolian jälkeen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältö lähtee suoraan työelämän tarpeista. Koulutukseen valituilla on oltava AMK-tutkinnon jälkeen kolmen vuoden työkokemus alalta. Useissa TAMKin YAMK-ohjelmissa on pääsyvaatimuksena suunnitelma työelämän kehittämishankkeesta, minkä aikoo opintojen aikana toteuttaa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat valmiita työelämän kehittäjiä ja asiantuntijoita, joilla on alan työkokemusta ja koulutuksen mukana tuomia verkostoja.

TAMKissa tutkintojen sisältöjä ollaan parhaillaan uusimmassa kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden toimiluvan mukaisesti TAMKilla on oikeus järjestää YAMK-koulutusta kaikissa niissä koulutusvastuissa, joissa on myös AMK-tutkinnon anto-oikeus lukuun ottamatta rakennusarkkitehti- ja rakennusmestarikoulutusta. TAMKin mahdollisuudet järjestää YAMK-koulutusta laajenivat uuden toimiluvan myötä entiseen verrattuna. OPS-työn lisäksi TAMK vahvistaa YAMK-tutkintoja organisatorisesti, kun YAMK-koulutuspäällikkö aloitti tehtävässään vuoden alussa.

DemolaYleiskuva

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eli maisterikoulutus on ammattikorkeakouluille erittäin tärkeää. YAMK-koulutus toimii usein kehittämisen moottorina ja se on usein edellytys kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Koulutuksen merkityksen on huomannut myös OKM myöntämällä ammattikorkeakouluille kaksi miljoonaa euroa vuosille 2014 – 2015 hankkeelle ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”.

YAMK-koulutuksen valtakunnallista tunnettuutta pitää kuitenkin parantaa. Kansainvälisessä yhteistyössä kolmen vuoden työkokemusvaatimus ulkomaalaisen yhteistyökorkeakoulun opiskelijalta estää käytännössä Double Degree -ohjelmien toteutuksen. Myös sekavat tutkintonimikkeet hämäävät sekä opiskelijoita että työnantajia etenkin terveysalalla. Selkeyden vuoksi tutkintonimikkeenä tulisi olla Maisteri, ylempi (AMK), mikä on jo tällä hetkellä ylempien AMK-tutkintojen asetuksen mukainen englanninkielinen käännös. Ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, joita ammattikorkeakoulujen maisteritutkinnot ovat, tarvitaan.

Marja Sutela, vararehtori

Valokuvassa: Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita Demolassa syksyllä 2010,  kuva: Leena Mäkelä