Avainsana-arkisto: rekrytointihaastattelu

Perehdyttämisellä sisään taloon

tulppaanit

Olen Tuula Tulokas, TAMKin uusi lehtori. Olen tärkeä lenkki tiimissäni ja tuon TAMKiin paljon kaivattua osaamista. Näin minulle maalattiin rekryhaastattelussa. Tiedän kilpailun olleen kovaa: taisin päihittää 20 kanssahakijaa. Odotukseni TAMK-työlle ovat selvät: osaamiseni käyttö ja kehittäminen sekä työnteko kivojen työkaverien kanssa ja eläväinen työyhteisö. Haluan myös, että esimies on kannustava ja prosessit pelaavat.

Esimieheni lähetti minut ensimmäisellä viikolla uusien työntekijöiden perehdyttämispäivään. Kokemuksenani oli, että päivä antoi kattavan kokonaiskuvan TAMKin toiminnasta. Jatkopäivä on vielä tulollaan. Hienoa, kun perehdyttämismateriaalit ovat kaikille – meille uusille ja pidempään palvelleillekin – käytössä intrassamme Kompassissa.

Muutoksia myös työyhteisön toimintaan

Esimieheni oli hoitanut hyvin jo ennen töiden aloittamistani kulkuoikeudet, työvälineet ja työtilan kuntoon. Tämä oli arvokas sisäänkutsuminen TAMKiin, varsinkin kun muistan, kuinka retuperällä käytännön järjestelyt olivat ensimmäisessä työpaikassani. Esimiehen nimeämä työkaveri tutustutti minua mukavasti lähityöyhteisössä ja laajemminkin, iso talo ja paljon väkeä muistettavaksi. ’Ajan kanssa oppii’ -ajatus tyynnytti mieltäni ensihetkissä. Varmasti istun vielä monta kertaa jatkossakin esimiehen kanssa keskustelemassa työtehtävistä. Nyt olemme käyneet lävitse päätehtäviäni koulutuksen puolella ja sen, miten tehtäviä suunnitellaan tarkemmin tiimin sisällä. Lähden intoa palaen myös hanketyöskentelyyn ja koen voivani antaa toisille samalla kun saan heiltä ideoita ja osaamista.

Tiedän, että esimieheni on pitänyt miettiä koko porukan työtä ja resursointia, kun ensi kuussa työyhteisöömme tulee vielä toinen uusi työntekijä, Turo Tuore. Esimies ja työkaverit ovat kyllä tosi kivasti ottaneet uuden keskustelijan mukaan. Taisi esimiestäkin hiukan jännittää, miten toiset ottavat tulokkaan vastaan, kun pitkään on toimittu tietyllä ryhmällä ja nyt katsastellaan, mitä toinen on naisiaan tai miehiään. Voin kyllä todeta, että tunnelma on kaikkinensa ollut positiivisen odottavainen ja kaikki ovat mukavia ja yhteistyöhaluisia.

Konkarityökaveri kertoi minulle, että he olivat osanneet odottaa uutta henkilöä siitä asti, kun rekrytointitarve oli keskusteltu osastokokouksessa. Kaikki olivat lukeneet hakuilmoituksen tarkkaan. Muutamat olivat osallistuneet haastatteluihin ja valintatyöryhmään. Porukassa oli ollut ääneen sanomattomasti esillä se, miten tiimin ryhmädynamiikka muuttuu ja muokkautuu. Onneksi olemme jutelleet tuosta osastopalaverissa, kun ilmassa oli ollut henkeä, että tulokas on muita nuorempi ja kuulemma haka kaikessa tietotekniikkaan liittyvässä. Porukan keskustelussa tuli esille koko tiimin monipuolinen osaaminen ja kokemus. Ideoimme lisäksi, miten alamme kehittää uutta yhteisvoimin.

Aika kuluu – kaikki hyvin

Kaksi kuukautta on lentänyt siivillä uudessa työssäni. Arvioimme esimieheni kanssa, miten työni on lähtenyt liikkeelle. Alun jännitys koskien opetustyötä tiimityönä ja riippuvaisena opiskelijaryhmästä, on melko hyvin haihtunut. Kaipa tässä yhä on hiukan uuden työpaikan honeymoonia menossa, mutta uskon hyvän kokemuksen vahvistuvan ja jatkuvan. Olen hyödyntänyt työterveyshuollon työhöntuloterveystarkastuksen ja Unipoli Sportin liikuntapalvelut. Itse työtehtävä on moninainen: opetusta ja hankkeessakin olen jo mukana. Aion osallistua yhteistapahtumiin – infoihin ja rientoihin. Menin taukotilaamme ensimmäisellä viikolla kahvimukini kanssa ja olen houkutellut sinne Turo Tuoreenkin mukavaan kahvirinkiin. ’Alku hyvä, loppu hyvä’ eli tästä onnistuneesta startista työssäni on helppo ja turvallinen jatkaa. Näinhän olen ajatellutkin hyvän perehdyttämisen etenevän. Olen sisällä työssäni ja TAMKissa. Ja miten kivalta se tuntuikaan, kun työkaverit kertoivat, että oli nasta juttu saada porukkaan tällainen avoin ja hymyileväinen ihminen.


Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja

 

Riittääkö hyvä tyyppi?

Merja Jortikka
Muistatko
sen kutkuttavan tunteen, kun odotat kutsua rekrytointihaastatteluun tai soveltuvuusarvioon? Olet innostunut uusista työtehtävistä sinulle uudessa yrityksessä. Näet itsesi vahvana kandidaattina tuohon työhön. WAU, tämä voisi olla minulle sopivaa ja minä sopiva firmaan, pyörii mielessäsi.

Olemme TAMKissa herätelleet vastaavia tuntemuksia tänä vuonna noin 40 ulkoisessa rekrytoinnissa (vakihenkilöstömme määrä on n. 700). Taloon tulleet uudet opettajat ja muu henkilöstö haluavat olla tulevaisuuden osaajien ja osaamisen rakentamisessa vahvasti mukana. Työelämän korkeakouluna tarvitsemme henkilöitä moninaisella ja erilaisella taustalla. Yrityselämä ja koulumaailma tarvitsevat toisiaan. Luontevaa on siis se, että yrityksistä siirrytään työskentelemään koulutuksen pariin ja päinvastoin. Oma veikkaukseni on, että lähivuosina tämäntyyppiset määräaikaiset työpaikan vaihdot yleistyvät ja antavat meille kullekin mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen sen lisäksi, että mukana olevat organisaatiot hyötyvät ns. veren vaihdosta henkilöstössään.

Opetustyö on monella mittapuulla erilaista nyt kuin vuosia sitten. Rekrytoimme opetushenkilöstön, mutta laajempaan tehtävänkuvaan kuin opettamisen on perinteisesti ajateltu olevan. Opiskelijat ovat keskiössä ja sen rinnalla vahvasti toiminta yrityksissä ja yhteiskunnassa. Kunkin uuden henkilön vahvuutena on hänen substanssiosaamisensa, on se sitten vaikkapa terveysalan tai liiketalouden puolelta. Monialaisuus ja poikkitieteellisyys ovat plussaa henkilön osaamisrepertuaarissa. Muutakin osaamista tarvitaan.

Niin se vain on, että kukin meistä on firman kävelevä mainos. Toteutamme tätä jokainen omalla hiljaisemmalla tai aktiivisemmalla tavallamme. TAMKissakin haluamme lisää markkinointi- ja myyntiosaamista ihan jokaiselta, uusilta aikaisempaa enemmän. Opettaja toimii linkkinä opiskelijan ja yrityksen välillä. Tarpeenamme on toimiminen TAMKin ulkopuolella hakien lisää liiketoimintaa maksullisesta palvelutoiminnasta ja T&K-työstä. Halu ja uskallus kontaktoida yrityksiä, projektinhallinta sekä uusien avauksien työstäminen ovat esillä uusia henkilöitä hakiessamme. Kokemus ja näytöt näistä painavat vaakakupissa merkittävästi.

Joka firmassa ja niin meillä TAMKissakin rekrytoimme mieluiten vahvasti verkostoituneita henkilöitä. Verkostotoimijat yhdistävät osaamisensa ja se täydentää tamkilaisten osaamispalettia. Verkostot työelämän ja harrastusten puolelta ovat usein eduksi ja avuksi töissämme – sekä kotimaiset että globaalit verkostot. Arkipäiväämme on myös kansainvälinen toiminta. Useimmille töihin hakeville onkin tuttua, että osa haastattelusta käydään englanniksi ja keskustellaan lisäksi kulttuurien tuntemuksesta.

Riittääkö se, että olet hyvä tyyppi – näitähän kaikki haluavat rekrytoida. Minusta tuo ei riitä valinnan perusteeksi. Oleellista on se, että olet hyvä tyyppi työskennellessäsi muiden kanssa. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot merkitsevät valtavasti, kun työmme tavoitteena on opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kokema erinomainen asiakaskokemus.

Rekrytointiprosessin aikana on sinultakin todennäköisesti kyselty, miten suunnittelet ja organisoit tehtäviäsi ja miten toimit painetilanteissa. Harjoittelemme itsensä johtamisen taitoja töissä alati ja uusilta työntekijöiltäkin peräänkuulutamme niitä.

Ja vielä lopuksi yhtenä huipputärkeänä henkilövalintaan vaikuttavana tekijänä näen henkilön potentiaalin oppia ja soveltaa asioita käytäntöön. Summa summarum, näillä kaikilla tekijöillä rakennamme tulevaisuuden osaajia ja osaamista TAMKiin. Heräsikö sinulla WAU, minäkin TAMKiin -ajatus?!

Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja