Avainsana-arkisto: työelämä

Suorita tentit ja hanki tutkinto

Aura LoikkanenEksyin pelaamaan tietokonepeliä, joka oli upotettu sähköisessä Hesarissa olleeseen mainokseen. Mainos oli ammattikorkeakoulun mainos ja pelin tarkoituksena luonnollisesti herättää mielenkiintoa korkeakoulun opintotarjontaa kohtaan. Pelissä liikuteltiin ukkelia nuolinäppäimillä ja yritettiin osua tentteihin. Kun kaikki tentit oli kerätty, sai tutkinnon.

Suoritin aikoinaan metsänhoitajan tutkinnon Helsingin yliopistossa. Tutorimme valisti meitä juuri opintonsa aloittaneita, että metsänhoitajaksi valmistumiseen ei tarvitse muuta kuin kuljeksia neljä vuotta Metsätalolla Tapion taskukirja takataskussa. Vähän enemmän siihen vaadittiin ja opiskeluvuoteni kuluivat tenttisuorituksia keräilemällä.

Kaikki muuttui maisteriopintojen aikana. Graduani varten minun piti ensin laatia tietokoneohjelma, jolla voisin käsitellä aineistoni. Olin suorittanut ATK-opinnot osallistumalla massaluentoihin ja läpäisemällä tentin. Tietokonetta en ollut koskaan nähnyt. Hankin Fortran-ohjelmointioppaan ja laatikollisen reikäkortteja (opinnoistani on jo aikaa). Löysin tietokonepäätteen, jolla saatoin olla yhteydessä yliopiston tietokoneeseen. Mutta minulla ei ollut aavistustakaan, kuinka yhdistää nuo asiat.

Välillä tuntui, että en ikinä selviä tästä tehtävästä. Vähän kerrallaan lukemalla, kyselemällä ja kokeilemalla pääsin kuitenkin kiinni ohjelmointiin. Ajoittain elin flow-tilassa, jossa kaikki muu katosi ympäriltäni. Tunne oli mahtava, kun ohjelma lopulta toimi virheettömästi.

Myöhemmin maisterin paperit kädessäni saatoin todeta, että olin unohtanut lähes kaiken, mitä olin lukenut tenttejä varten. Mutta tuo kokemus ohjelmoinnista on muuttanut elämääni. Uusissa tilanteissa olen joutunut toteamaan useasti, että oma osaamiseni on täysin riittämätön. Näitä kohdatessa joutuu sietämään epävarmuutta. Mutta kun on selvinnyt yhdestä tilanteesta, itseluottamus kasvaa ja aiheuttaa lopulta myönteisen kierteen. Uskallan enemmän, saan rohkeutta, yritän ja selviän. ”Oppiminen on parasta huumetta.” Näin totesi Jaakko Lyytinen muutama viikko sitten lauantain Hesarin kolumnissaan.

Monet opiskelijat edelleenkin pitävät siitä, että kaikki on selkeää, hallittua ja ennalta suunniteltua. Että tiedetään tarkkaan, mitä tentissä pitää osata. Että aikataulutukset sovitaan mielellään puoleksi vuodeksi tai vähintään periodin mittaisiksi. Opiskelijoiden kiittävä palaute ylläpitää hyvin organisoitua ja ennakoitavaa koulumaista systeemiä.

TAMKin Environmental Engineering -koulutuksen opiskelija ottaa vesinäytettä.

TAMKin Environmental Engineering -koulutuksen opiskelija ottaa vesinäytettä. Kuva: Essi Kannelkoski.

Olen ihastuneena seurannut TAMKin opetussuunnitelmatyötä ja opintojen toteuttamista viime aikoina. Projektiopinnot ja innovointityöpajat, joihin TAMKissa on panostettu paljon viime vuosina, altistavat opiskelijat uusille kokemuksille. Opiskelija voi projekteissa onnistumisten ja epäonnistumisten kautta saada sellaista elämässä kantavaa osaamista, joita tenttisuorituksia keräilemällä ei saa. Välillä tämä tie vie oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Opettajillekin projektiopinnot tuovat uudenlaisia haasteita ja joskus he joutuvat odottamaan kiittävää palautetta vähän pidempään. Joskus jopa siihen asti, kun opiskelija on siirtynyt työelämään ja oivaltaa, miten arvokkaita oppimiskokemuksia hän ammattikorkeakoulussa on saanut. Ymmärrän hyvin, että Tampereen teknillisen yliopiston rehtori haluaisi Tekniikka & Talous -lehden mukaan kaikille opiskelijoille ensin ammattikorkeakoulututkinnon. Vasta sen jälkeen osa voisi jatkaa diplomi-insinööriopintoihin.

Hesarissa ollut tietokonepeli ammattikorkeakoulun mainoksessa välitti tahattomasti kuvaa opiskelusta tenttisuoritusten keräilynä ja tutkinnon hankkimisena. Ammattikorkeakoulussa työelämäläheinen opetus ja harjoittelut varmistavat kirjatiedon ohella osaamisen kehittymisen. Tutkinnon avulla pääsee hakemaan alan töitä, mutta osaaminen ja asenne ratkaisevat työpaikan saannin. Uudenlaisten oppimistilanteiden kautta oppimiseen koukkuun jäänyt opiskelija selviää elämässään muuttuvissakin toimintaympäristöissä.

En muuten useista yrityksistä huolimatta onnistunut keräämään tietokonepelin kaikkia tenttejä ja tutkinto jäi saamatta.

Aura Loikkanen, Korkeakoulupalveluiden johtaja

 

tila_vihreät_sohvat_Isku_kyltti_nosto

Pelisilmää, asennetta ja oppimisen paloa

Ammattikorkeakoulujen yhteisessä tekniikan alan seminaarissa tammikuun lopulla oli esillä tulevaisuuden osaamiset. Juttelin siellä pitkään muutamien yritysten toimitusjohtajien kanssa niistä odotuksista, joita heillä on valmistuville, ja joissa he kokevat olevan eniten puutteita tällä hetkellä. Odotukset kohdistuvat mm. sellaisiin asioihin kuin neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, asiakkaan ongelmien ymmärtäminen ja ylipäätään asiakkaan kohtaaminen sekä taloudellisten realiteettien huomioon ottaminen. Lisäksi mainittiin ’pelisilmän’ tarve sekä asenne tarttua haasteisiin ja ratkoa niitä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Lue loppuun