Avainsana-arkisto: sosiaalinen media

Someta tai kuole – Oletko yhtä tunnettu kuin viimeisin twiittisi?    

Marja Sutela, vararehtori, 15.11.2017

Marja Sutela

Elämme digitaalisten verkostojen maailmassa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA julkaisee vuosittain megatrendiraportin, missä hahmotetaan tulevaisuuden kehityssuuntia pohtimalla yhteiskuntaan vaikuttavia ilmiöitä.  Vuoden 2016 megatrendejä olivat uuden teknologian muutosvoimat kaikilla elämänalueilla, globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus sekä kestävyyskriisi. Tämä vuoden megatrendeiksi tunnistettiin puolestaan työn murros, demokratian rapautuminen ja talouden ahdinko. Lisää aiheesta Sitran sivulla.

Jotta tämän ajan maailmassa ja työelämässä pärjää, on opittava luomaan ja hyödyntämään digitaalisia verkostoja. Toimeentulo ansaitaan yhä enemmän verkostojen kautta ja tätä edesauttaa sujuva kommunikointi sosiaalisessa mediassa.  Päivän muotisanoja ovat alustatalous ja innovaatioekosysteemit. Olen istunut Pirkanmaan liiton alustatalouden kehittämisryhmässä, ja puolentoista vuoden jälkeen alan jo ymmärtää mistä asiasta on kysymys.

Alustataloudella tarkoitetaan liiketoimintamallia, jossa yritystoiminnassa hyödynnetään digitaalisia alustoja eli keinoälyä. TEM:n raportissa alustatalous määritellään internetin kehityksestä kummunneeksi, nopeasti vakiintuneeksi liiketoiminnan organisointimalliksi, jota käytetään erityisesti nopeasti skaalautuvien palvelukokonaisuuksin toteuttamiseen. Esimerkkeinä voidaan mainita Google, Uber ja Amazon. Suomalaisia esimerkkejä voi vielä hakea, mutta tämä uusi liiketoimintamalli ei koske pelkästään korkean teknologian yrityksiä vaan kaikkea liiketoimintaa kampaamoista sote-palveluihin.

Mitä tällä alkupohdinnalla on tekemistä kirjoituksen raflaavan otsikon kanssa?  Ison kuvan luomisella hahmotan maailman muuttumista ja sen väistämätöntä heijastumista toimintaani. Aiheellista on myös kysyä, onko TAMKin tarjoama koulutus ajan tasalla, annammeko opiskelijoille sellaista osaamista, mitä he tarvitsevat työelämässä?

Ammattirooliini kuuluu toimiminen sosiaalisessa mediassa. Minulla on ollut LinkedIn-profiili noin puolitoista vuotta. Kontakteja ei ole vieläkään kasassa viittäsataa, ei edes neljääsataa. Paljon olisi siis urakoitavaa, jos määrän ajatellaan korvaavan laadun. Tämäkään ei riitä, sillä TAMKin johtoryhmä on passitettu Twitter- ja Facebook-koulutukseen. Verkostointi näiden kautta kuuluu nykyään johtajan työtehtäviin. Onhan tärkeää, että twiittaat esimerkiksi uusimmat Tampere3-päivitykset, ettei tiedonkulku jää täysin yliopistojen somettamisen varaan.

InnoEvent Tampere 2017 tapahtuma Tampere Areenalla, kuvassa vasemmalta sidosryhmävastaava Hanna Kumpula, Heart of InnoEvent Tampere Lauha Peltonen, Marja Sutela ja projektipäällikkö & kumppanuusvastaava Anna-Elina Pekonen.

Osallistuin viime viikolla TAMKin Y-kampuksen järjestämään InnoEvent-tapahtumaan. Tapahtumassa yli 700 eri koulutusalojen opiskelijaa työskenteli viikon ajan yritysten antaminen oikeiden toimeksiantojen kanssa. Opiskelijoista noin 80 tuli yliopistoilta. Tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Tampere Areenalla ja vaikutti sisällöllisesti edenneen aivan uudelle tasolle. Olin todella vaikuttunut keskiviikkoiltapäivän intensiivisestä ja kansainvälisestä meiningistä. Perjantain tulosten julkistus ja parhaiden esitysten palkitseminen jäivät valitettavasti väliin, puhumattakaan gaalasta illalla. Kaiken kaikkiaan loistava tilaisuus opiskelijoille verkostoitumiseen ja työelämäkontaktien luomiseen!

InnoEventissa myös some-asiat näyttivät olevan kunnossa. Kaikki kanavat olivat käytössä ja viestintä aktiivista. Näyttäisi siltä, että TAMKissa ollaan ainakin Y-kampuksella ajan tasalla.  Twitter-elämäni alkaa muuten ensi viikolla.

Marja Sutela – LinkedIn

Ammattikorkeakoulut digitalisaation pyörteessä

Päivi KarttunenViime aikoina on eri foorumeilla käyty kiivasta keskustelua digitalisaation vaikutuksista koulutukseen ja työelämän osaamisvaatimuksiin. Tätä keskustelua korkeakouluissa on ruokkinut erityisesti keskustelu MOOCeista tai yhteisistä verkko-opinnoista, mikä on toki vain pieni puro tässä mittavassa kehityksen virrassa. Tämän lisäksi monenlaiset mobiiliratkaisut, sosiaalisen median mahdollisuudet, pelillisyys ja uudentyyppiset oppimisympäristöt ovat vallanneet tilaa ja löytäneet paikkaansa niin työelämässä kuin koulutuksessa. Moderni teknologia ei kuitenkaan vielä ole laajassa mitassa koulutuksessa todellisuutta. Jonkinlainen indikaatio tästä on viime keväänä julkaistu OECD-maissa tehty selvitys, jonka mukaan suomalaisessa koulutuksessa muun muassa tietokoneiden hyödyntämisessä opetuksessa jäimme viimeisille sijoille.

Samaan aikaan korkeakoulutukselta kuitenkin odotetaan osaamista, joka muuttaa työelämää. Odotetaan toki ajantasaista tietoa ja taitoa, mutta entistä enemmän tässä muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä otetaan monipuolisia työelämätaitoja. Tähän monipuoliseen osaamiseen mitä suurimmassa määrin sisältyy taito hyödyntää modernia tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia toimintaympäristöjä sekä kykyä muuntaa osaamistaan näissä muuttuvissa olosuhteissa. Mutta miten näitä taitoja sitten opitaan? Lukemalla tai luentoja kuuntelemalla ei näissä taidoissa pitkälle päästä. Niitä opitaan erityisesti toimimalla käytännössä ja hyödyntämällä niitä toimintatapoja ja teknologioita, jotka ovat arkeamme ja työelämän arkea.

Uudet teknologiat ja verkko ovat mahdollistaneet oppimisen kaikkialla. Samalla käsitys tiedosta, tiedon hankkimisesta ja jopa tiedon tuottamisesta on muuttunut. Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten tietoa etsittäessä suunnattiin kirjastoon, tehtiin monimutkaisia hakuja ja tuloksena saatiin mittavia kirja- ja artikkelilistoja. Nyt tämä kaikki on saatavissa nopeasti omien mobiililaitteiden tai tietokoneiden avulla. Ajankohtaista ja ihan oikeaa tietoa on saatavissa monissa eri muodoissa niin asiantuntijoiden videoluentoina kuin tieteellisinä artikkeleina tai mielenkiintoisina oppimispeleinä. Samaan aikaan myös monet kaupalliset yritykset ovat kehittäneet eri aloille verkko-opetuspaketteja, ja niitä tarjotaan lähes päivittäin korkeakouluille perinteisen opetuksen korvaajiksi. Kysymys kuuluukin, mikä on korkeakoulun tehtävä ja rooli tässä kehityksessä? Mikä on meidän roolimme? Miten muuttuneet mahdollisuudet ovat muuttaneet meidän toimintatapaamme ammattikorkeakouluissa? Ja miten asiantuntijamme ja asiantuntemuksemme näkyy maailmalla oman alamme edelläkävijöinä?

Mikäli haluamme olla todella luomassa tulevaisuuden osaamista, olemme tilanteessa, jossa meidän on kriittisesti arvioitava nykyisiä opetuskäytäntöjämme ja oppimisympäristöjämme ja oltava myös valmiita muuttumaan. Samalla on tärkeä arvioida kaikki ne mahdollisuudet, joita meidän käytössämme jo tällä hetkellä on. Näin voimme vapauttaa resursseja erityisesti sellaiseen oppimiseen ja ohjaamiseen, jota opiskelijamme todella tarvitsevat saavuttaakseen työelämän korkeakoulutukselle asettamat mittavat oppimistavoitteet. Näihin haasteisiin vastannut ammattikorkeakoulu, joka on tulevaisuutta tekevä korkeakoulu, on varmasti erinäköinen kuin se, jossa tällä hetkellä toimimme.

Päivi Karttunen, vararehtori