Avainsana-arkisto: pedagogiikka

Mihin tarvitaan pedagogiikkaa?

Päivi Karttunen, vararehtori 25.4.2018

Niin korkeakoulut kuin ammatillinen toinen aste kamppailevat rajallisten resurssien kanssa. Miten kohdentaa opetukseen käytettävissä olevat resurssit? Miten saada samaan aikaan luotua  olosuhteet ja mahdollisuudet, joissa opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet ja vielä suunnitellussa ajassa? Nämä ovat päivittäin esillä olevia kysymyksiä.

Mielestäni nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa pedagogista ajattelua ja osaamista, näkemystä oppimisesta, oppimisprosessin tukemisesta ja opettamisesta. Viime vuosikymmenellä Bolognan prosessin myötä nostettiin esille opiskelija- ja osaamiskeskeisyys. Tässä yhteydessä opetussuunnitelmista käynnistyneessä keskustelussa taidettiin todeta, että kyse on isosta muutoksesta. Mutta kovin isoja muutoksia ei näytä tapahtuneen. Muutos koski lähinnä muotoa, jolla opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet kirjattiin. Samoin opintojaksojen laajuuden mittariksi tuli opiskelijan oppimiseen käyttämä aika. Se miten korkeakoulujen arki ja opettajan työ opiskelija- ja oppimiskeskeisyyttä korostavan keskustelun myötä muuttui, on sen sijaan ollut suhteellisen ohutta. Toki yksittäisiä hyviä esimerkkejä muutoksista on olemassa.

Oppimisen, osaamisen ja opiskelijakeskeisyyden korostaminen nostaa esille vahvan pedagogiikan asiantuntemuksen. Mitkä ovat ne keinot, joilla korkeakoulut voivat vaikuttaa opiskelijan kiinnittymiseen ja innostumiseen omaan opiskeluunsa sekä minkälaisella toiminnalla ja ympäristöillä saadaan aikaan hyviä oppimis- ja opiskelukokemuksia. Tästä Kukkonen ja Marttila ovat tehneet mielenkiintoista tutkimusta TAMKissa.

Samalla, kun korkeakoulujen käytäntöjen ja toiminnan uudistamisessa tunnistetaan pedagogisen osaamisen merkitys, tarvitaan myös pedagogisen toiminnan johtamista. Näen pedagogisen toiminnan johtamisen vahvasti mahdollistamisena ja olosuhteiden luomisena, jolle pedagoginen osaaminen luo perustan. Tämän kaiken osaamisen voisimme kääntää voimavaraksi, jolla voimme uudistaa korkeakoulun toimintatapaa ottamalla käyttöömme kaikki mahdollisuudet, joita meillä on. Näitä liiankin vähän käytettyjä mahdollisuuksia löytyy niin hyvien käytäntöjen kuin osaamisen jakamisesta, teknologian monipuolisesta käyttöönotosta, TKI-toiminnasta, opiskelijoiden osaamisesta ja työssäkäynnistä.

Liian usein totutut mallit ja pitkään käyttöön juuttuneet toimintatavat otetaan itsestäänselvyyksinä, eikä niitä aina tunnisteta esteiksi oppimis- ja opetustoiminnan uudistamisessa. Meiltä korkeakouluna odotetaan uudistumista ja siinä voimme hyödyntää nyt muun muassa vahvaa pedagogista osaamistamme.  Useimmiten isotkin muutokset lähtevät pienistä kokeiluista ja uskalluksesta kääntää suuntaa.