Avainsana-arkisto: TKI-toiminta

Muutoksen tuulia – hyppää rohkeasti mukaan

Marja Sutela, vararehtori, 28.9.2018

Sain muutama viikko sitten puhelun, joka teki minut erittäin iloiseksi. Aamuyön varhaisina tunteina iski kuitenkin raskas vastuuntunne ja epäilys omista kyvyistä. Arvaatte varmaan mistä oli kysymys. Sain tiedon siitä, että minua esitetään uuden Tampereen yliopiston koulutusvararehtoriksi. Valinta meni esityksen mukaisesti, ja aloitan yliopistolla lokakuun alussa. Vastuulleni tulevat kuulumaan myös Koulutuksen ja oppimisen, Tietohallinnon ja Kirjaston tukipalvelut, joissa työskentelee noin 400 henkilöä.

Olen ollut TAMKissa töissä lähes 13 vuotta. Aikaan on mahtunut useita organisaatiouudistuksia, eri vastuualueita ja tehtävänkuvia, tiimin jäsenten vaihtumisia ja budjettileikkauksia. Vuosiin mahtuu myös lukuisa määrä onnistumisen kokemuksia, asetettujen tavoitteiden ylittämistä sekä satoja allekirjoitettuja tutkintotodistuksia. Tunnen olevani etuoikeutettu, sillä minulla on ollut mahdollisuus työskennellä monialaisessa, suuressa ammattikorkeakoulussa hyvin läheisesti eri koulutusalojen osaajien kanssa.

Kun siirryin Joensuun yliopistosta entiseen TAMKiin koulutuksesta vastaavaksi johtajaksi, huomasin nopeasti, kuinka osaavaa henkilöstöä talossa oli töissä. Myös suhde opiskelijakunta Tamkoon oli hyvin välitön. Ammattikorkeakoulu oli ja on työyhteisö, jossa tehdään paljon tiimityötä. Aikaa on kulunut, ja TAMK on hyvin erilainen ammattikorkeakoulu kuin silloin. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vuosien varrelta on kirkkomusiikin yliopettajan eläketilaisuus, jossa opiskelijat esittivät hänelle TAMKin intranetin eläkeohjeen psalmin muodossa, moniäänisenä kuorolauluna.

Vuodet ovat olleet jatkuvaa kehittämistä ja muutosta toisensa perään. Seuraava iso askel tapahtuu vuoden 2019 alussa, kun Tampereen korkeakouluyhteisö aloittaa toimintansa. Uusi yliopisto ja ammattikorkeakoulu tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, TKI-toiminnassa ja tukipalveluissa. Yhteistyötä ei pidä pelätä, vaan se on suuri mahdollisuus, jopa välttämättömyys kilpailun kiristyessä rahoituksesta, osaavasta henkilöstöstä ja hyvistä opiskelijoista.

Noin 25 vuotta vanha ammattikorkeakoulujärjestelmä on siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen.  Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisiä omistus- ja yhteistyöjärjestelyjä on tehty Tampereen lisäksi Lappeenrannassa, Lahdessa, Rovaniemellä ja Oulussa. Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet halunsa liittyä Tampereen korkeakouluyhteisöön. Kymenlaaksossa, missä ei ole yliopistoa, ammattikorkeakoulu on ottanut merkittävän roolin tutkimustoiminnassa.  Nyt tapahtuva muutos voi olla jopa suurempi kuin ammattikorkeakoulujärjestelmän perustaminen 1990-luvulla.

Todennäköisesti yhtenä – toivottavasti ei ainoana – valintaperusteena uuden yliopiston koulutusvararehtorin tehtävään oli juuri ammattikorkeakoulutoiminnan tuntemus.  Jotta TAMK pystyy siirtymään seuraavalle tasolle, tarvitaan rohkeutta, kunnianhimoa, verkostoitumista, kansainvälistymistä sekä osaamisen ja johtamisen jatkuvaa strategista kehittämistä. Tähän TAMKissa on kaikki edellytykset olemassa myös Tampereen korkeakouluyhteisön jäsenenä. Yhteisön brändi on vahva, voimme rekrytoida parhaimmat hakijat niin opiskelijoista kuin henkilöstöstäkin.   Suhtautumalla avoimesti yhteistyöhön ja toimimalla proaktiivisesti TAMK varmistaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin.

Suuret kiitokset TAMKilaisille ja opiskelijakunta Tamkolle kuluneista vuosista! Oli mukava tavata niin suuri joukko teitä läksiäisissäni tällä viikolla. Luin liikuttuneena muistelukirjan terveiset ja kävin lävitse lahjat ja muistamiset. Kirjaston väeltä sain lahjaksi Aku Ankan vuosikirjan ”Kadonneen kirjaston vartijat”. Tällä lienee haluttu muistuttaa minua uuden, yhteisen yliopistokirjaston rakentamisesta. Musiikin opettajista ja opiskelijoista muodostettu mieskvartetti esitti minulle Leevi Madetojan ”Hän kulkevi kuin yli kukkien”.  Jälleen ikimuistoinen elämys.

Jään kaipaamaan teitä,
Marja Sutela

Mihin tarvitaan pedagogiikkaa?

Päivi Karttunen, vararehtori 25.4.2018

Niin korkeakoulut kuin ammatillinen toinen aste kamppailevat rajallisten resurssien kanssa. Miten kohdentaa opetukseen käytettävissä olevat resurssit? Miten saada samaan aikaan luotua  olosuhteet ja mahdollisuudet, joissa opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet ja vielä suunnitellussa ajassa? Nämä ovat päivittäin esillä olevia kysymyksiä.

Mielestäni nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa pedagogista ajattelua ja osaamista, näkemystä oppimisesta, oppimisprosessin tukemisesta ja opettamisesta. Viime vuosikymmenellä Bolognan prosessin myötä nostettiin esille opiskelija- ja osaamiskeskeisyys. Tässä yhteydessä opetussuunnitelmista käynnistyneessä keskustelussa taidettiin todeta, että kyse on isosta muutoksesta. Mutta kovin isoja muutoksia ei näytä tapahtuneen. Muutos koski lähinnä muotoa, jolla opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet kirjattiin. Samoin opintojaksojen laajuuden mittariksi tuli opiskelijan oppimiseen käyttämä aika. Se miten korkeakoulujen arki ja opettajan työ opiskelija- ja oppimiskeskeisyyttä korostavan keskustelun myötä muuttui, on sen sijaan ollut suhteellisen ohutta. Toki yksittäisiä hyviä esimerkkejä muutoksista on olemassa.

Oppimisen, osaamisen ja opiskelijakeskeisyyden korostaminen nostaa esille vahvan pedagogiikan asiantuntemuksen. Mitkä ovat ne keinot, joilla korkeakoulut voivat vaikuttaa opiskelijan kiinnittymiseen ja innostumiseen omaan opiskeluunsa sekä minkälaisella toiminnalla ja ympäristöillä saadaan aikaan hyviä oppimis- ja opiskelukokemuksia. Tästä Kukkonen ja Marttila ovat tehneet mielenkiintoista tutkimusta TAMKissa.

Samalla, kun korkeakoulujen käytäntöjen ja toiminnan uudistamisessa tunnistetaan pedagogisen osaamisen merkitys, tarvitaan myös pedagogisen toiminnan johtamista. Näen pedagogisen toiminnan johtamisen vahvasti mahdollistamisena ja olosuhteiden luomisena, jolle pedagoginen osaaminen luo perustan. Tämän kaiken osaamisen voisimme kääntää voimavaraksi, jolla voimme uudistaa korkeakoulun toimintatapaa ottamalla käyttöömme kaikki mahdollisuudet, joita meillä on. Näitä liiankin vähän käytettyjä mahdollisuuksia löytyy niin hyvien käytäntöjen kuin osaamisen jakamisesta, teknologian monipuolisesta käyttöönotosta, TKI-toiminnasta, opiskelijoiden osaamisesta ja työssäkäynnistä.

Liian usein totutut mallit ja pitkään käyttöön juuttuneet toimintatavat otetaan itsestäänselvyyksinä, eikä niitä aina tunnisteta esteiksi oppimis- ja opetustoiminnan uudistamisessa. Meiltä korkeakouluna odotetaan uudistumista ja siinä voimme hyödyntää nyt muun muassa vahvaa pedagogista osaamistamme.  Useimmiten isotkin muutokset lähtevät pienistä kokeiluista ja uskalluksesta kääntää suuntaa.

Juhlavuosi 2017 on päättymässä, uusi vuosi tuo eteen suunnittelua ja päätöksiä

Rehtori Markku Lahtinen, 19.12.2017

Kulunut vuosi oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Sitä me TAMKissakin juhlistimme eri tavoin: henkilöstön juhlagaalassa, opiskelijoiden juhlavastaanotolla, 100-vuotiskoivun istutuksella. Lokakuussa 2017 tuli myös kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnan kirkon oveen. Tästä alkoi reformaatio, joka on muovannut koko Pohjois-Euroopan uskonnollista ja valtiollista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nykyisin elämme.

TAMKin vuosi on ollut menestyksellinen niin opintojen edistymisen kuin valmistuneiden määrän suhteen, mutta erityisesti TKI-toiminnan volyymi on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Tuleville vuosille asetettujen strategisten tavoitteidemme savuttamisessa Tampereen uuden korkeakouluyhteisön yhteisten toimintatapojen kehittäminen on avainasemassa.

Juhlavuoden päätteeksi joulukuussa eduskunta hyväksyi Tampereen uuden korkeakouluyhteisön syntymisen mahdollistavat lakiesitykset. Lain mukaisesti Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto fuusioituvat uudeksi Tampereen yliopistoksi 1.1.2019. Laki vahvistettaneen presidentin esittelyssä vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen arviolta helmikuussa tapahtuu Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden luovutus Tampereen kaupungilta Tampereen korkeakoulusäätiölle.

Lain mukaan nykyisten yliopistojen hallitusten tulee valita siirtymäajan hallitus siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistän 1.1.2018. Tämän jälkeen uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin, jonka haku on jo käynnistynyt. Lisäksi siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston johtosäännöstä, jossa määrätään mm. ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin vaalista ja sen jäsenten määrästä. Konsistori on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1.4.2018. Tämän jälkeen konsistorin tehtävänä on valita yliopiston ensimmäinen hallitus.

Yhteisö, jonka nyt tunnemme nimellä Tampere3, muodostuu siis vuoden kuluttua kahdesta itsenäisestä korkeakoulusta, Tampereen yliopistona toimivasta Tampereen korkeakoulusäätiöstä ja osakeyhtiömuotoisesta Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka pääomistaja on Tampereen yliopisto.

Opiskelijan näkökulmasta oleellista on tiedostaa, että yliopistokoulutuksen järjestämisestä vastaa Tampereen yliopisto, ja vastaavasti ammattikorkeakoulutuksesta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Se korkeakoulu, joka ottaa opiskelijan tutkinto-ohjelmaansa, vastaa koulutuksesta ja antaa jatkossakin siitä tutkintotodistuksen.

Uuden korkeakouluyhteisön etuna opiskelijoille avautuu uusia oppimisen väyliä, joustavia opintopolkuja, jotka tarjoavat entistä laajempia valinnan mahdollisuuksia yli korkeakoulurajojen. Joustavat opintopolut eivät tarkoita vapaata oikeutta valita korkeakoulua tai tiedekuntaa tai tutkintoa, vaan mahdollisuutta valita opintoihinsa kursseja ja osaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat omien tavoitteiden saavuttamista.

Kuluneena vuonna on tehty valtavasti työtä ja käyty neuvotteluja Tampere3-prosessin eteenpäin viemiseksi. Tuleva vuosi onkin sitten toimeenpanon ja päätöksenteon aikaa: mitä yhteisiä palveluja haluamme missäkin vaiheessa tehdä ja millaisilla sopimuksilla niitä loppujen lopuksi toteutamme.

Tätä ennen on kuitenkin alkamassa ansaittu joulutauko, jolloin on hetki aikaa rauhoittua ja valmistautua tulevan vuoden töihin ja tehtäviin. Toivotankin kaikille opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2018.

TKI-työtä tarjolla!

TAMKissa on tämän syksyn aikana rakennettu uutta TKI-toimintamallia. Syitä uuden toimintatavan hakemiseen on useita. Ensinnäkin TAMKin strategia uudistettiin ja ajantasaistettiin syksyllä 2014. Yksi strategian kehittämisteemoista on tulevaisuuden osaaminen ja oppiminen, mikä varmistetaan muun muassa integroimalla TKI-toiminta oppimiseen ja opetukseen. Strategiassa on asetettu 20 % ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi vuonna 2020. Ulkopuolisesta rahoituksesta TKI-toiminnan sekä myytävän koulutuksen ja palveluiden tavoite vuodelle 2015 on 2,8 miljoonaa euroa. Tämä tavoite tullaan saavuttamaan. Vuonna 2016 kyseinen tavoite kuitenkin nousee 4,7 miljoonaan euroon. TAMKin ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisbudjetista olisi ensi vuonna 11 %, kun se tänä vuonna on 9 %. Työtä on siis tulevia vuosina vielä paljon tehtävänä!

Kuvaaja Anni Kilpelä

Kuva 1: Viva-hankkeen palaveri, kuvaaja Anni Kilpelä

Jotta ulkopuolisen rahoituksen tavoite saavutetaan, edellyttää se TKI-hankevolyymin huomattavaa kasvattamista nykyisestä. TKI-hankevolyymin kasvattaminen on tärkeää myös TAMKin valtionrahoituksen turvaamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslaskennassa 8 % muodostuu ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 rahoituslaskentatilastoissa TAMKin asema tässä rahoitusmittarissa oli 24 ammattikorkeakoulun vertailussa kolmanneksi alhaisin. Pystymme suurena ja monialaisena ammattikorkeakouluna paljon parempaan! TAMKia voisi jopa luonnehtia alisuoriutujaksi kyseistä tunnuslukua tarkasteltaessa. Enää ei riitä, että pärjäämme erittäin hyvin tutkintomäärissä ja 55 op/lukuvuosi kertymässä. Tuloskuntoa näissä mittareissä on vaikea parantaa (vaikka sielläkin on töitä tehtävänä!), sen sijaan TKI-mittariin perustavassa rahoituksessa häviämme rutkasti muille amkeille.

TAMKin organisaatiota muutettiin elokuussa 2015. TKI-yksikkö siirtyi TAMKin tutkintokoulutuksen yhteyteen, jotta varmistettaisiin nykyistä parempi koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio sekä opetushenkilöstön sitoutuminen TKI-työhön. TKI-toiminnan strategista ohjausta ja näkyvyyttä kehitetään jatkossa painoalatyöskentelyn ja niiden yhteyteen perustettavien tutkimusryhmien kautta.

TAMKin strategian painoalat:

  • Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset
  • Pedagoginen TKI
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit
  • Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta
  • Älykkäät koneet ja laitteet
Kuvaaja Heini Pääkkönen

Viva-hankkeen koulutuspäivä, kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás. Kuvaaja Heini Pääkkönen

Kuinka uutta TKI-toimintamallia on syksyn 2015 aikana rakennettu? Aktiiviset TKI-toimijat ovat kokoontuneet kahteen TKI-työpajaan, jossa on luotu yhteistä ymmärrystä uuden TKI-toimintamallin tarpeellisuudesta, ”rypästelty” TKI-hankkeet painoaloittain, mietitty TKI-toiminnan hyviä käytänteitä ja tunnistettu kehittämiskohteita. Syksyn aikana on strategian painoaloille nimetty veturit ja valittu jäsenet niiden yhteyteen perustettaviin tutkimusryhmiin. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että TKI-työ kiinnostaa, sillä hakijoita tehtäviin oli runsaasti. TAMKin hankevalmistelijat jatkavat työtään myös ensi vuonna. Tarvitsemme osaavia hankehakemusten kirjoittajia, jotka voivat hypätä ammattimaisesti kirjoittamaan hakemusta myös itselleen vieraalta alueelta. Lisäksi hankeideaprosessia kehitetään, koska varsinkin ideavaiheessa tarvitaan lisää sparrausta ja tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Uusi TKI-toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa.

TKI-työ on erinomainen keino lisätä omaa ja organisaation osaamista. Heittäytyminen uusiin haasteisiin on palkitsevaa, kun osaaminen laajenee ja verkostot TAMKin ulkopuolelle lisääntyvät. TAMKissa on puhuttu uudistuvasta AMK-opettajuudesta vuodesta 2012 lähtien. Opettajan työ on muutoksessa; työhön kuuluu yhä enemmän opetuksen rinnalla myös TKI-hanketyötä ja myytäviä koulutuksia ja palveluja. Myös opiskelijat voivat suorittaa opintoja ulkopuolisen rahoituksen TKI-hankkeiden rinnalla. TKI-työ on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua!

Marja Sutela

Teksti: Marja Sutela, vararehtori, Koulutus ja TKI-toiminta

Kuva 1: Viva-hankkeen palaverista, kuvaaja Anni Kilpelä
Kuva 2: Viva-hankkeen koulutuspäivän kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás, kuvaaja Heini Pääkkönen