Arkistot kuukauden mukaan: syyskuu 2018

Muutoksen tuulia – hyppää rohkeasti mukaan

Marja Sutela, vararehtori, 28.9.2018

Sain muutama viikko sitten puhelun, joka teki minut erittäin iloiseksi. Aamuyön varhaisina tunteina iski kuitenkin raskas vastuuntunne ja epäilys omista kyvyistä. Arvaatte varmaan mistä oli kysymys. Sain tiedon siitä, että minua esitetään uuden Tampereen yliopiston koulutusvararehtoriksi. Valinta meni esityksen mukaisesti, ja aloitan yliopistolla lokakuun alussa. Vastuulleni tulevat kuulumaan myös Koulutuksen ja oppimisen, Tietohallinnon ja Kirjaston tukipalvelut, joissa työskentelee noin 400 henkilöä.

Olen ollut TAMKissa töissä lähes 13 vuotta. Aikaan on mahtunut useita organisaatiouudistuksia, eri vastuualueita ja tehtävänkuvia, tiimin jäsenten vaihtumisia ja budjettileikkauksia. Vuosiin mahtuu myös lukuisa määrä onnistumisen kokemuksia, asetettujen tavoitteiden ylittämistä sekä satoja allekirjoitettuja tutkintotodistuksia. Tunnen olevani etuoikeutettu, sillä minulla on ollut mahdollisuus työskennellä monialaisessa, suuressa ammattikorkeakoulussa hyvin läheisesti eri koulutusalojen osaajien kanssa.

Kun siirryin Joensuun yliopistosta entiseen TAMKiin koulutuksesta vastaavaksi johtajaksi, huomasin nopeasti, kuinka osaavaa henkilöstöä talossa oli töissä. Myös suhde opiskelijakunta Tamkoon oli hyvin välitön. Ammattikorkeakoulu oli ja on työyhteisö, jossa tehdään paljon tiimityötä. Aikaa on kulunut, ja TAMK on hyvin erilainen ammattikorkeakoulu kuin silloin. Yksi mieleenpainuvimmista kokemuksista vuosien varrelta on kirkkomusiikin yliopettajan eläketilaisuus, jossa opiskelijat esittivät hänelle TAMKin intranetin eläkeohjeen psalmin muodossa, moniäänisenä kuorolauluna.

Vuodet ovat olleet jatkuvaa kehittämistä ja muutosta toisensa perään. Seuraava iso askel tapahtuu vuoden 2019 alussa, kun Tampereen korkeakouluyhteisö aloittaa toimintansa. Uusi yliopisto ja ammattikorkeakoulu tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä koulutuksessa, tutkimuksessa, TKI-toiminnassa ja tukipalveluissa. Yhteistyötä ei pidä pelätä, vaan se on suuri mahdollisuus, jopa välttämättömyys kilpailun kiristyessä rahoituksesta, osaavasta henkilöstöstä ja hyvistä opiskelijoista.

Noin 25 vuotta vanha ammattikorkeakoulujärjestelmä on siirtymässä seuraavaan kehitysvaiheeseen.  Yliopiston ja ammattikorkeakoulun välisiä omistus- ja yhteistyöjärjestelyjä on tehty Tampereen lisäksi Lappeenrannassa, Lahdessa, Rovaniemellä ja Oulussa. Seinäjoen ja Satakunnan ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet halunsa liittyä Tampereen korkeakouluyhteisöön. Kymenlaaksossa, missä ei ole yliopistoa, ammattikorkeakoulu on ottanut merkittävän roolin tutkimustoiminnassa.  Nyt tapahtuva muutos voi olla jopa suurempi kuin ammattikorkeakoulujärjestelmän perustaminen 1990-luvulla.

Todennäköisesti yhtenä – toivottavasti ei ainoana – valintaperusteena uuden yliopiston koulutusvararehtorin tehtävään oli juuri ammattikorkeakoulutoiminnan tuntemus.  Jotta TAMK pystyy siirtymään seuraavalle tasolle, tarvitaan rohkeutta, kunnianhimoa, verkostoitumista, kansainvälistymistä sekä osaamisen ja johtamisen jatkuvaa strategista kehittämistä. Tähän TAMKissa on kaikki edellytykset olemassa myös Tampereen korkeakouluyhteisön jäsenenä. Yhteisön brändi on vahva, voimme rekrytoida parhaimmat hakijat niin opiskelijoista kuin henkilöstöstäkin.   Suhtautumalla avoimesti yhteistyöhön ja toimimalla proaktiivisesti TAMK varmistaa opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnin.

Suuret kiitokset TAMKilaisille ja opiskelijakunta Tamkolle kuluneista vuosista! Oli mukava tavata niin suuri joukko teitä läksiäisissäni tällä viikolla. Luin liikuttuneena muistelukirjan terveiset ja kävin lävitse lahjat ja muistamiset. Kirjaston väeltä sain lahjaksi Aku Ankan vuosikirjan ”Kadonneen kirjaston vartijat”. Tällä lienee haluttu muistuttaa minua uuden, yhteisen yliopistokirjaston rakentamisesta. Musiikin opettajista ja opiskelijoista muodostettu mieskvartetti esitti minulle Leevi Madetojan ”Hän kulkevi kuin yli kukkien”.  Jälleen ikimuistoinen elämys.

Jään kaipaamaan teitä,
Marja Sutela

Etunsa kullakin

 Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja 25.9.2018

Asioita halutaan usein ratkaista kokonaisuuden kannalta hyvällä tavalla. Aina kun ollaan riippuvuussuhteessa toiseen, käsitteet ”yhteinen etu”, ”kokonaisuuden kannalta” ja ”näkökulma” ovat erottamattomat. Tämä pätee yksittäisiin ihmisiin, ryhmiin ja organisaatioihin. Erilaiset tulkinnat kokonaisuudesta, jonka näkökulmasta yhteistä etua tulkitaan, voivat tuottaa paljonkin toisistaan eroavia käsityksiä päätöksenteon pohjana käytettävästä yhteisestä edusta.

Osakeyhtiölaki auttaa päätöksillä edistettävän kokonaisuuden hahmottamista toteamalla että ”yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua”. Varmuuden vuoksi vielä määritellään, että yhtiön johtoon kuuluvat hallitus sekä toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, mikäli ne on nimitetty. Ikään kuin tämä ei olisi jo selvä toimintaohje, todetaan vielä, että ”hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön”.

Ammattikorkeakoululaki on erityislaki, joka on 5 §: n mukaan tulkintajärjestyksessä ensisijainen ammattikorkeakouluosakeyhtiön sääntelyssä. AMK-laki määrää, ettei siinä hallitukselle ja rehtorille määrättyjä tehtäviä saa ottaa yhtiökokouksen ratkaistavaksi. Omistajat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Asiassa, josta ei ole ammattikorkeakoululain sitovaa määräystä, toimitaan osakeyhtiölain mukaisesti.

AMK-lain saman 5 §:n mukaan AMK-osakeyhtiö ei saa jakaa osinkoa ”taikka tuottaa muuta taloudellista etua osakkeenomistajalle tai muulle toimintaan osallistuvalle”. Määräys alleviivaa periaatetta, että ammattikorkeakoulutoimintaa koskevien ratkaisujen taloudellisissa perusteissa on käytettävä tarkasteltavana kokonaisuutena AMKia ja sen etua.

Eduskunnassa on käyty AMK-lain muutostilanteissa keskustelua lakiin kirjattujen autonomiasäännösten toteutumisesta. Siksi vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lakimuutokseen kirjattiin lausuma, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukonsortioissa ammattikorkeakouluja koskeva päätöksenteko tapahtuu ao. ammattikorkeakoulussa omistuspohjasta riippumatta. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että valtionrahoitusjärjestelmän mukainen rahoitus käytetään korkeakoulukonsortioissa rahoituslainsäädännön mukaisesti ja että yhteistyöstä koituva taloudellinen tai muu hyöty jakautuu tasapuolisesti konsortion kaikille korkeakouluille. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys kaikkien konsortioiden hallintomallien ja rahoitusjärjestelmien toimivuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä.”

Toisistaan poikkeavat näkemykset kokonaisuuden kannalta yhteisestä edusta eivät yleensä ole oikeita tai vääriä, vaan erilaisista tarkastelukokonaisuusista johdettuja loogisia näkökulmia asiaan. AMKin osalta päätöksentekoa helpottaa se, että käytettävä näkökulma ja edunsaaja on niin selkeästi kirjattu lainsäädäntöön.