Avainsana-arkisto: korkeakouluyhteisö

Luovaa uteliaisuutta opiskeluun ja työelämään, toivoo 70-luvun insinööri

Matti Höyssä, 1.3.2018, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Vuosi 2017 oli minulle merkkivuosi Kaupin kampuksella. Vuonna 1967 aloitin insinööriopinnot samalla tontilla Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa, tien- ja vesirakennuksen opintosuunnalla. Meidän osa rakennuksesta oli upouusi, ja ensi töiksemme kannoimme pulpetit luokkaamme. Neljän vuoden yhteinen ponnistus Tekulla loi vahvoja kaveruussuhteita – kaikki nämä vuodet luokkamme on pitänyt tiiviisti yhteyttä. 50-vuotistapaamisessa muisteltiin opiskeluaikaa ja kaikkea, mitä silloin sattui ja tapahtui, myönteiset muistot päällimmäisinä. Varsin paljon puhuttiin opettajista ja heidän tyyleistään opettaa ja vaativuudestaan omassa aihealueessaan.

Silloinen insinöörin tutkinto loi hyvän pohjan työelämässä menestymiselle. Kirjo, millaisiin erilaisiin tehtäviin opiskelukaverit sittemmin sijoittuivat, on laaja. Oikeastaan vain muutama meistä jäi tienrakennuksen toimialalle. Meistä tuli IT-asiantuntijoita, rakennussuunnittelijoita, yrittäjiä. Tutkinto arvostetussa oppilaitoksessa antoi mahdollisuuden edetä aloille, jotka sitten myöhemmin tuntuivat sopivimmilta.

Jatko-opiskelu oli tuohon aikaan paljon vaikeampaa. Esimerkiksi omalla kohdallani jatko-opiskelut onnistuivat vasta paljon myöhemmin työnantajan myönteisen suhtautumisen ansiosta. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat huomattavasti helpottuneet niistä ajoista. Tampere3-korkeakoulujen yhteistyö antaa varmasti vielä paljon suuremmat mahdollisuudet kehittää itseään jo AMK-tutkintoa tehdessä, mutta myös opiskelujen päätyttyä.

Teknillisen oppilaitoksen rehtori Veikko Valorinta toivoi kerran avajaispuheessaan, ettei meistä tulisi fakki-insinöörejä. Saman toiveen haluan esittää nykyisillekin opiskelijoille. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän avoimuutta ja luovaa uteliaisuutta.

Nyt kun uuden korkeakouluyhteisön kehittämisessä on edetty entistä lähemmäs tulevaisuutta, ammattikorkeakoulu voi katsoa luottavaisin mielin sitä kohti. Lain suoma autonomia sekä mahdollisuus tulevaisuudessakin osallistua hallitustyöskentelyyn antaa henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuudet osallistua työelämälähtöisen ammattikorkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Näistä on kuitenkin pidettävä lujasti kiinni, sillä yhteiskunnalle on tärkeää säilyttää laadukas AMK-järjestelmä.

Minulla itselläni on ollut ilo seurata ammattikorkeakoulun toimintaa lähes koko työurani ajan. Eri vaiheissa olen ollut joko yhteistyökumppanin roolissa tai luottamustoimessa. Aina TAMK on saanut hyvän palautteen niin opiskelijoilta kuin työelämältä. TAMKista on voinut olla ylpeä.

Kirjoittaja on toiminut Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. 

Matti Höyssä on valmistunut insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1971 ja insinööriksi (AMK) Tampereen ammattikorkeakoulusta 1993. Hänellä on tekniikan lisensiaatin tutkinto Tampereen teknillisestä yliopistosta 2005, pääaineena liikennepolitiikka. Pääasiallisen työuransa Höyssä on tehnyt tiehallinnossa Hämeen piirissä ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013.

Valokuva: Joel Forsman

Juhlavuosi 2017 on päättymässä, uusi vuosi tuo eteen suunnittelua ja päätöksiä

Rehtori Markku Lahtinen, 19.12.2017

Kulunut vuosi oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Sitä me TAMKissakin juhlistimme eri tavoin: henkilöstön juhlagaalassa, opiskelijoiden juhlavastaanotolla, 100-vuotiskoivun istutuksella. Lokakuussa 2017 tuli myös kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnan kirkon oveen. Tästä alkoi reformaatio, joka on muovannut koko Pohjois-Euroopan uskonnollista ja valtiollista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nykyisin elämme.

TAMKin vuosi on ollut menestyksellinen niin opintojen edistymisen kuin valmistuneiden määrän suhteen, mutta erityisesti TKI-toiminnan volyymi on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Tuleville vuosille asetettujen strategisten tavoitteidemme savuttamisessa Tampereen uuden korkeakouluyhteisön yhteisten toimintatapojen kehittäminen on avainasemassa.

Juhlavuoden päätteeksi joulukuussa eduskunta hyväksyi Tampereen uuden korkeakouluyhteisön syntymisen mahdollistavat lakiesitykset. Lain mukaisesti Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto fuusioituvat uudeksi Tampereen yliopistoksi 1.1.2019. Laki vahvistettaneen presidentin esittelyssä vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen arviolta helmikuussa tapahtuu Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden luovutus Tampereen kaupungilta Tampereen korkeakoulusäätiölle.

Lain mukaan nykyisten yliopistojen hallitusten tulee valita siirtymäajan hallitus siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistän 1.1.2018. Tämän jälkeen uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin, jonka haku on jo käynnistynyt. Lisäksi siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston johtosäännöstä, jossa määrätään mm. ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin vaalista ja sen jäsenten määrästä. Konsistori on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1.4.2018. Tämän jälkeen konsistorin tehtävänä on valita yliopiston ensimmäinen hallitus.

Yhteisö, jonka nyt tunnemme nimellä Tampere3, muodostuu siis vuoden kuluttua kahdesta itsenäisestä korkeakoulusta, Tampereen yliopistona toimivasta Tampereen korkeakoulusäätiöstä ja osakeyhtiömuotoisesta Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka pääomistaja on Tampereen yliopisto.

Opiskelijan näkökulmasta oleellista on tiedostaa, että yliopistokoulutuksen järjestämisestä vastaa Tampereen yliopisto, ja vastaavasti ammattikorkeakoulutuksesta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Se korkeakoulu, joka ottaa opiskelijan tutkinto-ohjelmaansa, vastaa koulutuksesta ja antaa jatkossakin siitä tutkintotodistuksen.

Uuden korkeakouluyhteisön etuna opiskelijoille avautuu uusia oppimisen väyliä, joustavia opintopolkuja, jotka tarjoavat entistä laajempia valinnan mahdollisuuksia yli korkeakoulurajojen. Joustavat opintopolut eivät tarkoita vapaata oikeutta valita korkeakoulua tai tiedekuntaa tai tutkintoa, vaan mahdollisuutta valita opintoihinsa kursseja ja osaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat omien tavoitteiden saavuttamista.

Kuluneena vuonna on tehty valtavasti työtä ja käyty neuvotteluja Tampere3-prosessin eteenpäin viemiseksi. Tuleva vuosi onkin sitten toimeenpanon ja päätöksenteon aikaa: mitä yhteisiä palveluja haluamme missäkin vaiheessa tehdä ja millaisilla sopimuksilla niitä loppujen lopuksi toteutamme.

Tätä ennen on kuitenkin alkamassa ansaittu joulutauko, jolloin on hetki aikaa rauhoittua ja valmistautua tulevan vuoden töihin ja tehtäviin. Toivotankin kaikille opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2018.