Aihearkisto: Yleistä

Vähiin käy, ennen kuin loppuu

Nyt minulta löytyy se! Moni on sitä jo kysellyt, kun olemme törmänneet käytävillä. Aamukampa, joka on kohta piikitön.

Havahduin tilanteeseen, kun minulta ensi kertaa kysyttiin, milloin jään eläkkeelle. Olin juuri täyttänyt 60 vuotta. Nuo kyselyt kyllä ärsyttivät vähän. Toisaalta siitä lähtien olen voinut pikkuhiljaa totutella ajatukseen työn loppumisesta. Kipuilua se on ollut viimeisen vuoden aikana. Mutta tämä on ollut pehmeä lasku verrattuna niihin, joilta työt ovat loppuneet paljon lyhyemmällä varoitusajalla.

Lähimmät työtoverini ovat tienneet kipuiluistani. En millään tahtoisi myöntää rakastuneeni valtaan -vaikutusvaltaan. Olen oikeasti saanut tilaa ja mahdollisuuksia tehdä jotain, kun olen nähnyt epäkohdan tai kehitettävän asian. Olen osallistunut foorumeille, joilla ajaa asioita eteenpäin ja minulla on ollut valtaa tehdä päätöksiä. Kohta on tyytyminen rivikansalaisen vaikutusmahdollisuuksiin.

TAMK on ollut minulle hyvä työnantaja. Tästä olen suunnattoman kiitollinen. Olen saanut palvella monissa eri tehtävissä vuosien varrella. Mm. kehitysjohtajana, kun satuin olemaan seuraava aakkosissa, vararehtorimme siirryttyä muihin tehtäviin. Alkuvuosieni suuri ponnistus TAMKissa oli osallistuminen Hannoverin maailmannäyttelyhankkeeseen. Sitten tuli ongelmaperustaisen oppimisen (PBL) soveltaminen metsätalouden koulutusohjelmassa ja myöhemmin Ei paha! -hanke yhdessä TAMKin sisäisten palveluiden toimijoiden ja Kylmälän Sadun kanssa. Nyt olisi taas tilausta uudelle haasteelle.

Minulle merkittävin huomionosoitus on ollut opiskelijayhdistys Tamkon tämän vuoden TAMK-päivänä antama tunnustus TAMKin johtoryhmälle. Tunnustus annettiin ”työstä Tampere3-hankkeessa uuden korkeakouluyhteisön luomisessa ja ammattikorkeakoulun etujen ajamisessa”.  Jos opiskelijat arvostavat työtämme, emme ole tätä työtä turhaan tehneet.

Olen saanut kokea TAMKin lähes koko tähänastisen elämänkaaren. Ainoastaan väliaikainen ammattikorkeakoulu jäi kokematta, mutta toki sen laineet vielä vaikuttivat monta vuotta kuppilan pitkässä pöydässä ja pikkujoulujärjestelyissä ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen jälkeen. TAMKin ja PIRAMKin yhdistymisen aikaa muistan lämmöllä. Tutustuminen uusiin mukaviin ihmisiin, yhdessä tekemisen meininki ja Taru ja Pietu -sarjakuvan välittämät tunnelmat virittivät positiiviseen odotukseen. Onnistuimme säilyttämään hyviä käytänteitä molemmista korkeakouluista ja istuttamaan TAMKiin systemaattista kehittämistyötä. TAMKin ja PIRAMKin yhdistymisprosessissa teimme myös virheitä. Toimijat kehittivät innolla uutta, mutta päätöksentekoelinten puuttuminen ja toisaalta kehittämistyön ohjauksen puutteellisuus aiheuttivat pettymyksiä, kun kaikkia toiveita ja kehittämisehdotuksia ei otettukaan huomioon. Vähän samoja asioita on koettu nyt Tampere3-prosessissa.

TAMKin toimintojen kokoaminen pääosin yhden katon alle on ollut ratkaisevan tärkeää taloudellisiin haasteisiin sopeutumisessa. Se on luonut ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia tuntemaan eri alojen asiantuntijoita. Näistä kohtaamisista on syntynyt yhdessä tekemisen ja monialaisuuden kulttuuri erityisesti hanketoiminnassa. Palveluiden keskittämisellä toimintatapoja saatiin yhdenmukaistettua merkittävästi.

Päätin muutama vuosi sitten alkaa valmentautua eläköitymiseen. Ohjelmaani kuului viisi kohtaa: lihaskunnon parantaminen, terveellisen ruokavalion noudattaminen, ihmissuhteisiin panostaminen, merkityksellisen tekemisen löytäminen työn tilalle ja perheen talouden sopeuttaminen kestävälle pohjalle. Säännölliset kuntosalikäynnit ovat tulleet jo tavaksi. Kouluttauduin henkilökohtaisesti ohjatun retriitin ohjaajaksi. Ajattelin, että annan enenevässä määrin aikaani sille samalla kun ansiotyöni merkitys minulle vähenee. Ja sitten tuli Tampere3. Työni sisältö meni suurelta osin uusiksi. Työt tulivat ajatuksissa mukaan vapaa-aikaan. Siinä menivät panostukset ihmissuhteisiin ja uusiin merkityksellisiin asioihin. Suunnitelmani eläkkeelle valmistautumiseen oli erinomainen, toteutus vain on vielä vaiheessa. Mutta hienoja vuosia nämä viime vuodetkin ovat olleet.

Olen elänyt suurimman osan elämästäni lukuvuoden rytmissä. Kun haikailin tämän perään, työtoverini totesi, että nyt voin elää sitten kasvukauden rytmissä. Aivan! Vetäydyn tässä piakkoin takkatulen ääreen selailemaan puutarhakirjoja ja suunnittelemaan siirtolapuutarhapalstani kevättöitä. Aamukamman piikkejä ennen loppulomaa näkyy olevan kymmenkunta jäljellä.

Suuret kiitokset työtovereille näistä vuosista!

Näissä tunnelmissa katson tulevaan: https://www.youtube.com/watch?v=hsTnyxUfp4I

 

Aura Loikkanen
Korkeakoulupalveluiden johtaja

 

 

Pirkanmaan elinkeinoelämälle kilpailuetu kolmen korkeakoulun yhdistymisestä

Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen Teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat toteuttamassa erittäin merkittävää hanketta. Kahden yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun yhdistyminen loisi täysin uuden korkeakouluyhteisön, jonka toteutuminen asianosaisten lisäksi loisi upeita mahdollisuuksia myös eri sidosryhmille.

Pirkanmaan elinkeinoelämästä puhuminen yhtenä suurena kokonaisuutena tuntuu arveluttavalta ottaen huomioon, että ei kaikilla yrityksillä ole koskaan samat tavoitteet tai haasteet. Mutta yhteistä on tahtotila kasvaa ja kehittyä. Näin ollen uskallan kirjoittaa elinkeinoelämästä yhtenä kokonaisuutena.

Pirkanmaan Talousfoorumi indikoi positiivisia näkymiä ja positiivista näkyä tulevaisuuden talouteen onkin kaivattu! Viimeisimmät tilastot pääset katsomaan tästä: http://pirkanmaantalous.fi/

Talousfoorumissa Tampere3 nousi esille useassakin eri puheenvuorossa. Voisi sanoa, että elinkeinoelämän edustajat odottavat kieli pitkällä asian edistymistä, ja usko upeaan hankkeeseen on vahva. Osaajille on todellista tarvetta, ja onnistuessaan Tampere3 voi tarjota yrityksille mahdollisuuksia, joita kukaan tuskin osaa vielä edes unelmoidakaan. Jo nyt tiedämme, kuinka tärkeää alueen elinkeinoelämän kehittymiselle ovat vahvat ja toimivat korkeakoulut. Tulevaisuudessa merkitys varmasti kasvaa. Elinkeinoelämä kilpailee globaalisti ja se, että Pirkanmaa (ja Suomi) on maailmalla monilla eri toimialoilla kehityksen kärjessä, onnistuu luonnollisesti taitavien osaajien kautta. Mikään yritys ei toimi eikä pärjää globaalisti ilman todella taitavia alansa asiantuntijoita. Asiantuntijoiden laadukas koulutus ja moniosaajuuden merkitys on nykyisen sekä tulevaisuuden työelämän a ja o. Tampere3 tuo moniosaajuuteen upean mahdollisuuden. Ristiinopiskelu on kenties yksi niistä isoimmista mahdollisuuksista, joita ainakin elinkeinoelämä näkee.

Myös se, että oikeat ihmiset myös kohtaavat heille oikeat työpaikat, ja että yritykset saavat alati muuttuviin tarpeisiin osaavia tekijöitä, on Suomen kokoisessa pienessä maassa kilpailun kannalta äärimmäisen tärkeää. Tampere3 tarjonnee myös tähän ratkaisuja. Pirkanmaalla yritykset ja korkeakoulut toimivat hyvin jo yhteen, mutta aina voi tehdä paremmin. Talousfoorumissa nousi esille kohtaanto-ongelma. Yritykset eivät saa tarpeeksi työvoimaa, ja korkeakouluopiskelijoita myös menetetään pääkaupunkiseudulle. Tampere3 ei ole kilpailu Pirkanmaan ja pääkaupunkiseudun kanssa. Suomi varmasti tarvitsee useita eri alueita pitkin maata, joissa on vahva korkeakouluyhteisö ja elinkeinoelämä.

Uusi korkeakouluyhteisö voi varmasti vahvistaa elinkeinoelämää entisestään ja innolla odotan itsekin kuinka paljon koko Pirkanmaan alue saa voimaa uudesta upeasta korkeakoulusta. On totta, että niinkin suuri hanke kuin Tampere3, on välillä suurienkin haasteiden edessä. Mutta on ollut hienoa nähdä kuinka paljon myös uskoa, tahtoa ja näkyä löytyy niin hankkeen sisältä kuin myös sidosryhmiltä. Tampere3 on merkittävä hanke sekä Pirkanmaalle mutta myös koko Suomelle. Ja vaikka en olekaan saanut Pirkanmaan elinkeinoelämältä valtuutusta puhua kaikkien suulla, niin uskallan sanoa, että yrityksissä on uskoa, luottamusta sekä odotusta siihen, että Tampere3 tulee vahvistamaan pirkanmaalaisten yritysten kilpailuetua ja -kykyä entisestään.

linda_300
Vieraileva kirjoittaja Linda Asikainen

TAMKin hallituksen jäsen
Tampere3 brändityöryhmän jäsen
Tampereen Kauppakamarin koulutusvaliokunnan jäsen

 

Rakenteet muuttuu, toiminta jatkuu

Kuva: Jake Givens

Taisin joskus aiemmin kirjoittaa luopumisen tuskasta. On vaikeaa ymmärtää oman toiminnan hajottaminen, menettää läheinen työkaveri, tai ylipäätään nykytilanteeseen pysähtymisen mahdottomuus. Kaikella vain on aikansa, jonka pituutta ei aina itse pysty päättämään.

Silloin kuin asiat ovat kohdallaan, on helpompi hyväksyä tuo elämän hallinnan rajallisuus. Myöntää, että aina on oltava valmis, tämä voi loppua koska tahansa. Eihän sitä koskaan tiedä omasta kyvystään jatkaa, olosuhteiden pysyvyydestä, joutumisesta muiden elämänkohtaloiden ohjaamaksi. Tilanteen tullessa päälle alkaa sitten ihmettely; miten tässä näin kävi? Tapauksesta riippuen aina kapinointiin ja katkeruuteen saakka.

Jouduimme kesän aikana tilanteeseen, jossa luopuminen ikään kuin kaikuna kertautui omalla kohdallani. Hyvän kollegan menetys vaati töiden uudelleen järjestelyn, vanhasta luopumista saadakseen tilaa uudelle. Niin hajosi KKP, TAMKin kehittämis- ja koulutuspalvelut, vasta viisi vuotta täytettyään. Joskus uusi kasvu vaatii koko vanhan näkyvän rungon kaatamisen. Mutta kun juuret säilyvät maassa, eli osaaminen TAMKissa, ei epäilystäkään entistäkin paremmasta sadosta.

Olimme kyllä jo jonkin aikaa puhuneet johdon kesken muutosten tarpeesta rahoitusohjelmien aallonpohjaan joutuneen T&K-toiminnan saamiseksi kasvu-uralle. Emme vain olleet varmoja miten sitä pitäisi muuttaa. Monenlaista säätöä jo kokeiltiinkin, kunnes nämä meistä riippumattomat muutokset johtivat tehtyyn ratkaisuun. Odotamme että ’ne’, joista toteutumaton kasvu aina riippui, korvautuu retoriikalla ’me’, jotka sen teimme.

Täydennyskoulutus ja myytävät palvelut on nyt samalla tehtäväalueella yleisesti liiketoimintaan liittyvien sisäisten palveluiden kanssa. Se on alkuosa kokonaisuuden englanninkielisestä nimestä Business Operations and Services. Hankintapalvelut, kiinteistöpalvelut, talous- ja projektipalvelut, tietohallinto sekä tilapalvelut sisältyvät tuohon toiseen, sisäisten liiketoimintojen osaan. Suomeksi tehtäväalueen nimi tiivistyi yksinkertaistettuun muotoon Liiketoiminta. Erotukseksi henkilöstöpalveluista ja korkeakoulupalveluista, joiden missiona on tukea ydintoimintaa, auttaa ennen kaikkea opiskelijoita ja henkilöstöä onnistumaan. Joku logiikka siis tässäkin, vaikka se ei ratkaisun keskeisin peruste ollutkaan.

Organisointi ja nimitykset muuttuvat, mutta toiminta jatkuu. Hyvää tulosta saadaan muutoksien jälkeen tai niistäkin riippumatta. Muutos pakottaa uuden oppimiseen, ja oppiminen on uuden onnistumisen alku. Se on mahdollisuus teille, jotka aiemmassakin rakenteessa osaamisellanne onnistuitte. Luopumisen tuskasta huolimatta TAMKin TKI-toiminta, täydennyskoulutus ja palveluiden myynti jatkuvat ympäröivää yhteiskuntaa, oppimista ja oman osaamisemme kehittämistä palvelevana uudelleen järjestäytyneiden sisäisten palveluiden tukemana.

Mikko Naukkarinen
Mikko Naukkarinen, vararehtori

Mistä tunnet laadukkaan asiantuntijaorganisaation?

palapeli

Suomalainen asiantuntijaorganisaatio tunnetaan työntekijöidensä korkeasta koulutustasosta ja erityisosaamisesta. Usein tuo leima lyödään organisaatioon pelkästään jonkin osaamisen huippupiikin perusteella. Tällaisen leiman kääntöpuoli on se, että lukumääräisesti suurin osa organisaation henkilöstöstä ei tunne olevansa osa asiantuntijaorganisaatiota. Mahtaakohan esimerkiksi Metso-konsernin laitossiivooja tai kirjanpitäjä tuntea olevansa osa asiantuntijaorganisaatiota? Kuitenkin toimivan ja tehokkaan asiantuntijaorganisaation eräs merkittävä tunnusmerkki on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Mistä tämä tunne sitten syntyy?

Ensimmäinen ehto laadukkaalle asiantuntijaorganisaatiolle on osaamisen arvostaminen. Tämä tarkoittaa osaamisen arvostamista riippumatta siitä, mitä tehtävää kukin asiantuntijaorganisaatiossa tekee. Osaamisen arvostaminen ei saa rajoittua vain edellä mainitun ulkoisen asiakaskunnan havaitseman huippuosaamisen arvostamiseen. Sen tulee kattaa koko organisaatio. Tämä tarkoittaa ihmisten välisessä kanssakäymisessä kärjistäen sitä, että henkilöiden ei tarvitse pitää toisistaan ihmisinä, mutta ammattitaitoa tulee arvostaa. Mahdollinen keskinäinen ihmissuhdekemian puute ei siis saa sokaista silmiä osaamisen näkemiseltä.

Toinen ehto laadukkaalle asiantuntijaorganisaatiolle on palautteen sietäminen. Tämän ehdon täyttyminen onkin sitten moni-ilmeinen kokonaisuus, jonka kaikkien osien tulisi täyttyä, jotta palautteen sietäminen ja myönteinen vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Jotta organisaatio olisi aktiivinen palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa, johdon on sitä systemaattisesti tuettava. Esimerkin voima ja vaikutus on välttämätön. Johdon on annettava palautetta ja oltava valmis ottamaan sitä rakentavasti vastaan.

Kansanperinteen mukaisesti ei se ole mies eikä mikään, joka ei muuhun kykene kuin irvailemaan. Sama koskee tietenkin myös naista. Palautteen pitää olla asiallista. Sen pitää olla perusteltua ja siitä pitää olla valmis myös käymään kriittistäkin keskustelua. Keskustelun valmius on välttämätön, koska laadukkaan asiantuntijaorganisaation kaikki osaaminen ei koskaan pesi vain yksien hartioiden välissä. Se, että tuntee itsensä asiantuntijaksi, ei oikeuta käyttäytymään työtovereitaan kohtaan epäasiallisesti.

Toisaalta palautteen antamiseen pitää myös rohkaista. Tamperelainen tyyli olla tekemättä asiasta numeroa, ei edistä asiantuntijaorganisaation kehittymistä. Turha on uskotella itselleen, että suuttomana ja sanattomana epäkohtien sietäminen toteuttaisi kansan viisautta, jonka mukaan kärsimällä saa kirkkaamman kruunun. Ja vaikka saisikin, niin mitä sillä tekee – ainakaan asiantuntijaorganisaation yhteenkuuluvuuden tunne ei lisäänny hiukankaan vertaa.

Suomalaiseen mentaliteettiin ei kuulu myönteinen palaute. Kaikkihan tuntevat pohjalaisen miehen vastauksen vaimonsa kysymykseen: Rakastatko minua? Vastaushan kuuluu: Olen sen kerran papin edessä kertonut. Ilmoitan kyllä, jos tilanne muuttuu toiseksi. Tästä kansallisominaisuudesta on välttämättä päästävä eroon, mikäli tavoittelemme laadukasta asiantuntijaorganisaatiota. Myönteinen palaute pitää osata antaa aina, kun siihen on perusteita. Toisaalta, suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu myös oman hyvyyden ja taitojen vähätteleminen. Kehujen ja kiitosten edessä punastellaan ja ollaan vaivautuneita. Totuus on kuitenkin, että kiittäminen tuntuu paljon mukavammalta kuin jatkuva kritisoiminen – tämä pätee niin kiitoksen saajaan kuin antajaankin.

Palautteen vastaanottamiseen kuuluu olennaisena osana kuuntelemisen taito. Kuuntele, mitä keskustelukumppani sinulle sanoo. Älä keskeytä. Sinun vuorosi tulee, kun palautteen antaja on tyhjentänyt sanaisen arkkunsa. Kun vuorosi tulee, vastaa palautteeseen. Puolusta itseäsi, jos se on tarpeellista. Ole myös rohkea myöntämään, mikäli palaute on ollut aiheellinen – olipa se sitten myönteinen tai kielteinen. Keskustelkaa asiasta tarvittaessa tasavertaisesti. Välttäkää syyttäjä-syytetty keskustelua. Kun keskustelu on käyty, toimitaan jatkossa sovitulla tavalla. Jos asiaan on tarvis palata, se tehdään samojen henkilöiden kesken. Selän takana ei puhuta. Käyttäydytään kaikissa palautetilanteissa kuten fiksut aikuiset käyttäytyvät.

TAMK on asiantuntijaorganisaatio. Tämähän on itsestään selvä asia. Kysy vaikka keneltä Tampereen kadulla vastaan tulevalta satunnaiselta kulkijalta. Muistakaamme siis myös se, että toteutamme kaikki edellä mainitut kriteerit, jotta voimme todeta olevamme laadukas asiantuntijaorganisaatio. Muistakaamme erityisesti, että asiantuntijoita ovat kaikki TAMKissa toimivat, siitä riippumatta, mitä tehtävää kukin tekee. Ajatelkaapa vaikka kokeeksi, mitä siitä seuraisi, jos allekirjoittanut pantaisiin opettamaan rakennustekniikkaa. Sanoisin, että seurauksena olisi katastrofi, sillä muuhun en rakennustekniikan osalta kykene kuin purkutöihin. Asiantuntijaorganisaatiota rakennetaan ja ylläpidetään – purkutöitä vältetään.

Esa Lovén

 

 

 

 

 

Esa Lovén, talousjohtaja