Avainsana-arkisto: Tampereen ammattikorkeakoulu

Muutoksen tuulia – hyppää rohkeasti mukaan

Marja Sutela, vararehtori, 28.9.2018

Sain muutama viikko sitten puhelun, joka teki minut erittäin iloiseksi. Aamuyön varhaisina tunteina iski kuitenkin raskas vastuuntunne ja epäilys omista kyvyistä. Arvaatte varmaan mistä oli kysymys. Sain tiedon siitä, että minua esitetään uuden Tampereen yliopiston koulutusvararehtoriksi. Valinta meni esityksen mukaisesti, ja aloitan yliopistolla lokakuun alussa. Vastuulleni tulevat kuulumaan myös Koulutuksen ja oppimisen, Tietohallinnon ja Kirjaston tukipalvelut, joissa työskentelee noin 400 henkilöä.

Olen ollut TAMKissa töissä lähes 13 vuotta. Aikaan on mahtunut useita organisaatiouudistuksia, eri vastuualueita ja tehtävänkuvia, tiimin jäsenten vaihtumisia ja budjettileikkauksia. Vuosiin mahtuu myös lukuisa määrä onnistumisen kokemuksia, asetettujen tavoitteiden ylittämistä sekä satoja allekirjoitettuja tutkintotodistuksia. Tunnen olevani etuoikeutettu, sillä minulla on ollut mahdollisuus työskennellä monialaisessa, suuressa ammattikorkeakoulussa hyvin läheisesti eri koulutusalojen osaajien kanssa.

Kun siirryin Joensuun yliopistosta entiseen TAMKiin koulutuksesta vastaavaksi johtajaksi, huomasin nopeasti, kuinka osaavaa henkilöstöä talossa oli töissä. Myös suhde opiskelijakunta Tamkoon oli hyvin välitön. Ammattikorkeakoulu oli ja on työyhteisö, jossa tehdään paljon tiimityötä. Aikaa on kulunut, ja TAMK on hyvin erilainen ammattikorkeakoulu kuin silloin. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vuosien varrelta on kirkkomusiikin yliopettajan eläketilaisuus, jossa opiskelijat esittivät hänelle TAMKin intranetin eläkeohjeen psalmin muodossa, moniäänisenä kuorolauluna.

Vuodet ovat olleet jatkuvaa kehittämistä ja muutosta toisensa perään. Seuraava iso askel tapahtuu vuoden 2019 alussa, kun Tampereen korkeakouluyhteisö aloittaa toimintansa. Uusi yliopisto ja ammattikorkeakoulu tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, TKI-toiminnassa ja tukipalveluissa. Yhteistyötä ei pidä pelätä, vaan se on suuri mahdollisuus, jopa välttämättömyys kilpailun kiristyessä rahoituksesta, osaavasta henkilöstöstä ja hyvistä opiskelijoista.

Noin 25 vuotta vanha ammattikorkeakoulujärjestelmä on siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen.  Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisiä omistus- ja yhteistyöjärjestelyjä on tehty Tampereen lisäksi Lappeenrannassa, Lahdessa, Rovaniemellä ja Oulussa. Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet halunsa liittyä Tampereen korkeakouluyhteisöön. Kymenlaaksossa, missä ei ole yliopistoa, ammattikorkeakoulu on ottanut merkittävän roolin tutkimustoiminnassa.  Nyt tapahtuva muutos voi olla jopa suurempi kuin ammattikorkeakoulujärjestelmän perustaminen 1990-luvulla.

Todennäköisesti yhtenä – toivottavasti ei ainoana – valintaperusteena uuden yliopiston koulutusvararehtorin tehtävään oli juuri ammattikorkeakoulutoiminnan tuntemus.  Jotta TAMK pystyy siirtymään seuraavalle tasolle, tarvitaan rohkeutta, kunnianhimoa, verkostoitumista, kansainvälistymistä sekä osaamisen ja johtamisen jatkuvaa strategista kehittämistä. Tähän TAMKissa on kaikki edellytykset olemassa myös Tampereen korkeakouluyhteisön jäsenenä. Yhteisön brändi on vahva, voimme rekrytoida parhaimmat hakijat niin opiskelijoista kuin henkilöstöstäkin.   Suhtautumalla avoimesti yhteistyöhön ja toimimalla proaktiivisesti TAMK varmistaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin.

Suuret kiitokset TAMKilaisille ja opiskelijakunta Tamkolle kuluneista vuosista! Oli mukava tavata niin suuri joukko teitä läksiäisissäni tällä viikolla. Luin liikuttuneena muistelukirjan terveiset ja kävin lävitse lahjat ja muistamiset. Kirjaston väeltä sain lahjaksi Aku Ankan vuosikirjan ”Kadonneen kirjaston vartijat”. Tällä lienee haluttu muistuttaa minua uuden, yhteisen yliopistokirjaston rakentamisesta. Musiikin opettajista ja opiskelijoista muodostettu mieskvartetti esitti minulle Leevi Madetojan ”Hän kulkevi kuin yli kukkien”.  Jälleen ikimuistoinen elämys.

Jään kaipaamaan teitä,
Marja Sutela

Juhlavuosi 2017 on päättymässä, uusi vuosi tuo eteen suunnittelua ja päätöksiä

Rehtori Markku Lahtinen, 19.12.2017

Kulunut vuosi oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Sitä me TAMKissakin juhlistimme eri tavoin: henkilöstön juhlagaalassa, opiskelijoiden juhlavastaanotolla, 100-vuotiskoivun istutuksella. Lokakuussa 2017 tuli myös kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnan kirkon oveen. Tästä alkoi reformaatio, joka on muovannut koko Pohjois-Euroopan uskonnollista ja valtiollista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nykyisin elämme.

TAMKin vuosi on ollut menestyksellinen niin opintojen edistymisen kuin valmistuneiden määrän suhteen, mutta erityisesti TKI-toiminnan volyymi on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Tuleville vuosille asetettujen strategisten tavoitteidemme savuttamisessa Tampereen uuden korkeakouluyhteisön yhteisten toimintatapojen kehittäminen on avainasemassa.

Juhlavuoden päätteeksi joulukuussa eduskunta hyväksyi Tampereen uuden korkeakouluyhteisön syntymisen mahdollistavat lakiesitykset. Lain mukaisesti Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto fuusioituvat uudeksi Tampereen yliopistoksi 1.1.2019. Laki vahvistettaneen presidentin esittelyssä vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen arviolta helmikuussa tapahtuu Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden luovutus Tampereen kaupungilta Tampereen korkeakoulusäätiölle.

Lain mukaan nykyisten yliopistojen hallitusten tulee valita siirtymäajan hallitus siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistän 1.1.2018. Tämän jälkeen uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin, jonka haku on jo käynnistynyt. Lisäksi siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston johtosäännöstä, jossa määrätään mm. ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin vaalista ja sen jäsenten määrästä. Konsistori on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1.4.2018. Tämän jälkeen konsistorin tehtävänä on valita yliopiston ensimmäinen hallitus.

Yhteisö, jonka nyt tunnemme nimellä Tampere3, muodostuu siis vuoden kuluttua kahdesta itsenäisestä korkeakoulusta, Tampereen yliopistona toimivasta Tampereen korkeakoulusäätiöstä ja osakeyhtiömuotoisesta Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka pääomistaja on Tampereen yliopisto.

Opiskelijan näkökulmasta oleellista on tiedostaa, että yliopistokoulutuksen järjestämisestä vastaa Tampereen yliopisto, ja vastaavasti ammattikorkeakoulutuksesta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Se korkeakoulu, joka ottaa opiskelijan tutkinto-ohjelmaansa, vastaa koulutuksesta ja antaa jatkossakin siitä tutkintotodistuksen.

Uuden korkeakouluyhteisön etuna opiskelijoille avautuu uusia oppimisen väyliä, joustavia opintopolkuja, jotka tarjoavat entistä laajempia valinnan mahdollisuuksia yli korkeakoulurajojen. Joustavat opintopolut eivät tarkoita vapaata oikeutta valita korkeakoulua tai tiedekuntaa tai tutkintoa, vaan mahdollisuutta valita opintoihinsa kursseja ja osaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat omien tavoitteiden saavuttamista.

Kuluneena vuonna on tehty valtavasti työtä ja käyty neuvotteluja Tampere3-prosessin eteenpäin viemiseksi. Tuleva vuosi onkin sitten toimeenpanon ja päätöksenteon aikaa: mitä yhteisiä palveluja haluamme missäkin vaiheessa tehdä ja millaisilla sopimuksilla niitä loppujen lopuksi toteutamme.

Tätä ennen on kuitenkin alkamassa ansaittu joulutauko, jolloin on hetki aikaa rauhoittua ja valmistautua tulevan vuoden töihin ja tehtäviin. Toivotankin kaikille opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2018.

Myötäjäisvaatimukset julkaistu – Kestääkö kihlaus?

TTY:n hallitus linjasi 22.9. edellytyksiä Tampere3-yliopiston syntymiselle. Nämä ehdot koskevat yliopistojen yhdeksi tulemisen ”myötäjäisiä” ja aikataulua koko liitolle. Tilanne varmaan koettelee uskoa yhteiseen tahtotilaan, mutta koeteltua tahtoa liitto vaatiikin. Tampere3 on paitsi kahden tulemista yhdeksi, mutta myös kolmannen ottamista samaan yhteyteen.

Perinteisen rakkaustarinan sijaan tulee mielleyhtymä ”poliittisesti tarkoituksenmukaisiin avioliittoihin” ja niihin tulevaisuuden varmistamiseksi tehtäviin adoptioihin, joita kuvataan yöpöydälläni jo pitkään viipyneessä Mika Waltarin teoksessa ’Ihmiskunnan viholliset’. Siinä Rooman hallinnon rakenneuudistusta pannaan toimeen brutaaleja keinoja kaihtamatta keisari Neron hallituskaudella ensimmäisellä vuosisadalla. Kristittyjä syötetään sirkuksessa leijonille, kun keisarin toimintakyky piti saada nopeasti kansalle todistetuksi kaupunkia laajalti tuhonneen tulipalon syyllisten etsinnässä. Mutta tämä tarina ei liity nykyhetkeen.

Jos asetettujen ehtojen täyttymisestä ei tänä syksynä saada varmuutta, kestääkö aiesopimuksella tehty kihlaus? Riittääkö jos venytetään aikataulua, ja aloitetaan yhdessä säästöbudjetilla tyytyen edullisempaan, ”pakkilaatikko pöytänä”? Ihmisten välisissä suhteissa usko parempaan tulevaisuuteen, keskinäinen armeliaisuus tai rakkaus antavat tahdonvoimaa suhteessa, joka ei ole kaikin osin täydellinen. Tahdon sietämään erilaista kumppania. Riittäisikö meille parempi tulevaisuus, joka Tampere3-hankkeeseen laajalti yhdistetään?

Tampere3 on tehtävissä monenlaisella budjetilla ja aikataululla, vaikka niillä toki on yhteys keskenään. Runsaammin rahaa tarvitaan tiukassa aikataulussa poistamaan kapasiteettimurheita, ja mahdollistamaan osapuolten monenlaisten periaatteiden mukaan ottamisen. Jos rahaa yhteiselämän aloittamiseen on niukalti, mutta tahtoa löytyy, kaikesta muusta pitää voida tinkiä. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, mutta lopputulos meille jälkipolville ei silti ole hassumpi. Pidetään mielessä, että Tampere3-hankkeessakin tehdään historiaa, mutta ei taisteluita voittamalla tai meidän nykyisten toimijoiden saavutuksia balsamoimalla.

Mikko Naukkarinen
Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja