Avainsana-arkisto: työhyvinvointi

Robotit uusina työkavereinamme

Henkilöstöjohtaja Merja Jortikka 23.11.2018

Merja Jortikka

Tradenomiopiskelijat järjestävät TAMKissa vuosittain Finance and Accounting -seminaarin. Nyt teema liittyi ohjelmistorobotiikkaan seminaarin otsikolla ”Taloushallinnon robotiikka – uhka vai mahdollisuus työhyvinvoinnille”. Teema on erittäin ajankohtainen työelämän kehittämisessä. Myös media tuo robotiikkaa esille. Vastikään VTT:n tutkijat esittelivät Ratinan kauppakeskuksessa kaikelle kansalle robottiautot Martin ja Marilynin. Lisäksi humanoidirobotti Elias ihmetytti kielten opettamisen taidoillaan. Robotin ihmismäistä puolta markkeeraa TV:ssä Putous-ohjelman Afrobotti kysymyksellään ”mitä kuuluu, ihminen”.     

Oxfordin yliopiston tutkimuksen mukaan 47 % työpaikoista korvautuu automaatiolla ja tekoälyllä seuraavan 20 vuoden aikana. Meillä Suomessa Etla arvioi, että suomalaisten työpaikoista 36 % korvautuu vastaavalla tavalla automaatiolla ja tekoälyllä.

Ohjelmistorobotiikka on tullut muun muassa taloushallintoon. Robotic Process Automation (RPA) tarkoittaa teknologiaa, jonka avulla automatisoidaan tietotyön rutiiniprosesseja. Tietokoneohjelmistot jäljittelevät ihmisen tietokoneella tekemää työtä. Työkaverina ei tarvitse olla fyysistä robottia, vaan osan työstä tekee virtuaalinen työkaveri tietojärjestelmän kätköissä. Ohjelmistorobotiikka käyttää erilaisia tietojärjestelmiä samoin kuin ihminen tekisi.

Kone, lue robotti, on auttamassa ihmistä. Hyvä ajatus on se, että voimme automatisoida rutiininomaiset prosessit. Tällöin kone tekee koneelle kuuluvan työn. Robotti toimii ihmisen apuna, kun se varmistaa toiminnan laadun ja nopeuden. Robotti myös jaksaa pakertaa ympäri vuorokauden. Taloushallinnossa robotiikan käyttöalueita ovat muun muassa laskutus, ostolaskujen käsittely, maksuliikenne sekä kirjanpito ja raportointi. Näihin sisältyy runsaasti tietojärjestelmiin naputeltavaa dataa, jonka tekijänä voi olla ihminen (manuaalinen työ) tai kone (automatisoitu työ).

Ajatuksena on, että ihmiselle vapautuu aikaa tehdä mielekkäämpää työtä. Työntekijälle mahdollistetaan enemmän asiantuntijatyötä rutiinityön sijasta. Robotiikka muuttaa työtä. Tradenomiopiskelija Mika Nurmi kertoi seminaarissa, että hän haluaa tehdä asiat nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti. Hän kertoi olevansa siis hyvällä tavalla laiska. Mikan kaveri ajattelee samoin. Hän oli kesätyössään törmännyt kesätuuraajan tylsimpiin tallennustehtäviin. Tilanteen muuttamiseksi hän alkoi omatoimisesti tutkia avoimelta verkkoalustalta RPA:n työkalua UiPath’ia, eikä aikaakaan, kun hän oli automatisoinut firman rutiininomaiset tallennustehtävät. Kaverilla oli mahtava kehittämisote työhönsä!

Asiantuntijatyön osuus kasvaa. Aikaa vapautuu prosessien suunnitteluun ja valvontaan sekä poikkeusten käsittelyyn. Samoin neuvontatyö mahdollistuu entistä enemmän. Selvää on, että tämä on haaste työntekijöiden osaamiselle. Nuoret tulevat työelämään aikana, jolloin robotiikka tekee taustalla rutiinityöt. Uuden työntekijän tulisi aloittaa asiantuntijatyössä. Iso kysymys on, miten osaajaksi kasvetaan, kun prosessin alkupää on robotin tekemänä näkymättömissä. Taloushallinnon ammattilaisten kouluttaminen muuttuu. Sanonta ”työ tekijäänsä opettaa” pitää yhä paikkansa, mutta työpaikalla oppiminen lähtee aiempaa useammin asiantuntijatyöstä. Jotta sitä voi tehdä, tulee tuntea prosessin alkupää riittävästi, myös ne tylsät työt, jotka kone voi suorittaa. Opintojen on annettava kattavat perustiedot vaikkapa taloushallinnon kokonaisuudesta ja töissä jatketaan sitten osaamisen syventämistä yrityksen ympäristössä ja työkaluilla.

Seminaarissa sekä opiskelijat että firmoista tulleet osallistujat pitivät robotiikkaa hyvänä juttuna. Porukasta paistoi uteliaisuus ja mielenkiinto asiaan. Asenne on siis kohdillaan tässä työelämän murroskohdassa. Tarvitsemme lisäksi osaamisen kasvattamista ja kokeilun halua. Kun ihminen määrittelee robotin työt ja osaamisen, säilyy isäntärenki-suhde selvänä. Töiden ja työolojen kehittämisen kannalta on hienoa, että tällainen mahdollisuus on olemassa ja käytettävissämme. Tervetuloa myös virtuaaliset työkaverit joukkoomme!

Yhteistyö tukee työhyvinvointia

Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja, 20.2.2018

Merja Jortikka

Pikagalluppini kysymys kuului: mitä yhteistyö tuo mieleesi? ”Se on yhdessä tekemistä, sitä että me teemme porukalla töitä tavoitteita kohti”. Lisäksi kuulin, että ”se on kivaa ja positiivista ja synnyttää yhteisöllisyyttä”. Työkaveri muisti sanonnan ”yhteistyössä on voimaa”. Toinen katsoi minuun kummeksuen, sillä hänestä yhteistyö on niin itsestään selvää työssämme, että se on työn ominaispiirre ja lähtökohta.

Tämän vuoden teemana Tampere3-korkeakouluissa on yhteistyö ja työhyvinvointi. Isot teemat erityisesti uutta korkeakouluyhteisöä luotaessa ja arkityön käydessä kuumimmillaan. Merkittävät teemat, kun haluamme varmistaa korkeakouluyhteisön menestyksen.

Tamperelaisten korkeakoulujen väki on tehnyt yhteistyötä jo ennen Tampere3-rakentamista. Opetus- ja tutkimusalueilla on ollut yhteisiä intressejä. Nyt yhteistyö rakentuu ja syventyy laajalti, kun yhteisön toiminnan sisältöjä ja rakenteita työstetään systemaattisesti. Niin opetuksen ja tutkimuksen kuin tukipalveluiden puolella olemme päässeet eri työryhmissä tapaamaan kollegoja ja työstämään tulevia prosesseja. Tässä voi varmasti sanoa, että tiimityö on voimavaramme ja ideointi työryhmässä on antoisampaa kuin yksin puurtaen.

Yhteistyö on ollut keskeisenä osana TAMKin toimintakulttuurin kehittämistä vuodesta 2011. Opetustyön vahvana kehittämissuuntana on ollut yhdessä tekeminen. Opettajatiimit työskentelevät oman suunnittelunsa pohjalta erilaisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Tämä on tarkoittanut yhteisiä tavoitteita sekä pedagogisen osaamisen jakamista ja kehittämistä. Vahvaa yhteistyötä on tarvittu koulutusalojen välillä, jotta olemme saaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan niin hyvään lentoon kuin se tänä päivänä on. Tukipalvelut ovat tässä aktiivisesti mukana.

Yhteistyötä vahvistamalla rakennamme työhyvinvointia. Ja työhyvinvointi taas lisää yhteistyötä.

Tampere3-korkeakouluissa toteutettiin marraskuussa henkilöstökysely, joka nostatti esiin työhyvinvoinnin sisältöä. Mielenkiintoista oli se, että tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa kolmessa korkeakoulussa.

TAMKissa työhyvinvointi on vastaajien mielestä hyvällä mallilla (keskiarvona 3,3 maksimiarvosta 5).  Vastaajista 89 % on melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkaansa kokonaisuutena. Henkilöstö kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi ja voi hyödyntää osaamistaan työssään. Lisäksi ollaan valmiita uusien toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin tekijöistä merkittävimpinä pidetään omaa työssä jaksamista sekä lähiesimiehen tasapuolista ja oikeudenmukaista toimintaa. Myös henkilöstön hyvä yhteistyö nähtiin tärkeänä osatekijänä.

Työhyvinvoinnin pidemmän aikajänteen kehitystrendi on TAMKissa selkeästi tunnistettavissa: vuosina 2009–2010, kahden ammattikorkeakoulun yhdistymisvaiheessa, henkilöstö toi esiin isot odotukset ja heikot käytännön kokemukset. Kriittisiä kehittämisalueita olivat tiedonsaanti ja viestintä, ylimmän johdon toiminta sekä yhteisöllisyys. Tästä alkoi vuosien työ. Systemaattinen toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ovat olleet tarpeen, esimerkiksi työnjakoa sekä tehtäviä ja tavoitteita on selkiytetty työyhteisön ja yksilön tasolla. Samoin sisäisen viestinnän, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat olleet aktiviteetteja, jotka näkyvät työhyvinvoinnin lisääntymisenä vuosien 2011-2015 kyselytuloksissa. Nyt tehty kysely nostatti esiin henkilöstön huolen jaksamisesta. Vaikka tulokset ovat hiukan heikentyneet vuodesta 2015, on meillä vahva perusta jatkaa työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja kehittää niitä tarpeiden mukaisesti.

Pikagalluppiini yhteistyöstä vastattiin myös yhdellä sanalla ”Tampere3”. Tässä sain oivan kiteytyksen siitä, miten toimintaympäristömme on muuttunut ja kollegat tulevat entistä laajemmalta alueelta. Odotuksemme yhteistyölle muuttuvat. Ilman gallupkysymyksiä voin sanoa, mikä tukee työhyvinvointiamme. Se on aito, avoin ja tavoitteellinen yhteistyö. Näin teemavuonna ja sen jälkeenkin.