Aihearkisto: Marja Sutela

Universities promoting entrepreneurship

Marja Sutela, 11.1.2017

Marja Sutela

The entrepreneurship and innovation services unit Y-kampus, established at Tampere University of Applied Sciences (TAMK), extented to other Tampere3 universities: University of Tampere and Tampere University of Technology in autumn 2016. The aim of this collaboration is to bring together future entrepreneurs, research results and talented professionals. Y-kampus offers studies and coaching in entrepereneurship for students, researchers and staff members. Its innovation services enhance commercialism of new research innovations and promotes new business.

Y-kampus is a physical meeting point in a digitalized world. It offers a place to bring together e.g. retiring family entrepreneurs and students enthusiastic about entrepreneurship. Tampere3 Y-kampus operating model has been developed as part of the 2-year TEKES project “Innovation Scout in HEIs in Tampere region”.

Photo from left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silincon Vikings and Leena Varus (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Photo on the left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silicon Vikings and Leena Varis (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Last November I had an opportunity to take part in a study visit to California, USA. The aim of this visit was to get to know the entrepreneurial and innovation ecosystems in the San Francisco Bay Area, and to get new ideas how to develop Tampere3 Y-kampus even further. During the visit Tampere3 delegation met several Finnish startup entrepreneurs in the area e.g. Ari Tulla from Better Doctor and Janne Salminen from ShopInbox. Couple weeks later, in SLUSH 2016, Salminen was nominated as the best Bay Area start-up.

The Silicon Valley innovation ecosystem and startup culture is world-famous. Business accelerators like Plug and Play act as a global innovation platform for startups, corporations and investors. Nordic Innovation House is the Silicon Valley headquarters for the Nordic Startup Community. Other operators such as Silicon Vikings network supports Nordic and Baltic innovations and entrepreneurship. Executive Director Charlotte Danielsson introduced us their activities and role in creating new business networks.

In the Bay Area, University of Berkeley, California and Stanford University have an important role in the innovation and startup ecosystem. Both universities are known as the world-class research universities. Still the industry co-operation has an important role in their activities. In the American mindset, the top research and industry-university collaboration are equally important, and support each other.  When aiming for better results, it is very important to do real collaboration between the universities and the industry, and not to act in silos.

What can we in Tampere learn from the Bay Area practices and experiences? In the future, it is even more important that all actors in the innovation ecosystem identify their roles and tasks, co-operate and concentrate on their strong areas. Universities, innovation platforms like Demola and Uusi Tehdas and public stakeholders like ELY centers and Regional councils, each have they own roles in this field. Universities’ Y-kampuses can offer a place where people representing various scientific and applied know-how, industry, public sector and NGOs can meet to collaborate.

Golden Gate

Golden Gate Bridge, San Francisco. Photo: Leena Köppä

kampuskuva

Picture from Berkeley Campus. Photo Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Marja Sutela
Vice President TAMK

Mitä TAMKissa on saatu aikaiseksi? – Kiitokset emeRiitoille

riitat_ja_marja1_web

Kuvassa (vas.) Riitta Hanhijärvi, Marja Sutela ja Riitta Mäkelä

TAMKin koulutusyksiköt ovat muutoksen edessä, kun kaksi koulutusjohtajaa kuudesta jää eläkkeelle kesällä 2016. Teollisuusteknologia-yksikön johtaja Riitta Mäkelä ja Sosiaali- ja terveyspalvelut -yksikön johtaja Riitta Hanhijärvi ovat toimineet koulutusyksikköjen johtajina PIRAMKin ja TAMKin yhdistymisestä saakka vuodesta 2010.

Kun mietin jo hyvissä ajoin, mitä sanoisin Riitoille eläköitymisjuhlassa, nousi mieleeni se, kuinka harvoin pysähdymme miettimään, mitä olemme vuosien varrella saavuttaneet. TAMKin kuva-arkistoista ei löytynyt kuin yksi valokuva koulutusjohtajista. Sekin kuva oli kuuden vuoden takaa, kun heidät nimitettiin tehtäviinsä keväällä 2010. Tämä onkin yleinen huomio digitaalisten kuvien aikakaudella; digikuvat on tallennettu jonnekin pilven reunalle tai unohtuneelle muistitikulle, eikä paperikuvia ole enää missään. Samalla monet tapahtumat painuvat unholaan.

TAMK.nyt 4/2010: Uusien koulutusjohtajien esittely (pdf)

Kuvien puuttuessa minun oli pysähdyttävä miettimään, mitä Riittojen koulutusjohtaja-aikana on tapahtunut. Opiskelijat tietysti näyttävät vuosi vuodelta nuoremmilta, mehän pysymme saman ikäisinä vuodesta toiseen – ainakin omissa mielissämme. Ehkä oli hyvä, että kuvia ei löytynyt, nehän olisivat paljastaneet karmean todellisuuden ajan kulumisesta!

Mutta vakavasti puhuen, olemme saaneet TAMKissa todella paljon aikaiseksi viimeisen kuuden vuoden aikana. Nykyiset koulutusyksiköt aloittivat toimintansa uuden TAMKin ensimmäisen lukuvuoden käynnistyessä 1.8.2010. Edeltävänä keväänä muodostettiin kuusi koulutusyksikköä, joiden kokoonpanoon henkilöstöllä oli mahdollisuus vaikuttaa. Ammatillinen opettajankoulutus säilyi erillisenä toimintona, säätelihän sen toimintaa myös oma lakinsa vuoteen 2014 saakka. Ensimmäiset vuodet yhdistymisen jälkeen rakensimme uuden ammattikorkeakoulun yhteisiä toimintatapoja ja organisaatiokulttuuria sekä ylipäänsä tutustuimme toisiimme ja erilaisiin ajattelutapoihin.

PIRAMKin ja TAMKin yhdistymistä voisi kaikkiaan luonnehtia ”helpoksi” siitäkin huolimatta, että muutosprosessiin sisältyy aina paljon tunteita ja se kohdistuu eri tavalla eri toimintoihin. Yhdistymisen onnistumista kuitenkin edesauttoi se, että siitä oli puhuttu useiden vuosien ajan ja ammattikorkeakouluissa oli totuttu jatkuvaan muutokseen järjestelmän syntyvaiheista 1990-luvun puolivälistä lähtien.

OPS-työllä uutta suuntaa ja Peppi työkaluksi

Yhdistymisen jälkeen käynnistettiin uuden TAMKin opetussuunnitelmatyö. OPS-työllä on ollut suuri merkitys TAMKin toimintakulttuurin ja koulutusten sisältöjen uudistamisessa. Kansainvälisyys ja viimeisimpänä digitalisaatio ovat OPSien ja kaiken toiminnan läpileikkaavia teemoja, ainakin pitäisi olla. Uudistuvan AMK-opettajuuden lanseerauksessa tarvittiin muutoksia myös totuttuihin tapoihin laatia työaikasuunnitelmia. Tiimiopettajuutta ja valmentajuutta on kehitetty vuosien varrella, onhan opettajan rooli muuttunut yhteiskunnan ja opiskelijoiden tarpeiden muuttuessa.

TAMKissa ja Metropoliassa lähdettiin yhdessä 2010-luvun taitteessa kehittämään koulutuksen vuosisuunnittelun työkaluja. Portaali laajeni Pepiksi, minkä käyttäjiksi on liittynyt jo useita muita suomalaisia ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Olemme tehneet TAMKissa todella valtakunnallisesti merkittävää kehittämistyötä! Peppi on hienosti toiminnassa tänä päivänä ja helpottaa arjen rutiinien pyörittämistä.

Toiminta keskittyy Kuntokadun kampukselle

Rakenteelliset muutokset eivät kuitenkaan jääneet kahden ammattikorkeakoulun yhdistymiseen. Vuosina 2011–2015 opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti ammattikorkeakoulu-uudistuksen, jonka seurauksena TAMKissa Ikaalisten, Virtojen ja Mänttä-Vilppulan viimeisimmät nuoriso-asteen koulutukset siirrettiin Tampereelle syksyllä 2013. Samalla medianomi-, restonomi- ja tradenomikoulutusten sisäänottoja supistettiin. Luovuimme myös englanninkielisestä D.P. in Tourism -koulutuksesta, kun osaamisia siirrettiin osaksi International Business -koulutusta.

Ministeriö edellytti kaikilta ammattikorkeakouluilta profiloitumista ja työnjakoa varsinkin pienten koulutusten järjestämisessä. Keskustelua kuvataiteen koulutuksen tulevaisuudesta Tampereella käytiin kiihkeästi keväällä 2013. Rehtori joutui myrskyn silmään, kun toimittaja siteerasi hänen lausuntoaan ”Ilman taidettakin voi elää!”. Opiskelijat järjestävät useita mielenosoituksia ja kulttuuriväki kommentoi, mutta päätös kuvataiteen koulutuksen lopettamisesta itsenäisenä koulutusohjelmana tehtiin. Nykyisin kuvataiteen opintoja voi suorittaa englanninkielisessä ”Media and Arts” koulutuksessa Mediapoliksessa. Koulutus on kiinnostanut runsaasti ulkomaalaisia hakijoita ja uusi profiili näyttää olevan onnistunut valinta.

Vähempää huomiota saivat laboratorioanalyytikko (AMK) sekä kirkkomusiikin koulutuksista luopumiset. Laboratorioanalytiikka muuttui uusitulla sisällöllä insinöörikoulutukseksi. Näiden vuosien aikana olemme järjestäneet koulutusta myös TAMKin ulkopuolella. Bioanalyytikkoja, röntgenhoitajia ja rakennusmestareita on koulutettu Seinäjoella ja Jyväskylässä. Vastaavasti SeAMK ja JAMK ovat kouluttaneet Tampereella ja Virroilla geronomeja, agronomeja ja kuntoutuksen ohjaajia sekä ylemmän restonomi (AMK) -tutkinnon suorittaneita.

Uuden TAMKin aikana olemme kehittäneet ja investoineet runsaasti uusiin oppimisympäristöihin ja kiinteistöihin. Kulttuurialan koulutuksen siirtyminen Mediapolikseen vuonna 2014 oli iso ponnistus. Siirryimme huomattavasti pienempiin tiloihin, mutta yhteistyö Yle:n, Tredun ja Mediapolikseen sijoittuneiden yritysten kanssa on saanut runsaasti valtakunnallistakin huomiota. Kuntokadulla on uudistettu I-siiven kemian laboratoriotiloja ja G-talo otettiin käyttöön syksyllä 2012. Uusittu H-talo otettiin käyttöön vuonna 2014, ja sinne siirtyivät myös restonomi- ja sosionomikoulutukset Pyynikiltä ja Åkerlundinkadulta. Viimeisimpinä on uudistettu konetekniikan OpenLab-oppimisympäristö syksyllä 2015. Tampereen yliopiston lääketieteen tiedekunnan, PSHP:n ja TAMKin yhteinen terveysalan oppimisympäristö TAITO-tila otetaan käyttöön ensi elokuussa.

Paljon on siis tapahtunut, oikeastaan hengästyttävän paljon. Varmaankaan en muista kaikkea mainitakaan. Nämä uudistukset on toteutettu siitä huolimatta (tai siitä johtuen), että ministeriö on leikannut TAMKin rahoitusta 14 %:lla vuodesta 2012.

Muutos on jatkuvaa

Mutta eivät uudistukset tähän jää. Tampere3 nousi keskusteluun syksyllä 2014 ja todelliseen vauhtiin päästiin suunnilleen vuotta myöhemmin. Tänä vuonna erilaisissa työryhmissä onkin tehty jo todella paljon töitä tietojärjestelmäasioissa, opintopalveluissa, HR- ja talouspalveluissa ja monissa muissa. Kolmen korkeakoulun TAMKin, Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteinen opetussuunnitelmatyö ja ensimmäiset opetuspilotit käynnistyvät ensi syksynä. Yliopistot yhdistyvät vuoden 2018 alussa ja uusi yliopisto ostaa, ainakin näillä näkymin, TAMKin osake-enemmistön. Näyttäisi siltä, että suomalainen korkeakoulujärjestelmä on uudistumassa ja se todennäköisesti heijastuu pidemmällä aikavälillä myös koulutus- ja tutkintorakenteisiin.

Näitä kaikki uudistuksia Riitat ovat olleet viemässä eteenpäin! Kehittämistyön lisäksi on koko ajan hoidettu ”arkiset askareet”; suunniteltu seuraavan vuoden koulutustarjontaa, laadittu työaikasuunnitelmia, seurattu rahojen riittävyyttä, huolehdittu sairaslomasijaisuudet ja soviteltu yksiköiden henkilösuhteita. riitat_ja_marja3_web

Voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi. Suuret kiitokset kummallekin Riitalle mittavasta työstä! Jään kaipaamaan Hanhijärven Riitan rauhallisuutta ja sopua rakentavaa luonnetta sekä Mäkelän Riitan analyyttistä ja joskus tiukkaakin otetta. Olen varma, että teillä riittää tekemistä myös ensi elokuussa, kun ei enää tarvitse suunnata kohti TAMKia!

Marja Sutela, vararehtori

Kuvat: Essi Kannelkoski

TKI-työtä tarjolla!

TAMKissa on tämän syksyn aikana rakennettu uutta TKI-toimintamallia. Syitä uuden toimintatavan hakemiseen on useita. Ensinnäkin TAMKin strategia uudistettiin ja ajantasaistettiin syksyllä 2014. Yksi strategian kehittämisteemoista on tulevaisuuden osaaminen ja oppiminen, mikä varmistetaan muun muassa integroimalla TKI-toiminta oppimiseen ja opetukseen. Strategiassa on asetettu 20 % ulkopuolisen rahoituksen tavoitteeksi vuonna 2020. Ulkopuolisesta rahoituksesta TKI-toiminnan sekä myytävän koulutuksen ja palveluiden tavoite vuodelle 2015 on 2,8 miljoonaa euroa. Tämä tavoite tullaan saavuttamaan. Vuonna 2016 kyseinen tavoite kuitenkin nousee 4,7 miljoonaan euroon. TAMKin ulkopuolisen rahoituksen osuus kokonaisbudjetista olisi ensi vuonna 11 %, kun se tänä vuonna on 9 %. Työtä on siis tulevia vuosina vielä paljon tehtävänä!

Kuvaaja Anni Kilpelä

Kuva 1: Viva-hankkeen palaveri, kuvaaja Anni Kilpelä

Jotta ulkopuolisen rahoituksen tavoite saavutetaan, edellyttää se TKI-hankevolyymin huomattavaa kasvattamista nykyisestä. TKI-hankevolyymin kasvattaminen on tärkeää myös TAMKin valtionrahoituksen turvaamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituslaskennassa 8 % muodostuu ammattikorkeakoulun ulkopuolisen TKI-rahoituksen kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2014 rahoituslaskentatilastoissa TAMKin asema tässä rahoitusmittarissa oli 24 ammattikorkeakoulun vertailussa kolmanneksi alhaisin. Pystymme suurena ja monialaisena ammattikorkeakouluna paljon parempaan! TAMKia voisi jopa luonnehtia alisuoriutujaksi kyseistä tunnuslukua tarkasteltaessa. Enää ei riitä, että pärjäämme erittäin hyvin tutkintomäärissä ja 55 op/lukuvuosi kertymässä. Tuloskuntoa näissä mittareissä on vaikea parantaa (vaikka sielläkin on töitä tehtävänä!), sen sijaan TKI-mittariin perustavassa rahoituksessa häviämme rutkasti muille amkeille.

TAMKin organisaatiota muutettiin elokuussa 2015. TKI-yksikkö siirtyi TAMKin tutkintokoulutuksen yhteyteen, jotta varmistettaisiin nykyistä parempi koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio sekä opetushenkilöstön sitoutuminen TKI-työhön. TKI-toiminnan strategista ohjausta ja näkyvyyttä kehitetään jatkossa painoalatyöskentelyn ja niiden yhteyteen perustettavien tutkimusryhmien kautta.

TAMKin strategian painoalat:

  • Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset
  • Pedagoginen TKI
  • Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudet toimintamallit
  • Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta
  • Älykkäät koneet ja laitteet
Kuvaaja Heini Pääkkönen

Viva-hankkeen koulutuspäivä, kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás. Kuvaaja Heini Pääkkönen

Kuinka uutta TKI-toimintamallia on syksyn 2015 aikana rakennettu? Aktiiviset TKI-toimijat ovat kokoontuneet kahteen TKI-työpajaan, jossa on luotu yhteistä ymmärrystä uuden TKI-toimintamallin tarpeellisuudesta, ”rypästelty” TKI-hankkeet painoaloittain, mietitty TKI-toiminnan hyviä käytänteitä ja tunnistettu kehittämiskohteita. Syksyn aikana on strategian painoaloille nimetty veturit ja valittu jäsenet niiden yhteyteen perustettaviin tutkimusryhmiin. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että TKI-työ kiinnostaa, sillä hakijoita tehtäviin oli runsaasti. TAMKin hankevalmistelijat jatkavat työtään myös ensi vuonna. Tarvitsemme osaavia hankehakemusten kirjoittajia, jotka voivat hypätä ammattimaisesti kirjoittamaan hakemusta myös itselleen vieraalta alueelta. Lisäksi hankeideaprosessia kehitetään, koska varsinkin ideavaiheessa tarvitaan lisää sparrausta ja tietoa eri rahoitusvaihtoehdoista. Uusi TKI-toimintamalli otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa.

TKI-työ on erinomainen keino lisätä omaa ja organisaation osaamista. Heittäytyminen uusiin haasteisiin on palkitsevaa, kun osaaminen laajenee ja verkostot TAMKin ulkopuolelle lisääntyvät. TAMKissa on puhuttu uudistuvasta AMK-opettajuudesta vuodesta 2012 lähtien. Opettajan työ on muutoksessa; työhön kuuluu yhä enemmän opetuksen rinnalla myös TKI-hanketyötä ja myytäviä koulutuksia ja palveluja. Myös opiskelijat voivat suorittaa opintoja ulkopuolisen rahoituksen TKI-hankkeiden rinnalla. TKI-työ on mahdollisuus, johon kannattaa tarttua!

Marja Sutela

Teksti: Marja Sutela, vararehtori, Koulutus ja TKI-toiminta

Kuva 1: Viva-hankkeen palaverista, kuvaaja Anni Kilpelä
Kuva 2: Viva-hankkeen koulutuspäivän kuvassa kouluttaja Ovumialta Candido Tomás, kuvaaja Heini Pääkkönen

Mihin tarvitaan TAMKin strategian painoaloja?

TAMKin strategiaa tarkastettiin loppuvuodesta 2014 ja uusiksi painoaloiksi entisen kuuden sijasta tiivistyivät seuraavat:

  • Energiatehokkaat ja terveelliset rakennukset (aikaisemmin Kiinteistöjen ympäristövaikutukset)
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudet toimintamallit (tähän yhdistyivät aikaisemmat painoalat Hyvinvointiyrittäjyys ja Senioripalvelut)
  • Yrittäjyys ja uusi liiketoiminta (tähän yhdistyivät aikaisemmat painoalat Kulttuurivienti ja Yrittäjyyspedagogiikka)
  • Älykkäät koneet ja laitteet (aikaisemmin Älykkäät työkoneet)

Kuva: PixabayStrategian painoaloilla haetaan osaamisen kärkiä, joista TAMK on tunnettu kansallisesti ja joissa osaamisemme on erityisen vahvaa. Näillä painoaloilla TAMK on haluttu yhteistyökumppani ja kehittäjä Pirkanmaalla. Ammattikorkeakoulujen toimintaa ohjaava opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää ammattikorkeakouluilta myös strategista profiloitumista ja osaamisen kärkien nimeämistä, jotta ammattikorkeakoulut eroaisivat toisistaan.

Tiivistyykö TAMKin osaaminen näihin neljään strategian painoalaan? Olemmeko tunnettu toimija näissä osaamisissa? Ovatko painoalat ylipäätään oikeita? Kysymykset taitavat olla lähinnä retorisia ja jokaisella TAMKilaisella on oma näkemyksensä asiasta. Joukossa on varmasti niitäkin, jotka eivät ole koskaan kuulleet strategian painoaloista – ja varsinkaan näistä uusista.

Strategian painoalatyöskentelyssä mukana olleena minulle on vahvistunut näkemys siitä, että TAMKin on erittäin vahvana koulutusorganisaationa haastavaa (suomeksi vaikeaa) muuttaa toimintatapaansa sellaiseksi, jossa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä myytävien koulutusten ja palveluiden tuottaminen ovat aivan yhtä tärkeitä lakisääteisiä tehtäviä kuin tutkintokoulutus.   Tänäkin keväänä TAMKiin rekrytoidaan useita uusia opettajia. Meillä pitää olla rohkeutta rekrytoida myös sellaisia henkilöitä, joilla on vähemmän opetuskokemusta tai opetusnäyte ei mene aivan nappiin, mutta henkilöllä on kiistatonta osaamista kansainvälisistä työyhteisöistä sekä kokemusta ja näyttöjä hanke/projektityöskentelystä.

Jotta olemme jatkossakin vahvoja kouluttajia ja voimme tarjota opiskelijoillemme uusimman osaamisen, tarvitsemme painoaloja, joissa henkilöstömme pääsee laajentamaan ja kehittämään osaamistaan TKI-toiminnassa sekä myytävässä koulutuksessa ja palveluissa. Ilman strategian painoalatyöskentelyä tutkintokoulutusosaamisemme polkee paikallaan.

Olen entistä vakuuttuneempi, että tarvitsemme strategian painoaloja, joilla kehittämämme osaamistamme kansalliseksi kärjeksi.

Marja Sutela

 Marja Sutela, vararehtori

 

Mitä Kiina voi oppia Suomelta?

Marja SutelaSuomalaista ammattikorkeakoulutusta kohtaan tunnetaan mielenkiintoa maailmalla. Kiina on uudistamassa korkeakoulutustaan; he ovat huomanneet, että tieteellisten korkeakoulujen rinnalle tarvitaan ammattikorkeakouluja, joissa opitaan soveltamaan saatua oppia. Valmistuneilla pitää olla myös käytännön osaamista, mikä edesauttaa heitä työllistymään. Kiina on valtava maa, jonka talouskasvu on jatkunut pitkään kaksinumeroisin luvuin. Kaupungistumiskehitys on huimaavaa; kaupungit kasvavat ylöspäin ja Koneen hissit käyvät kaupaksi. Nopeasta talouskasvusta huolimatta korkeakouluista valmistuneilla on vaikeuksia työllistyä. Korkeakoulujen työelämäyhteydet ovat alkutekijöissään ja opetussuunnitelmat nojaavat pitkälti perinteiseen teoreettiseen luokka-opetukseen.

Mitä Kiina voi oppia Suomelta? Miksi kaikista maailman maista katseet on käännetty Suomeen? Osallistuimme vararehtori Mikko Naukkarisen kanssa Kiinan Kunmingissä Yunnan Normal Universityssä järjestettyyn seminaariin ”Local Universities in Transition: International Experiences and Local Practise”, marraskuun alussa. Kiinalaisten mielenkiinnon taustalla on suomalaisten kokemukset ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentamisesta 1990-luvulla. Olemme rakentaneet toisen asteen ja ammatillisen korkea-asteen oppilaitoksista koulutustasoa nostamalla ammattikorkeakoulujärjestelmän, jossa työelämäyhteydet ovat arkipäivää, opetussuunnitelmissa on projektiopintoja ja käytännön työharjoittelua. Opiskelun keskiössä on opiskelijan oppiminen, ei opettajan opettaminen. Opetussuunnitelmien osaamistavoitteet voidaan saavuttaa eri tavoilla, myös työssä opittua voidaan hyväksilukea. Rekrytoitavilta opettajilta vaaditaan akateemisen tutkinnon lisäksi käytännön työelämäkokemusta ja opettajien on suoritettava pakollinen opettajankoulutus. Nämä asiat ovat meille arkipäivää, mutta kiinalaisille täysin uutta.

MarjaSutela_Kiina

Seminaarin suomalaisdelegaatio: Mirja Toikka Kyamk, Vuokko Kohtamäki TaY, Johanna Vuori Haaga-Helia, Mikko Naukkarinen TAMK, Marja Sutela TAMK, Seppo Hölttä TaY ja Yuzhuo Cai, TaY.

Marja

Me suomalaiset olemme turhan kainoja tuomaan omaa osaamistamme esille. Samassa seminaarissa britit esittelivät omia yliopistojaan, joissa valmistuneiden työllistyminen on keskeisenä tavoitteena. Seminaarissa mukana olleet yliopistot edustivat niin sanottuja uusia yliopistoja, jotka ovat entisiä polytechnics´jä, jotka muutama vuosikymmen sitten korkeakoulureformissa muutettiin yliopistoiksi. TAMKille ja näille korkeakouluille on yhteistä vahva työelämälähtöisyys, tosin meillä ei ole tohtorikoulutusta. Kiinan matkan aikana julkaistiin eurooppalainen StudyPortals Awards 2014 -tutkimus, jossa selvitettiin vaihto-opiskelijoiden kokemuksia. TAMK pärjäsi erinomaisesti; saimme yhtenä kolmesta suomalaisesta korkeakoulusta maininnan loistava. Kyseistä mainintaa kannattaa tuoda joka paikassa esille, tällä jos millä myymme omaa osaamistamme ja TAMKia!

studyportal

StudyPortals -kunniakirja

Olemme käyneet Kiinassa asti toteamassa, että työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle on tarvetta. Tämäkin on hyvä pitää mielessä, kun tamperelaisten korkeakoulujen yhteistyötä rakennetaan.

Marja Sutela, vararehtori