Avainsana-arkisto: säätiöyliopisto

Tamperelainen korkeakouluyhteisö perustettu

Markku Lahtinen, 20.4.2017

Markku_blogi

Tänään on merkittävä päivä Tampere3-prosessissa, kun uuden yliopistosäätiön perustamiskirja allekirjoitettiin. Vuoden 2019 alusta lukien Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto muodostavat uuden säätiöyliopiston, jonka omistukseen siirtyy samalla 87 % Tampereen ammattikorkeakoulun omistuksesta. Näin syntynyt uusi säätiöyliopisto ja sen pääosin omistama ammattikorkeakoulu muodostavat korkeakoulukonsernin, tai ehkä kuvaavammalla nimellä korkeakouluyhteisön.

Miten uutta korkeakouluyhteisöä on tarkoitus johtaa?

Uuden säätiöyliopiston ja ammattikorkeakoulun hallitukset käyttävät omissa korkeakouluissaan ylintä päätösvaltaa päättäen mm. niiden strategiasta. Hallitusten muodostamisessa noudatetaan niitä määräyksiä ja periaatteita, joita kumpaakin korkeakoulua koskevassa lainsäädännössä ja lakien perusteluissa on kirjattu.

Hallitukset nimeävät korkeakoulukonsernille strategisia linjauksia valmistelevan johtoryhmän korkeakoulujen tasapuolista edustuksellisuutta noudattaen. Strategian valmisteluprosessiin osallistetaan laajasti korkeakouluyhteisöä. Johtoryhmän mahdolliset muut tehtävät sovitaan sopijapuolten rehtoreiden kesken.

Korkeakoulujen yhtenäisen strategisen johtamisen varmistamiseksi sopijapuolet voivat nimetä edustajan toistensa johtoryhmiin ilman oikeutta osallistua sille mahdollisesti määriteltyyn päätöksentekoon.

Millaisia tutkintoja uudessa korkeakoulukonsernissa voi opiskella?

Korkeakoulukonsernin muodostaminen ei tule muuttamaan millään tavalla suomalaista tutkintojärjestelmää. Ammattikorkeakouluun voi hakea opiskelijaksi lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen esimerkiksi sairaanhoitajan, tradenomin, insinöörin, rakennusarkkitehdin, muusikon tai medianomin ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella TAMK lisää tulevina vuosina myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrää.

Vastaavasti säätiöyliopisto ottaa opiskelijansa ja vastaa heidän koulutuksestaan niin kandidaatin, maisterin kuin tohtorin tutkintoonkin.

Opiskelijalle kehittyvä korkeakouluyhteisö tuo uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja erikoistumiseen, kun korkeakoulut järjestävät moniin eri tutkintoihin tarvittavien osaamisten koulutusta yhdessä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita sairaanhoitajien ja lääkäreiden koulutuksessa jo vuosi sitten käyttöön otetun uuden oppimisympäristön, jossa eri osaajat harjoittelevat kliinisiä taitoja yhteisissä simulaatioryhmissä. Vastaavasti rakennustekniikan koulutuksessa on yhteisten koulutuskokonaisuuksien suunnittelu jo erittäin pitkällä.

Monia oppimistavoitteita voidaan toteuttaa jatkossa yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken, eikä sen takia tarvita aina muutoksia opetussuunnitelmiin. Yhteisissä kurssien tai niiden osien   toteutuksissa on pikemminkin kyse kurssin käytännön toteuttamisesta. Ja korkeakouluyhteisön toiminnan tuloksena opetussuunnitelmat luonnollisesti kehittyvät siihen suuntaan, että kurssien sisältösuunnittelussa on jo otettu mukaan yhteisten toteutusten tuomat edut.

Tutkintojen erilaisuus tulee kuitenkin säilymään, uskoakseni jopa korostumaan. Järjestämällä yhteisten oppimistavoitteiden koulutusta yhteistyössä yliopiston kanssa, ammattikorkeakoululle tulee entistä paremmat mahdollisuudet järjestää monipuolista ja asiantuntevaa koulutusta juuri työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kansainvälisyys tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa

Yhteiskunnan kansainvälistyessä tulee korkeakoulujen rooli alueen työ- ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen tukijana korostumaan. Uusi korkeakouluyhteisö tulee olemaan vahva kansainvälinen toimija, joka tulevaisuudessa tunnetaan ja tunnistetaan kansainvälisesti korkeatasoisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Tänä vuonna voimaan tulleet EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut eivät suinkaan merkinneet hakijamäärien tai paikan vastaanottaneiden romahdusta tamperelaisille korkeakouluille. Kansainvälisillä markkinoilla eurooppalaiset professional bachelor- ja master -tutkinnot ovat hyvin tunnettuja ja erittäin kysyttyjä. TAMKissakin olemme saamassa myös tänä vuonna suunnilleen saman määrän kansainvälisiä opiskelijoita kuin aiemminkin. Jatkossa tutkintokoulutuksen myynti tulee olemaan uuden korkeakouluyhteisön yksi kehityskohteista.

TKI-toiminnan merkitys kasvaa

Suomalainen yhteiskunta odottaa korkeakouluilta entistä suurempaa panosta työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulun roolia alueen TKI-toiminnan kehittäjänä tulee kasvattaa. Voimakkaasti lisääntyvä yhteistyö uuden korkeakouluyhteisön sisällä luo erinomaisia puitteita uudenlaisten, monialaisten TKI-hankkeiden kehittämiseen yhdessä muiden kumppaneidemme kanssa.

Samalla yliopistojen mahdollisuus hyödyntää ammattikorkeakoulun voimavaroja yhteisissä tutkimushankkeissa tuo yliopiston tutkijoille mahdollisuuden keskittyä tieteelliseen työhön.

TKI-toiminnassa jos missä korkeakouluyhteisöllä on yhteistyöllä saavutettavissa hyviä tuloksia.

Korkeakoulupalvelut

Korkeakouluyhteisö ja sen jäsenet tarvitsevat luonnollisesti jatkossakin monenlaisia palveluja. Ehkä paras esimerkki, josta voi ottaa mallia yhteisten palveluiden järjestämiseen, on tamperelaisten korkeakoulujen pari vuotta sitten kehittämät yhteiset liikuntapalvelut.

Palvelujen järjestämisessä ammattikorkeakoulu ja uusi säätiöyliopisto tulevat sopimaan monista yhteisistä palveluista ja luonnollisesti järjestämään monia palveluja erikseen, silloin kun se on palvelujen saatavuuden ja järjestämisen kannalta tarpeellista. Tässäkin kehitystyössä on syytä pitää ensisijaisesti mielessä palvelun tarvitsijan tarpeet ja toimintojen taloudellisuus.

Tilakysymysten osalta Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt tehdä tämän vuoden aikana selvitystyön tulevien tilaratkaisujen pohjaksi. Se tulee antamaan aikanaan suuntaviivoja siihen, miten ammattikorkeakoulutoiminnan oppimis- ja TKI-ympäristöt sijoittuvat. Ammattikorkeakoulun tilasuunnittelun aikataulu määräytyy pitkälti sen perusteella, että vuoden 2020 jälkeen tarvitsemme korvaavat tilat Kuntokatu 4:ssä sijaitsevalle toiminnalle. Lähtökohtana TAMKin oppimisympäristöjen suunnittelussa on luonnollisesti ammattikorkeakoulutoiminnan tarpeet, ottaen huomioon koulutus- ja TKI-toiminnan yhteistyön uuden yliopiston kanssa.

Korkeakoulun kehittäminen on evoluutiota ei revoluutiota

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ja uudenlaiset konsernit tuntuvat usein vallankumoukselliselta. Rakenteellisia organisaatiomuutoksia nähdäkseni tehdään kuitenkin vain siksi, että korkeakoulutoiminta voi entistä tuloksekkaammin vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Todellinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitys tapahtuu professoreiden, opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden pitkäjänteisen työn tuloksena – evoluutiona. Siinä ei ole juuri jaossa ’eurojackpotteja’, mutta olen varma, että muutamien vuosien päästä olemme pitkällä! Toivon ja uskon, että uudessa Tampere3-yhteisössä annetaan evoluutiolle mahdollisuus.

Markku Lahtinen, rehtori