Avainsana-arkisto: vieraskielinen koulutus

Vieraskielinen koulutus ja epäterve kilpailutilanne

Korkeakoulupalveluiden johtaja Aura Loikkanen, 21.5.2018

Aura Loikkanen

Aura Loikkanen

Lukuvuosimaksujen periminen on luonut kilpailutilanteen suomalaisten korkeakoulujen välille. Emme kilpaile ainoastaan toisten maiden yliopistojen kanssa kansainvälisillä markkinoilla, vaan maan sisäisesti vielä enemmän. Koulutuksen laatu ei ole ratkaiseva kilpailutekijä. Seminaareissa puhutaan kauniisti yhteistyöstä ja suomalaisen koulutuksen yhteismarkkinoinnista maailmalle. Mutta korkeakoulukentässä on epäterveitä kilpailutekijöitä, jotka vievät pohjan ja halunkin yhteismarkkinoinnille ja yhteistyölle.

Kun TAMK määritti lukuvuosimaksun suuruutta, otimme huomioon koulutuksen kustannukset, lisääntyvien markkinointiponnistelujen kustannukset ja lisäksi stipendirahaston kartuttamisen perittävillä maksuilla. Jo ensimmäisenä vuonna katoimme kaikki kansainväliseen markkinointiin kohdennetut resurssit opiskelijoiden lukuvuosimaksuilla. Jatkossa tavoitteena on luonnollisesti kasvavien opiskelijamäärien ansiosta entistä suurempien summien kohdentaminen koulutusten kehittämiseen.

Kaikki korkeakoulut eivät lähteneet tälle tielle. Osa korkeakouluista on määrittänyt perittävän lukuvuosimaksun alhaiseksi luottaen siihen, että OKM:n rahoitus tutkinnoista ja opintopistekertymistä koskee jatkossakin täysimääräisesti myös maksavia opiskelijoita. Edelleen löytyy ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joissa opiskelu on apurahoista johtuen ilmaista kaikille tai lähes kaikille EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Lisänä tarjotaan vielä elinkustannusstipendi, jolla tuetaan Suomessa asumista. Niinpä markkinoimme rinta rinnan maailmalla saman sisältöistä koulutusta, toinen vain maksaa lähes 10 000 euroa vuodessa ja toinen ei mitään.

TAMKin toiveena oli Tampere3:a suunnitellessa rakentaa selkeitä jatko-opintomahdollisuuksia Tampereella englanninkielisen AMK-tutkinnon suorittaneille. Useat kansainväliset opiskelijamme harkitsevat heti tutkinnon suoritettuaan maisteriopintoja ja olisi hienoa, jos opiskelijat voisivat jäädä tutulle paikkakunnalle jatkamaan opintojaan. Englanninkielisiin ylempiin AMK-koulutuksiimme vaaditaan kuitenkin kolmen vuoden työkokemus, ja siksi yliopistojen maisteriopinnot ovat hieno mahdollisuus myös meidän opiskelijoillemme.

Yliopistot ovat havahtuneet siihen, että ammattikorkeakoulujen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrät eivät laskeneet yhtä paljon kuin yliopistojen vastaavat opiskelijamäärät. Niinpä yliopistot nyt kilvan valmistelevat vieraskielisiä kanditason ohjelmia, ja antavat saman tien oikeuden myös maisterin tutkinnon opiskeluun.  Olen ymmärtänyt, että yliopistoilla yhtenä tärkeimpänä motiivina on taata hyvien tohtoriopiskelijoiden saaminen vieraskielisen koulutuksen tarjontaa laajentamalla. Tampereella toivottavasti edetään hyvässä yhteistyön hengessä ja tehdään avauksia koulutuksista, jotka eivät kilpaile sisällöllisesti keskenään. Tähän haluan luottaa.

Kilpailun tervehdyttämiseksi valtion täysimääräinen rahoitus pitäisi poistaa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tutkinnoista. Näin korkeakoulu joutuisi kantamaan taloudellisen vastuun ja joutuisi hinnoittelemaan tuotteensa markkinalähtöisesti. Vai olisiko sittenkin niin, että hinnoittelu on jo nyt markkinalähtöistä? Ei uskota omaan tuotteeseen ja myydään sitä alihintaan tai annetaan ilmaiseksi, jotta kauppa ylipäätään kävisi.

Ammattikorkeakoulujen ylempien AMK-tutkintojen kolmen vuoden työkokemusvaatimuksen poistamisesta keskustellaan ajoittain. Jos näin toimittaisiin, voisivat ammattikorkeakoulutkin tarjota suoria maisteriväyliä AMK-tutkinnon suorittaneille ja yliopistoilta häviäisi tämä kilpailuetu. Toisaalta uskon maailmalla olevan pilvin pimein työssä käyviä bachelor-tutkinnon suorittaneita, jotka haluaisivat täydentää osaamistaan maisteritasolle. Yliopistojen tarjonnasta poikkeava profiili työkokemusvaatimuksineen tulisi näissä ylemmissä AMK-tutkinnoissamme säilyttää kilpailutilanteesta huolimatta.

Valtakunnallinen väliraportti lukuvuosimaksujen käyttöönotosta ja sen vaikutuksista julkistetaan viimeistään syyskuussa ja loppuraportti vuoden 2020 lopussa. Mielenkiinnolla odotan tuloksia ja johtopäätöksiä. Jos lukuvuosimaksujen periminen todetaan epäonnistuneeksi politiikaksi, korkeakoulut voivat syyttää itseään ja omia toimiaan.  Valtion (ymmärtääkseni) siirtymävaiheen ratkaisut koulutuksen rahoitukselle tukevat epätervettä kilpailua ja vesittävät lukuvuosimaksujärjestelmää. Hyvänä tarkoituksena on ilmeisesti ollut siirtymävaiheen helpottaminen.

Myös ulkoministeriö osallistuu omalla byrokratiallaan hankaloittamaan ulkomaisten opiskelijoiden saapumista Suomeen. Maailmalta on tullut viestejä, että haastatteluaikoja konsulaatteihin viisumihakemuksia varten saadaan vasta elokuulle. Viisumin saanti myöhästyy ja opiskelijat saapuvat auttamattomasti myöhässä opintoihinsa.

Koulutuksestahan piti tulla merkittävä vientituote Suomelle!

Kuva: Joel Forsman