Avainsana-arkisto: kansainväliset koulutusmarkkinat

Kv-koulutus kasvaa maksullisenakin

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja 26.1.2018

Aika moni asiaan perehtynytkin soitti tuomiopäivän pasuunaa suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydelle, kun lukuvuosimaksuja suunniteltiin EU/ETA-alueen ulkopuolisille. Suomeen ei tulla, jos emme jatka ilmaislinjalla. Jo saavutettu kansainvälisyys romutetaan.

Itsekin uskoin myös TAMKissa aloittavien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kymmenien prosenttien laskuun. Olihan Ruotsissakin käynyt vastaavassa tilanteessa vuosikymmenen alkupuolella suuruusluokkaa 60 % oleva kato. Samalla kannustin meitä TAMKissa tiedolla, että länsinaapurissa muutama korkeakoulu nousi määrätietoisilla ponnisteluilla jo muutamassa vuodessa edeltäneen tason yläpuolelle. Meidän pitää olla Suomessa näiden joukossa!

Kuinkas kävi? Jo ensimmäisenä lukuvuosimaksullisena vuotena 2017 aloittaneiden tutkinto-opiskelijoiden määrä säilyi edellisen ilmaisen vuoden tasolla. Toki EU/ETA-alueen ulkopuolisten tulijoiden määrä tippui, ja suurin osa heistäkin sai asuinpaikan, oleskeluluvan, perhesuhteiden tms. vuoksi vapautuksen maksusta. Mutta opintonsa aloittaneiden EU-kansalaisten määrä kasvoi korvaten muiden vähenemisen.

Juuri päättyneessä kuluvan vuoden englanninkielisten tutkinto-ohjelmien haun perusteella TAMKin kansainvälisyys on reippaassa nousussa. Hakijoiden määrä kasvoi yli 50 % yli 2150: een, joista yli puolet ensisijaisesti meille hakeneita. Heidänkin määränsä kasvoi lähes 40 %. Tämä on uutterasti markkinoivan ja suurella sydämellä kv-hakijoita palvelevan henkilöstön ansiota. Osaaminen ja asiaansa uskominen palkitaan. Toki koulutuksen toteuttajillekin kuuluu osa kunniasta. Teidän ansiostanne TAMKin eurooppalaisessa tutkimuksessa saama loistava palaute opiskelupaikkana muualta tuleville on varmasti lisännyt vetovoimaa.

Kansainvälinen täydennyskoulutus ja tilauskoulutus ovat myös hyvässä nousukulmassa muutaman vuoden kiitotievaiheen jälkeen. Vuoden 2017 myynti oli jo yli 50 % suurempi kuin samaan aikaan toteutunut laskutus. Se tietää hyvää tälle vuodelle. Kun kaksoistutkintoon johtava maksullinen tilauskoulutus on myös lupaavalla oraalla, kasvun voi odottaa jatkuvan. TAMK EDUn Global Education on pieni, mutta sitäkin osaavampi tiimi, joka tehnyt upeaa työtä avatessaan meille uuden markkina-alueen myös kasvavan kotimaan täydennyskoulutuksen rinnalle. Kysynnästä, tarjouskannasta ja toteutuneista kaupoista päätellen TAMKin tunnettavuus tällä sektorilla on hyvällä kasvu-uralla erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa.

Ei kuollut kansainvälisyys TAMKissa. Sekä ilmainen että maksullinen kv-koulutus ovat hyvässä nousukierteessä. Molempiin riittää maailmalta tulijoita. Kasvava maksavien määrä mahdollistaa kansainvälisyyden kasvun.

 

Lukuvuosimaksu tulee – Olemmeko valmiit?

Meillä on tomera opetus- ja kulttuuriministeri. Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulivat mahdollisiksi vuoden alusta, niin kuin hän tuoreena ministerinä viime kesänä Porin SuomiAreenalla lupasi. Minä uskoin enemmän ministeriössä pitkän uran tehnyttä virkamiestä, joka arveli lain muuttuvan vuotta myöhemmin, ja aikaisintaankin kesällä 2016. Me kokeneet keski-ikäiset ukkelit saimme todeta tahdin ministeriössä muuttuneen. Ja itselleni mieluisaan suuntaan.

Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulevat pakollisiksi vieraskielisessä korkeakoulutuksessa elokuussa 2017. Haku tuolloin alkaviin koulutuksiin tapahtuu jo ensi talven aikana. Maksaviin tutkinto-opiskelijoihin liittyy lain vaatiman apurahajärjestelmän lisäksi monta muutakin kehitystarvetta. Maksava asiakas seisoo kohta aulassamme, olemmeko valmiit?

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Ensimmäisenä tulee useimmille mieleen maksun suuruus. TAMKissa päätettiin veloittaa 9 800 euroa AMK- ja 10 800 euroa YAMK-opiskelijalta vuodessa. Jos yleistää rankasti, Aamulehden mukaan tällaiset summat lähinnä naurattavat nykyistä ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Meidän pitää löytää jatkossa niitä joita ei naurata. Korkeintaan hymyilyttää, niin kuin tähän asti kaikille koulutuksemme kustantanutta iloista suomalaista veronmaksajaa.

Maailmalla koulutuksen ostajia onneksi riittää. Moni heistäkin odottaa mahdollisuutta omaa maksuosuutta huojentavaan apurahaan, kun kerran muuallakin sellaista tarjotaan. Suomessa apuraha tai maksuhuojennus yhdistetään keskimääräistä alempaan maksukykyyn tai jo saavutettuun opintomenestykseen. Kummankaan luotettava todentaminen EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta ei ole helppoa, joten niillä perustein tulijoiden tasavertaisuus olisi vaikea säilyttää. Ehkäpä keskitymme etukäteen myönnettävillä apurahoilla helpottamaan päätöstä paikan vastaanottamiseen. Aikainen lintu madon löytää. Myös opintomenestyksestä TAMKissa on jo perinteisesti luontevaa palkita.

Entäpä se kuuluisa hinta-laatusuhde? Maksava asiakas on ilmaispalveluja käyttävää kärkkäämpi arvioimaan ja vaatimaan parempaa. Aina kun maksamme ostamme myös asiakkuutta, oikeutta valita ja myös kyseenalaistaa saamamme suhteessa lupaukseen. Tämä koskee koulutussisällön ja toteutuksen lisäksi kaikkia tarvittavia palveluita opinto-ohjauksesta IT-palveluihin. Jotkut tulevat riitauttamaankin tekemänsä kaupat niin kuin on muuallakin tapahtunut. Kuuluu demokratiaan.

Mutta ensin pitää saada maksavia opiskelijoita, mikä vaatii meiltä suurimmat ponnistelut. Tällä hetkellä 70 % ulkomaisista tutkinto-opiskelijoistamme on EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Heistä suurin osa on valinnut nimenomaan maksuttoman koulutuksen. Ilman uuden kohderyhmän löytämistä saamme jatkossa joka vuosi kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita vähemmän. Kansainvälisyys heikkenisi radikaalisti, vaikka yksi lukuvuosimaksujen päätavoitteista on mahdollistaa taloudellisesti sen reipas kasvattaminen. Lukuvuosimaksuja ei tule ellei joku osta.

Yksilöille myynti ei voi perustua henkilöstömme vierailuun jokaisen ostajakandidaatin luona. Siihen eivät nämä maksut riitä. Markkinoinnin lisäksi meidän on saatava puskaradio soimaan, suuri määrä meille lojaaleja ihmisiä myymään koulutustamme ystävilleen, tuttavilleen ja kohtaamilleen koulutuksen etsijöille. Ensimmäisenä jokainen meistä nykyisistä TAMKilaisista ja aktiiviset alumnimme. Ja lisäksi hyvä joukko paikallisia myyntiagentteja ja partnereita ympäri maailman alkaen joiltakin lupaaviksi arvelluista maista. Kannusteitakin tarvitaan, niin että kauppa se on mikä kannattaa. Tehdään siis TAMKista entistäkin kansainvälisempi, yksi suomalaisista koulutusviennin menestyjistä. Ja uskotaan siihen kärsivällisesti, vaikka opiskelijamäärissä saadaankin se muutoksen aiheuttama muutaman vuoden takapakki.

Mikko Naukkarinen

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja

Saa myydä!

Suomessa ei saa myydä tutkintokoulutusta. Maksamme sen verovaroista kaikille, myös ulkomailta tänne opiskelemaan tuleville. Useimmissa maissa näin ei ole. Olemme vauras ja edelleen luottoa saava kansa.

Kun tutkintokoulutus ei voi olla myytävä tuote, suomalaisten oppilaitosten on vaikea kilpailla tasapäisesti kansainvälisillä kaupallisilla koulutusmarkkinoilla. Kuitenkin koulutusviennistä odotetaan jo hallitusohjelmasta alkaen uutta tulonlähdettä. Aivan kuin lähetettäisiin jääkiekkomaajoukkue MM-kisoihin ”pappasäännöillä”. Meidän joukkue ei ammu lämäreitä eikä taklaa, mutta yrittäkää nyt muuten pärjätä. Menestyvillä koulutusviejillä ei tällaisia rajoitteita ole. Esimerkiksi 20 miljoonan asukkaan Australia saa tutkintokoulutuksen myynnistä yli 10 miljardin euron vuositulot. Lue loppuun