Avainsana-arkisto: koulutusvastuu

Tarvitaanko ammattikorkeakoulujen maisterikoulutusta?

Marja_sutela

Suomen taloustilanteen näyttäessä entistä synkemmältä on viime aikoina nostettu esille ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuus. Asia nousi – ehkä yllättäenkin – esille OKM:n järjestämässä korkeakoulujen johdon seminaarissa viime marraskuussa Oulussa. Suomen yliopistot Unifi ry:n silloisen puheenjohtajan, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Hollin mukaan pitäisi kriittisesti arvioida ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuutta. Seminaarissa käytiin keskustelua myös suomalaisen duaalimallin tulevaisuudesta ja siitä, onko meillä varaa ylläpitää korkeakoulujärjestelmää, jossa on erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektori. Olisikin ollut suorastaan ihme, jos duaalimallin oikeutusta ei otettaisi esille nykyisessä taloustilanteessa.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Runsaassa 10 vuodessa maahan on valmistunut noin 10 000 ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. TAMKissa suoritettiin viime vuonna 195 YAMK-tutkintoa 12 koulutusohjelmassa. Valtakunnallisesti TAMK oli toiseksi suurin YAMK-kouluttaja Metropolian jälkeen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältö lähtee suoraan työelämän tarpeista. Koulutukseen valituilla on oltava AMK-tutkinnon jälkeen kolmen vuoden työkokemus alalta. Useissa TAMKin YAMK-ohjelmissa on pääsyvaatimuksena suunnitelma työelämän kehittämishankkeesta, minkä aikoo opintojen aikana toteuttaa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat valmiita työelämän kehittäjiä ja asiantuntijoita, joilla on alan työkokemusta ja koulutuksen mukana tuomia verkostoja.

TAMKissa tutkintojen sisältöjä ollaan parhaillaan uusimmassa kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden toimiluvan mukaisesti TAMKilla on oikeus järjestää YAMK-koulutusta kaikissa niissä koulutusvastuissa, joissa on myös AMK-tutkinnon anto-oikeus lukuun ottamatta rakennusarkkitehti- ja rakennusmestarikoulutusta. TAMKin mahdollisuudet järjestää YAMK-koulutusta laajenivat uuden toimiluvan myötä entiseen verrattuna. OPS-työn lisäksi TAMK vahvistaa YAMK-tutkintoja organisatorisesti, kun YAMK-koulutuspäällikkö aloitti tehtävässään vuoden alussa.

DemolaYleiskuva

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eli maisterikoulutus on ammattikorkeakouluille erittäin tärkeää. YAMK-koulutus toimii usein kehittämisen moottorina ja se on usein edellytys kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Koulutuksen merkityksen on huomannut myös OKM myöntämällä ammattikorkeakouluille kaksi miljoonaa euroa vuosille 2014 – 2015 hankkeelle ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”.

YAMK-koulutuksen valtakunnallista tunnettuutta pitää kuitenkin parantaa. Kansainvälisessä yhteistyössä kolmen vuoden työkokemusvaatimus ulkomaalaisen yhteistyökorkeakoulun opiskelijalta estää käytännössä Double Degree -ohjelmien toteutuksen. Myös sekavat tutkintonimikkeet hämäävät sekä opiskelijoita että työnantajia etenkin terveysalalla. Selkeyden vuoksi tutkintonimikkeenä tulisi olla Maisteri, ylempi (AMK), mikä on jo tällä hetkellä ylempien AMK-tutkintojen asetuksen mukainen englanninkielinen käännös. Ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, joita ammattikorkeakoulujen maisteritutkinnot ovat, tarvitaan.

Marja Sutela, vararehtori

Valokuvassa: Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita Demolassa syksyllä 2010,  kuva: Leena Mäkelä

 

Ammattikorkeakoulujen arvioitava koulutustarjontaansa uudelleen

Viime viikkoina on kiivaasti keskusteltu koulutusvastuista ja siitä, mitä TAMKin koulutusvastuisiin vuonna 2014 alkaen pitäisi sisällyttää.  TAMKin nykyinen koulutus ja koulutusohjelmat ovat muodostuneet kahden aikaisemman ammattikorkeakoulun PIRAMKin ja TAMKin noin 20-vuotisen historian kuluessa. Tänä aikana toimintaympäristö ja myös ne vaatimukset, joita ammattikorkeakoulutukseen kohdentuu, ovat muuttuneet.  Nyt olemme tilanteessa, jossa koulutustehtäviä on arvioitava uudelleen.

Miten tähän tilanteeseen on tultu?

Nykyinen Suomen hallitus hyväksyi kehittämissuunnitelman, joka linjasi mm. korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteita.  Kehittämissuunnitelmassa on ilmaistu kunnianhimoinen tavoite nostaa suomalaiset osaavimmaksi kansaksi. Samalla kun erityisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta leikataan, on tavoitteeksi asetettu mm. koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, osaamisperustan vahvistaminen sekä koulutusviennin mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tavoitteena on, että korkeakouluista muodostuisi aidosti kansainvälisiä koulutus- ja tutkimusyhteisöjä.

Suomessa on väestöpohjaamme nähden laaja korkeakouluverkosto, joissa toteutuva koulutus on paikoin hyvin pirstaloitunutta.  Koulutusohjelmapäätöksiä on ammattikorkeakoulujen 20-vuotisen historian aikana tehty monin eri perustein. Vahvat alueelliset intressit ovat osaltaan vaikuttaneet pienien koulutusohjelmien syntymiseen. Päätöksissä ei aina ole otettu huomioon koko maan tarpeita saatikka sitten niitä realiteetteja, jotka takaisivat koulutuksen laadun kannalta parhaan osaamisen ja parhaat oppimisympäristöt tai taloudellisesti tarkoituksenmukaisen volyymin.

Uusi laki ja uudet koulutusvastuut

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan uuden ammattikorkeakoululain tavoitteena on ammattikorkeakoulujen autonomian lisääminen.  Ammattikorkeakoulut voivat jatkossa itse päättää niistä ohjelmista, joilla tietyt tutkinnot toteutetaan.  Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös kannustanut ammattikorkeakouluja koulutusvastuiden osalta työnjakokeskusteluun, jotta kyettäisiin luomaan sellaisia osaamiskeskittymiä, joilla on sekä kansallista että kansainvälistä vaikuttavuutta. Jääkin nähtäväksi, miten ammattikorkeakoulut onnistuvat haasteeseen vastaamaan. Ammattikorkeakoulujen johto on tässä tilanteessa todellisessa ristipaineessa.

Koulutusta on tähän saakka toteutettu koulutusohjelmina, jotka liian usein ovat rakentuneet omiksi saarekkeikseen. Liian usein koulutusohjelmat ovat myös suojelleet tiettyjen professioiden tehtäväkenttää, mikä välttämättä ei ole edesauttanut yhteiskunnan ja työelämän kehittymistä eikä työelämän uusien toimintamallien synnyttämistä. Jos halutaan, että ammattikorkeakoulu on edelläkävijä niin, nyt on aika ja mahdollisuus arvioida kriittisesti koulutusohjelmia uudesta näkökulmasta.

Ammattikorkeakoululla myös vastuu laadusta

Ammattikorkeakoulujen laadun kehittämisen kannalta on myös tärkeää, että koulutusta voidaan toteuttaa sellaisissa osaamiskeskittymissä, missä on laaja joukko alan osaajia. Korkeakouluna meiltä odotetaan myös uuden tiedon luomista, jota tuotetaan erilaisissa kehittämisprojekteissa.  Osaaminen ja uusin tieto ei enää ole vain kansallista, vaan entistä useammin globaalia ja sen vuoksi jokaisella koulutuksella on tärkeä olla myös tiiviit kansainväliset yhteydet, jossa osaamista jaetaan, jalostetaan ja kehitetään.  Pienissä koulutusohjelmissa tämä on osoittautunut ongelmaksi, koska monien tehtävien sisällyttäminen harvojen osaajien tehtäväksi ei välttämättä onnistu.

TAMK on strategiassaan nostanut esille tulevaisuuden osaamisen ja kansainvälistymisen.  Olemme myös strategiassamme luvanneet luoda menestymisen avaimia. Tämä on lupaus sekä opiskelijoille että työelämälle. Se on lupaus huolehtia osaamisen laadusta ja siitä, että kouluttamamme osaajat myös työllistyvät. Laadusta huolehtimisena pidän myös sitä, että kriittisesti harkitsemme sitä, mihin me TAMKissa keskitymme ja minkälaisia osaamiskokonaisuuksia ja oppimisympäristöjä kykenemme resursseillamme laadukkaasti ylläpitämään.

Vararehtori Päivi Karttunen