Avainsana-arkisto: valtionrahoitus

Etunsa kullakin

 Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja 25.9.2018

Asioita halutaan usein ratkaista kokonaisuuden kannalta hyvällä tavalla. Aina kun ollaan riippuvuussuhteessa toiseen, käsitteet ”yhteinen etu”, ”kokonaisuuden kannalta” ja ”näkökulma” ovat erottamattomat. Tämä pätee yksittäisiin ihmisiin, ryhmiin ja organisaatioihin. Erilaiset tulkinnat kokonaisuudesta, jonka näkökulmasta yhteistä etua tulkitaan, voivat tuottaa paljonkin toisistaan eroavia käsityksiä päätöksenteon pohjana käytettävästä yhteisestä edusta.

Osakeyhtiölaki auttaa päätöksillä edistettävän kokonaisuuden hahmottamista toteamalla että ”yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”. Varmuuden vuoksi vielä määritellään, että yhtiön johtoon kuuluvat hallitus sekä toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, mikäli ne on nimitetty. Ikään kuin tämä ei olisi jo selvä toimintaohje, todetaan vielä, että ”hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön”.

Ammattikorkeakoululaki on erityislaki, joka on 5 §: n mukaan tulkintajärjestyksessä ensisijainen ammattikorkeakouluosakeyhtiön sääntelyssä. AMK-laki määrää, ettei siinä hallitukselle ja rehtorille määrättyjä tehtäviä saa ottaa yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Omistajat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Asiassa, josta ei ole ammattikorkeakoululain sitovaa määräystä, toimitaan osakeyhtiölain mukaisesti.

AMK-lain saman 5 §:n mukaan AMK-osakeyhtiö ei saa jakaa osinkoa ”taikka tuottaa muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle”. Määräys alleviivaa periaatetta, että ammattikorkeakoulutoimintaa koskevien ratkaisujen taloudellisissa perusteissa on käytettävä tarkasteltavana kokonaisuutena AMKia ja sen etua.

Eduskunnassa on käyty AMK-lain muutostilanteissa keskustelua lakiin kirjattujen autonomiasäännösten toteutumisesta. Siksi vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lakimuutokseen kirjattiin lausuma, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukonsortioissa ammattikorkeakouluja koskeva päätöksenteko tapahtuu ao. ammattikorkeakoulussa omistuspohjasta riippumatta. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että valtionrahoitusjärjestelmän mukainen rahoitus käytetään korkeakoulukonsortioissa rahoituslainsäädännön mukaisesti ja että yhteistyöstä koituva taloudellinen tai muu hyöty jakautuu tasapuolisesti konsortion kaikille korkeakouluille. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys kaikkien konsortioiden hallintomallien ja rahoitusjärjestelmien toimivuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.”

Toisistaan poikkeavat näkemykset kokonaisuuden kannalta yhteisestä edusta eivät yleensä ole oikeita tai vääriä, vaan erilaisista tarkastelukokonaisuusista johdettuja loogisia näkökulmia asiaan. AMKin osalta päätöksentekoa helpottaa se, että käytettävä näkökulma ja edunsaaja on niin selkeästi kirjattu lainsäädäntöön.

Vieraskielinen koulutus ja epäterve kilpailutilanne

Korkeakoulupalveluiden johtaja Aura Loikkanen, 21.5.2018

Aura Loikkanen

Aura Loikkanen

Lukuvuosimaksujen periminen on luonut kilpailutilanteen suomalaisten korkeakoulujen välille. Emme kilpaile ainoastaan toisten maiden yliopistojen kanssa kansainvälisillä markkinoilla, vaan maan sisäisesti vielä enemmän. Koulutuksen laatu ei ole ratkaiseva kilpailutekijä. Seminaareissa puhutaan kauniisti yhteistyöstä ja suomalaisen koulutuksen yhteismarkkinoinnista maailmalle. Mutta korkeakoulukentässä on epäterveitä kilpailutekijöitä, jotka vievät pohjan ja halunkin yhteismarkkinoinnille ja yhteistyölle.

Kun TAMK määritti lukuvuosimaksun suuruutta, otimme huomioon koulutuksen kustannukset, lisääntyvien markkinointiponnistelujen kustannukset ja lisäksi stipendirahaston kartuttamisen perittävillä maksuilla. Jo ensimmäisenä vuonna katoimme kaikki kansainväliseen markkinointiin kohdennetut resurssit opiskelijoiden lukuvuosimaksuilla. Jatkossa tavoitteena on luonnollisesti kasvavien opiskelijamäärien ansiosta entistä suurempien summien kohdentaminen koulutusten kehittämiseen.

Kaikki korkeakoulut eivät lähteneet tälle tielle. Osa korkeakouluista on määrittänyt perittävän lukuvuosimaksun alhaiseksi luottaen siihen, että OKM:n rahoitus tutkinnoista ja opintopistekertymistä koskee jatkossakin täysimääräisesti myös maksavia opiskelijoita. Edelleen löytyy ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joissa opiskelu on apurahoista johtuen ilmaista kaikille tai lähes kaikille EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Lisänä tarjotaan vielä elinkustannusstipendi, jolla tuetaan Suomessa asumista. Niinpä markkinoimme rinta rinnan maailmalla saman sisältöistä koulutusta, toinen vain maksaa lähes 10 000 euroa vuodessa ja toinen ei mitään.

TAMKin toiveena oli Tampere3:a suunnitellessa rakentaa selkeitä jatko-opintomahdollisuuksia Tampereella englanninkielisen AMK-tutkinnon suorittaneille. Useat kansainväliset opiskelijamme harkitsevat heti tutkinnon suoritettuaan maisteriopintoja ja olisi hienoa, jos opiskelijat voisivat jäädä tutulle paikkakunnalle jatkamaan opintojaan. Englanninkielisiin ylempiin AMK-koulutuksiimme vaaditaan kuitenkin kolmen vuoden työkokemus, ja siksi yliopistojen maisteriopinnot ovat hieno mahdollisuus myös meidän opiskelijoillemme.

Yliopistot ovat havahtuneet siihen, että ammattikorkeakoulujen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrät eivät laskeneet yhtä paljon kuin yliopistojen vastaavat opiskelijamäärät. Niinpä yliopistot nyt kilvan valmistelevat vieraskielisiä kanditason ohjelmia, ja antavat saman tien oikeuden myös maisterin tutkinnon opiskeluun.  Olen ymmärtänyt, että yliopistoilla yhtenä tärkeimpänä motiivina on taata hyvien tohtoriopiskelijoiden saaminen vieraskielisen koulutuksen tarjontaa laajentamalla. Tampereella toivottavasti edetään hyvässä yhteistyön hengessä ja tehdään avauksia koulutuksista, jotka eivät kilpaile sisällöllisesti keskenään. Tähän haluan luottaa.

Kilpailun tervehdyttämiseksi valtion täysimääräinen rahoitus pitäisi poistaa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tutkinnoista. Näin korkeakoulu joutuisi kantamaan taloudellisen vastuun ja joutuisi hinnoittelemaan tuotteensa markkinalähtöisesti. Vai olisiko sittenkin niin, että hinnoittelu on jo nyt markkinalähtöistä? Ei uskota omaan tuotteeseen ja myydään sitä alihintaan tai annetaan ilmaiseksi, jotta kauppa ylipäätään kävisi.

Ammattikorkeakoulujen ylempien AMK-tutkintojen kolmen vuoden työkokemusvaatimuksen poistamisesta keskustellaan ajoittain. Jos näin toimittaisiin, voisivat ammattikorkeakoulutkin tarjota suoria maisteriväyliä AMK-tutkinnon suorittaneille ja yliopistoilta häviäisi tämä kilpailuetu. Toisaalta uskon maailmalla olevan pilvin pimein työssä käyviä bachelor-tutkinnon suorittaneita, jotka haluaisivat täydentää osaamistaan maisteritasolle. Yliopistojen tarjonnasta poikkeava profiili työkokemusvaatimuksineen tulisi näissä ylemmissä AMK-tutkinnoissamme säilyttää kilpailutilanteesta huolimatta.

Valtakunnallinen väliraportti lukuvuosimaksujen käyttöönotosta ja sen vaikutuksista julkistetaan viimeistään syyskuussa ja loppuraportti vuoden 2020 lopussa. Mielenkiinnolla odotan tuloksia ja johtopäätöksiä. Jos lukuvuosimaksujen periminen todetaan epäonnistuneeksi politiikaksi, korkeakoulut voivat syyttää itseään ja omia toimiaan.  Valtion (ymmärtääkseni) siirtymävaiheen ratkaisut koulutuksen rahoitukselle tukevat epätervettä kilpailua ja vesittävät lukuvuosimaksujärjestelmää. Hyvänä tarkoituksena on ilmeisesti ollut siirtymävaiheen helpottaminen.

Myös ulkoministeriö osallistuu omalla byrokratiallaan hankaloittamaan ulkomaisten opiskelijoiden saapumista Suomeen. Maailmalta on tullut viestejä, että haastatteluaikoja konsulaatteihin viisumihakemuksia varten saadaan vasta elokuulle. Viisumin saanti myöhästyy ja opiskelijat saapuvat auttamattomasti myöhässä opintoihinsa.

Koulutuksestahan piti tulla merkittävä vientituote Suomelle!

Kuva: Joel Forsman

TKI-työtä tarjolla!

TAMKissa on tämän syksyn aikana rakennettu uutta TKI-toimintamallia. Syitä uuden toimintatavan hakemiseen on useita. Ensinnäkin TAMKin strategia uudistettiin ja ajantasaistettiin syksyllä 2014. Yksi strategian kehittämisteemoista on tulevaisuuden osaaminen ja oppiminen, mikä varmistetaan muun muassa integroimalla TKI-toiminta oppimiseen ja opetukseen. Strategiassa on asetettu 20 % ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi vuonna 2020. Ulkopuolisesta rahoituksesta TKI-toiminnan sekä myytävän koulutuksen ja palveluiden tavoite vuodelle 2015 on 2,8 miljoonaa euroa. Tämä tavoite tullaan saavuttamaan. Vuonna 2016 kyseinen tavoite kuitenkin nousee 4,7 miljoonaan euroon. TAMKin ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisbudjetista olisi ensi vuonna 11 %, kun se tänä vuonna on 9 %. Työtä on siis tulevia vuosina vielä paljon tehtävänä!

Kuvaaja Anni Kilpelä

Kuva 1: Viva-hankkeen palaveri, kuvaaja Anni Kilpelä

Jotta ulkopuolisen rahoituksen tavoite saavutetaan, edellyttää se TKI-hankevolyymin huomattavaa kasvattamista nykyisestä. TKI-hankevolyymin kasvattaminen on tärkeää myös TAMKin valtionrahoituksen turvaamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslaskennassa 8 % muodostuu ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 rahoituslaskentatilastoissa TAMKin asema tässä rahoitusmittarissa oli 24 ammattikorkeakoulun vertailussa kolmanneksi alhaisin. Pystymme suurena ja monialaisena ammattikorkeakouluna paljon parempaan! TAMKia voisi jopa luonnehtia alisuoriutujaksi kyseistä tunnuslukua tarkasteltaessa. Enää ei riitä, että pärjäämme erittäin hyvin tutkintomäärissä ja 55 op/lukuvuosi kertymässä. Tuloskuntoa näissä mittareissä on vaikea parantaa (vaikka sielläkin on töitä tehtävänä!), sen sijaan TKI-mittariin perustavassa rahoituksessa häviämme rutkasti muille amkeille.

TAMKin organisaatiota muutettiin elokuussa 2015. TKI-yksikkö siirtyi TAMKin tutkintokoulutuksen yhteyteen, jotta varmistettaisiin nykyistä parempi koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio sekä opetushenkilöstön sitoutuminen TKI-työhön. TKI-toiminnan strategista ohjausta ja näkyvyyttä kehitetään jatkossa painoalatyöskentelyn ja niiden yhteyteen perustettavien tutkimusryhmien kautta.

TAMKin strategian painoalat:

  • Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset
  • Pedagoginen TKI
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit
  • Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta
  • Älykkäät koneet ja laitteet
Kuvaaja Heini Pääkkönen

Viva-hankkeen koulutuspäivä, kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás. Kuvaaja Heini Pääkkönen

Kuinka uutta TKI-toimintamallia on syksyn 2015 aikana rakennettu? Aktiiviset TKI-toimijat ovat kokoontuneet kahteen TKI-työpajaan, jossa on luotu yhteistä ymmärrystä uuden TKI-toimintamallin tarpeellisuudesta, ”rypästelty” TKI-hankkeet painoaloittain, mietitty TKI-toiminnan hyviä käytänteitä ja tunnistettu kehittämiskohteita. Syksyn aikana on strategian painoaloille nimetty veturit ja valittu jäsenet niiden yhteyteen perustettaviin tutkimusryhmiin. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että TKI-työ kiinnostaa, sillä hakijoita tehtäviin oli runsaasti. TAMKin hankevalmistelijat jatkavat työtään myös ensi vuonna. Tarvitsemme osaavia hankehakemusten kirjoittajia, jotka voivat hypätä ammattimaisesti kirjoittamaan hakemusta myös itselleen vieraalta alueelta. Lisäksi hankeideaprosessia kehitetään, koska varsinkin ideavaiheessa tarvitaan lisää sparrausta ja tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Uusi TKI-toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa.

TKI-työ on erinomainen keino lisätä omaa ja organisaation osaamista. Heittäytyminen uusiin haasteisiin on palkitsevaa, kun osaaminen laajenee ja verkostot TAMKin ulkopuolelle lisääntyvät. TAMKissa on puhuttu uudistuvasta AMK-opettajuudesta vuodesta 2012 lähtien. Opettajan työ on muutoksessa; työhön kuuluu yhä enemmän opetuksen rinnalla myös TKI-hanketyötä ja myytäviä koulutuksia ja palveluja. Myös opiskelijat voivat suorittaa opintoja ulkopuolisen rahoituksen TKI-hankkeiden rinnalla. TKI-työ on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua!

Marja Sutela

Teksti: Marja Sutela, vararehtori, Koulutus ja TKI-toiminta

Kuva 1: Viva-hankkeen palaverista, kuvaaja Anni Kilpelä
Kuva 2: Viva-hankkeen koulutuspäivän kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás, kuvaaja Heini Pääkkönen