Avainsana-arkisto: kansainvälisyys

Universities promoting entrepreneurship

Marja Sutela, 11.1.2017

Marja Sutela

The entrepreneurship and innovation services unit Y-kampus, established at Tampere University of Applied Sciences (TAMK), extented to other Tampere3 universities: University of Tampere and Tampere University of Technology in autumn 2016. The aim of this collaboration is to bring together future entrepreneurs, research results and talented professionals. Y-kampus offers studies and coaching in entrepereneurship for students, researchers and staff members. Its innovation services enhance commercialism of new research innovations and promotes new business.

Y-kampus is a physical meeting point in a digitalized world. It offers a place to bring together e.g. retiring family entrepreneurs and students enthusiastic about entrepreneurship. Tampere3 Y-kampus operating model has been developed as part of the 2-year TEKES project “Innovation Scout in HEIs in Tampere region”.

Photo from left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silincon Vikings and Leena Varus (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Photo on the left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silicon Vikings and Leena Varis (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Last November I had an opportunity to take part in a study visit to California, USA. The aim of this visit was to get to know the entrepreneurial and innovation ecosystems in the San Francisco Bay Area, and to get new ideas how to develop Tampere3 Y-kampus even further. During the visit Tampere3 delegation met several Finnish startup entrepreneurs in the area e.g. Ari Tulla from Better Doctor and Janne Salminen from ShopInbox. Couple weeks later, in SLUSH 2016, Salminen was nominated as the best Bay Area start-up.

The Silicon Valley innovation ecosystem and startup culture is world-famous. Business accelerators like Plug and Play act as a global innovation platform for startups, corporations and investors. Nordic Innovation House is the Silicon Valley headquarters for the Nordic Startup Community. Other operators such as Silicon Vikings network supports Nordic and Baltic innovations and entrepreneurship. Executive Director Charlotte Danielsson introduced us their activities and role in creating new business networks.

In the Bay Area, University of Berkeley, California and Stanford University have an important role in the innovation and startup ecosystem. Both universities are known as the world-class research universities. Still the industry co-operation has an important role in their activities. In the American mindset, the top research and industry-university collaboration are equally important, and support each other.  When aiming for better results, it is very important to do real collaboration between the universities and the industry, and not to act in silos.

What can we in Tampere learn from the Bay Area practices and experiences? In the future, it is even more important that all actors in the innovation ecosystem identify their roles and tasks, co-operate and concentrate on their strong areas. Universities, innovation platforms like Demola and Uusi Tehdas and public stakeholders like ELY centers and Regional councils, each have they own roles in this field. Universities’ Y-kampuses can offer a place where people representing various scientific and applied know-how, industry, public sector and NGOs can meet to collaborate.

Golden Gate

Golden Gate Bridge, San Francisco. Photo: Leena Köppä

kampuskuva

Picture from Berkeley Campus. Photo Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Marja Sutela
Vice President TAMK

Rohkeasti maailmalle

Merja Jortikka

Merja Jortikka

‘Education is the best way to change the world.’

Kohtaan Nelson Mandelan ajatuksen barcelonalaisella metroasemalla. Jään pohtimaan eri maiden välisiä eroja koulutuksessa. Suomessa pidämme itsestään selvänä, että meillä on vahva peruskoulutus samoin kuin ammattiin valmistaminen.

Suomalaisella lapsella ja nuorella on monia tilaisuuksia oppimiseen tapahtuu se sitten koulun opetussuunnitelman mukaisella ohjelmalla tai piilo-oppimisella. Englannin kielen oppiminen on hyvä esimerkki: nappaat sanan tietokonepelistä, toisen musiikista ja koulutunti tarjoaa kielioppiannoksen. Meitä suorastaan ympäröi vieraskielinen ympäristö: katsopa vaikka bussipysäkillä mainosta ’It looks like, it tastes like, it’s like Coca-Cola – Coca Cola Zero, no sugar’.

Ihmettelen, miten Espanjassa on varaa jättää käyttämättä mahdollisuus oppia ihan huomaamatta. Kun selasin hotellihuoneessa noin 50 TV-kanavaa lävitse, vain muutama niistä oli englannin kielellä ja loput paikallisella. Kuulen CSI-sarjan etsivien puhuvan sujuvaa espanjaa. Kolikon toisena puolena on toki se, että tämä tarjoaa matkailijalle ja espanjaa opiskelevalle oivan oppimismahdollisuuden.

Oppiminen helpottuu huomattavasti, kun hyödynnämme aikaisemmin omaksuttua. Kun osaat englantia, opit helpommin espanjaa. WC-jonossa oli aikaa kerryttää sanavarastoa: ’Espere sun turno – Wait for your turn’. Metromainokset opettivat sanoja ja ilmauksia. Google-kääntäjä tuo mukana kulkevan sanakirjan käyttöömme.

Kielen ja kulttuurin tunteminen ovat edellytyksenä maailman muuttamiseen. Muuttamiseen tarpeen mukaan.

Ammattikorkeakoulussa koulutamme ammattiin. Kannustamme myös toimimaan kansainvälisesti, opiskelemaan maailmalla ja muuttamaan sitä osaamisen ja tietotaidon kautta.

Korkeakoulussa oppiminen tapahtuu erityisen hyvin vaihto-opiskelijoiden kautta ja kanssa. Kun käytät rohkeasti vierasta kieltä, taidot kasvavat vauhdilla ja pääset kulttuuriin sisään. FC Barcelonan futisottelun seuraaminen opetti kieltä, mutta vahvasti myös paikalliseen kulttuuriin kuuluvaa intohimoa. Selostaja elää peliä 110 prosenttisesti huutaessaan Messi, Messiii, Messiiiiii!

Voimme lähteä suomalaisella osaamisella sopivan nöyrästi ja ylpeästi maailmalle. Tutustumaan siihen, oppimaan ja jakamaan osaamistamme. Onpa alana opettajakoulutus, tietotekniikka, terveyspalvelut tai robotiikka, olemme maailmalla vahvoja osaajia ja haluttuja yhteistyökumppaneita. Olemme mukana muuttamassa maailmaa.

Merja Jortikka, Henkilöstöjohtaja

 

Lukuvuosimaksu tulee – Olemmeko valmiit?

Meillä on tomera opetus- ja kulttuuriministeri. Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulivat mahdollisiksi vuoden alusta, niin kuin hän tuoreena ministerinä viime kesänä Porin SuomiAreenalla lupasi. Minä uskoin enemmän ministeriössä pitkän uran tehnyttä virkamiestä, joka arveli lain muuttuvan vuotta myöhemmin, ja aikaisintaankin kesällä 2016. Me kokeneet keski-ikäiset ukkelit saimme todeta tahdin ministeriössä muuttuneen. Ja itselleni mieluisaan suuntaan.

Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulevat pakollisiksi vieraskielisessä korkeakoulutuksessa elokuussa 2017. Haku tuolloin alkaviin koulutuksiin tapahtuu jo ensi talven aikana. Maksaviin tutkinto-opiskelijoihin liittyy lain vaatiman apurahajärjestelmän lisäksi monta muutakin kehitystarvetta. Maksava asiakas seisoo kohta aulassamme, olemmeko valmiit?

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Ensimmäisenä tulee useimmille mieleen maksun suuruus. TAMKissa päätettiin veloittaa 9 800 euroa AMK- ja 10 800 euroa YAMK-opiskelijalta vuodessa. Jos yleistää rankasti, Aamulehden mukaan tällaiset summat lähinnä naurattavat nykyistä ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Meidän pitää löytää jatkossa niitä joita ei naurata. Korkeintaan hymyilyttää, niin kuin tähän asti kaikille koulutuksemme kustantanutta iloista suomalaista veronmaksajaa.

Maailmalla koulutuksen ostajia onneksi riittää. Moni heistäkin odottaa mahdollisuutta omaa maksuosuutta huojentavaan apurahaan, kun kerran muuallakin sellaista tarjotaan. Suomessa apuraha tai maksuhuojennus yhdistetään keskimääräistä alempaan maksukykyyn tai jo saavutettuun opintomenestykseen. Kummankaan luotettava todentaminen EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta ei ole helppoa, joten niillä perustein tulijoiden tasavertaisuus olisi vaikea säilyttää. Ehkäpä keskitymme etukäteen myönnettävillä apurahoilla helpottamaan päätöstä paikan vastaanottamiseen. Aikainen lintu madon löytää. Myös opintomenestyksestä TAMKissa on jo perinteisesti luontevaa palkita.

Entäpä se kuuluisa hinta-laatusuhde? Maksava asiakas on ilmaispalveluja käyttävää kärkkäämpi arvioimaan ja vaatimaan parempaa. Aina kun maksamme ostamme myös asiakkuutta, oikeutta valita ja myös kyseenalaistaa saamamme suhteessa lupaukseen. Tämä koskee koulutussisällön ja toteutuksen lisäksi kaikkia tarvittavia palveluita opinto-ohjauksesta IT-palveluihin. Jotkut tulevat riitauttamaankin tekemänsä kaupat niin kuin on muuallakin tapahtunut. Kuuluu demokratiaan.

Mutta ensin pitää saada maksavia opiskelijoita, mikä vaatii meiltä suurimmat ponnistelut. Tällä hetkellä 70 % ulkomaisista tutkinto-opiskelijoistamme on EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Heistä suurin osa on valinnut nimenomaan maksuttoman koulutuksen. Ilman uuden kohderyhmän löytämistä saamme jatkossa joka vuosi kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita vähemmän. Kansainvälisyys heikkenisi radikaalisti, vaikka yksi lukuvuosimaksujen päätavoitteista on mahdollistaa taloudellisesti sen reipas kasvattaminen. Lukuvuosimaksuja ei tule ellei joku osta.

Yksilöille myynti ei voi perustua henkilöstömme vierailuun jokaisen ostajakandidaatin luona. Siihen eivät nämä maksut riitä. Markkinoinnin lisäksi meidän on saatava puskaradio soimaan, suuri määrä meille lojaaleja ihmisiä myymään koulutustamme ystävilleen, tuttavilleen ja kohtaamilleen koulutuksen etsijöille. Ensimmäisenä jokainen meistä nykyisistä TAMKilaisista ja aktiiviset alumnimme. Ja lisäksi hyvä joukko paikallisia myyntiagentteja ja partnereita ympäri maailman alkaen joiltakin lupaaviksi arvelluista maista. Kannusteitakin tarvitaan, niin että kauppa se on mikä kannattaa. Tehdään siis TAMKista entistäkin kansainvälisempi, yksi suomalaisista koulutusviennin menestyjistä. Ja uskotaan siihen kärsivällisesti, vaikka opiskelijamäärissä saadaankin se muutoksen aiheuttama muutaman vuoden takapakki.

Mikko Naukkarinen

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja

Kohtaamisia ja havahtumisia

 

Pääsin kahden pienen lapsen äitinä etelänlomalle. Kohteella ei minulle ollut muuta väliä kuin, että saan levätä ja kylpeä auringossa. Päädyin Marokkoon.

Parin lepopäivän jälkeen virisi uteliaisuus tutustua ympäristöön. Pyöräilin hihattomassa hellepuserossa ja shortseissa ympäri kaupunkia.

Jo on ystävällistä väkeä, ajattelin, kun lapset ja nuoret naiset hymyilivät ja kikattelivat keskenään, kun he näkivät minut. Mutta jos pelkällä katseella voisi murhata, olisin jo kuollut. Parin vanhemman miehen kohtaaminen riitti ja ymmärsin palata kiireesti turistialueelle.

Saavuin Namibiaan passissani vain päivän viisumi. Tarkoitus oli kuitenkin viipyä maan pohjoisosassa kahdeksan viikkoa. Minua käskettiin hankkimaan viisumi koko ajalle, mutta kukaan ei osannut sanoa, mistä saisin sellaisen.

Kiersin Windhoekissa liki 40 asteen lämmössä virastosta virastoon, luukulta luukulle. Olin aivan käsittämättömän sekaisin suunnista, vaikka luulin osaavani lukea karttaa. Yhdeltä virkailijalta sain viharyöpyn niskaani. Te eurooppalaiset tulette tänne ja viette meidän työpaikkamme! Mitä te täällä teette!

Vaihto-opiskelijoiden tervetulotilaisuus alkamassa

En lakkaa ihastelemasta sitä, kuinka paljon satsaamme vaihto-ohjelmien kautta opiskelijoiden mahdollisuuksiin saada kokemuksia vieraasta kulttuurista. Lukuvuoden huippuhetkiäni on toivottaa kansainväliset vaihto-opiskelijamme tervetulleiksi TAMKiin. Mikä mahdollisuus heille annetaankaan! Valitettavasti useimmille kokemus vieraasta kulttuurista taitaa jäädä turistitasolle. Harvoin vaihto-opiskelija edes kutsutaan kohdemaassa jonkun kotiin. Toki ystävystyminen muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa on arvo sinänsä.

Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat kokevat vaihto-opiskelijoita syvemmin kulttuuriset erot ja myös siihen liittyvät vierauden tunteet. Kun olet itse kokenut vierautta ja ulkopuolisuutta ymmärrät heitä, jotka sitä myös kokevat. Empatiakyky rakentuu omien kokemusten kautta. Vieraan ja vierauden kohtaaminen havahduttaa pohtimaan omia asenteitaan.

Tampereen korkeakoulut järjestävät ystäväperhetoimintaa ulkomaisille tutkinto-opiskelijoille. Toiminta aloitettiin muutama vuosi sitten. Moni ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista nimittäin valmistui korkeakoulustamme ilman, että oli saanut koko opiskeluaikanaan kutsua suomalaiseen kotiin. Ystäväperheenä toimiminen on hieno mahdollisuus korkeakoulun henkilökunnalle ja kenelle vain (!) auttaa Suomeen sopeutumisessa ja toisaalta mahdollisuus avartaa omia näkemyksiään maailmasta. Voipa tällainen toiminta poikia myös hääkutsuja ulkomaille!

Korostamme ammattikorkeakoulussa kouluttautumista työelämään, tietoja, taitoja ja asenteita, joita työelämässä ja joskus rajatummin, tulevissa työtehtävissä tarvitaan. Nyky-yhteiskunnassamme korostuu kyky eri kulttuuritaustaisten ihmisten ymmärtämiseen ja empatiaan. Jokaisella opiskelijalla, lähti hän sitten ulkomaille tai ei, tulee antaa mahdollisuus kulttuuristen asioiden pohdiskeluun ja kokemuksiin monikulttuurisessa ympäristössä. Tässä meillä taitaa vielä olla parantamisen varaa.

Vaihto-opiskelijat kaupunkikierroksella Tampereella

Vaihto-opiskelijat kaupunkikierroksella Tampereella

Meillä on Tampereella reilut viisisataa turvapaikanhakijaa. He kokevat vierautta ja ulkopuolisuutta. Vaikka valtaosa ei Suomeen jäisikään, on parempi, että he kohtaavat täällä ymmärrystä ja lämpöä kuin vihaa ja kylmyyttä.

TAMK on luvannut Työ- ja elinkeinoministeriölle kannustaa henkilökuntaansa ja opiskelijoitaan vapaaehtoistoimintaan turvapaikanhakijoiden parissa. TAMK pyrkii järjestämään koulutusta vapaaehtoisille vielä nyt lopputalvesta. Opiskelijaryhmät voivat perustaa projektin toteutettavaksi turvapaikanhakijoiden kanssa ja saada siitä opintopisteitä. Kuulin, että musiikin opiskelijat jo suunnittelevat musiikkiprojektia, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista monet ovat olleet syksystä lähtien mukana vapaaehtoistoiminnassa ja ainakin sosiaalialalla toiminta hätämajoitus- tai vastaanottokeskuksissa on sisällytetty opintojaksoon. Loistavaa!

Kannattaa asettaa itsensä alttiiksi uudelle ja vieraalle. Voi olla, että se yllättää ja kasvattaa.

Aura Loikkanen

Teksti: Aura Loikkanen, Johtaja, Korkeakoulupalvelut
Valokuvat: Korkeakoulupalveluiden kuva-arkisto

P.s. Passini löysin Pohjois-Namibian savannilla viettämäni kahdeksan viikon jälkeen samalta viraston pöydänkulmalta, johon sen olin jättänyt saavuttuani maahan. Yhden päivän viisumi oli vanhentunut jo aikaa sitten. Suuntavaistoni menettämiseen Windhoekissa oli luonnollinen syy. Aurinko paistoi keskipäivällä pohjoisesta.

Yhteyshenkilö vapaaehtois- ja ystäväperhetoiminnassa: kv-suunnittelija Mirja Onduso

Kansainvälisestä kumppanuudesta strategiseen partneriuteen

Vierailin Saksassa Hochschule Münchenissä 13.-15.2.2013. TAMKin delegaation kuuluivat myös rehtori Markku Lahtinen, T&K-johtaja Perttu Heino, kv-päällikkö Kirsi Tolvanen ja koulutusjohtaja Ari-Pekka Anttila.  Vierailun aikana allekirjoitettiin strateginen kumppanuussopimus TAMKin ja Hochschule Münchenin välillä. Lisäksi allekirjoitettiin kaksoistutkintosopimus korkeakoulujen liiketalouden koulutusohjelmien välillä. Ennestään meillä on jo kaksoistutkintosopimus paperitekniikan koulutusohjelmassa.

kattely2

Kaksoistutkintosopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa Marja Sutela, Prof. Dr. Hans Jürgen Regier liiketalouden koulutusohjelmasta sekä rehtori Markku Lahtinen.

ryhmakuvassa2

Hochschule Münchenilaiset TAMKilaisten isäntinä. Vasemmalta koulutusjohtaja Ari-Pekka Anttila, kv-päällikkö Kirsi Tolvanen, rehtori Prof. Dr. Michael Kortstock, Marja Sutela, vararehtori Prof. Dr. Heinz Ziegler, rehtori Markku Lahtinen sekä T&K-johtaja Perttu Heino.

Reissun aikana tuli todettua ääneen, että ”kyllä kansainvälistyminen työstä käy”. Perttu Heino lupasi muistuttaa minua näistä sanoista sopivan tilaisuuden tullen. Matkan ohjelma oli todella tiivis. Saksalaiset olivat rakentaneet ohjelman samaan tehokkaaseen tyyliin kuin millä me esittelimme TAMKia heille marraskuussa. Aiheet vaihtuivat 15 – 30 minuutin välein. Heidän korkeakoulunsa esittelyt olivat todella mielenkiintoisia ja laaja-alaisia. Rehtorin juoksukunto tuli testattua Kööpenhaminan lentokentällä, jossa meillä oli lennon myöhästymisen takia 15 minuuttia (!) aikaa vaihtaa konetta. Portti oli jo suljettu, kun loppuryhmä saapui läähättäen kentän toiselta laidalta lähtöportille. Mutta rehtori huolehti, että koko joukko pääsi mukaan lennolle!

leikkirata2

Miksi teimme kyseisen reissun niin suurella joukolla ja mihin ylipäätään tarvitsemme kansainvälisiä strategisia kumppaneita? TAMKin strategian läpäisevänä teemana on kansainvälistyminen. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut kansainvälistymisen suomalaisen korkeakoulusektorin yhteiseksi tavoitteeksi. TAMKilla on kaikkiaan 350 kv-partnerikorkeakoulua 50 maassa ympäri maapalloa. Vuosittain TAMKista lähtee vajaat 400 opiskelijaa pitkään ulkomaan opiskeluvaihtoon ja toiset 400 opiskelijaa lyhyille opintomatkoille. Vastaavasti TAMKiin tulee vuosittain noin 300 opiskelijaa pitkään opiskeluvaihtoon ja saman verran opiskelijoita käy lyhyellä opintomatkalla TAMKissa. TAMKilla on 30 kv-liikkuvuushanketta, jotka sisältävät opiskelija- ja henkilökuntavaihtoja sekä intensiivikursseja. Näillä Intensive Programme -ohjelmilla tarkoitetaan kahden viikon intensiivisiä kursseja jonkun teeman ympärillä. Ohjelmissa on mukana useampi kv-partnerikorkeakoulu ja ohjelmaa järjestetään sekä Suomessa että ulkomailla. Kv-liikkuvuushankkeiden lukumäärän ja opiskelijavaihtoaktiivisuuden takia TAMK on saanut Erasmus Success Story -tunnustuksen ainoana suomalaisena korkeakouluna vuonna 2010.

muchnenissa2

Kuten edeltä käy ilmi kv-toimintamme on jo nyt laajaa ja monipuolista. TAMKille on kuitenkin tärkeää laajentaa kv-yhteistyötä opiskelijaliikkuvuudesta kaksoistutkintoihin sekä hanke- ja kehittämistoimintaan. Hochschule Münchenin ja TAMKin strateginen kumppanuussopimus sisältää toisen käytäntöjen ja toimintamallien benchmarkkausta, asiantuntijuuden vaihtoa, yhteistyötä koulutuksessa, kehittämis- ja TKI-toiminnassa sekä myytävässä koulutuksessa. Solmittu strateginen kumppanuus vie yhteistyön korkeakoulujen välillä paljon syvemmälle tasolle ja laajemmalle kuin sitä on tähän saakka tehty.

Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että molemmilla osapuolilla oli aito halua tehdä laajaa yhteistyötä useilla koulutusaloilla ja myös hanketoiminnassa. Nyt on kuitenkin edettävä sopimuksen käytännön toimeenpanoon. Olemme saamassa Münchenistä vieraita vielä tänä keväänä TKI-toimijoiden kv-viikolle huhtikuun lopussa.

On meistä kiinni, millaisia aloitteita ja tuloksia strategisen kumppanuuden kautta saadaan aikaiseksi. Hochschule München ja TAMK ovat toisilleen erittäin hyviä strategisia kumppaneita. Yhteistyöstä on jo aikaisempia näyttöjä. Molemmat ovat vahvoja insinööri- ja liiketalouden kouluttajia, lisäksi kummassakin on sosiaalialan koulutusta. Myös kansainvälisen hanketoiminnan kehittäminen on molempien yhteinen intressi. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat onnistuneelle ja pitkäaikaiselle strategiselle kumppanuudelle!

Vararehtori Marja Sutela