Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2016

Tampere3 ja organisaatiokulttuurit

Aura Loikkanen

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta, noin 100 henkilöä, kirjasi asiakkaan toiveita tulevan korkeakouluyhteisön palveluille

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta, noin 100 henkilöä, kirjasi asiakkaan toiveita tulevan korkeakouluyhteisön palveluille

Poden Tampere3-päätösten jälkeistä krapulaa. Päätä särkee, väsyttää ja on vähän nuhruinen olo. Meillä meni kovaa vielä pari viikkoa sitten. Yhdistymisvalmistelujen lakkauttamispäätösten taustalla on useita syitä. Julkisuudessa on puitu esimerkiksi johtamiskulttuurin erilaisuutta eri yliopistoissa. Erot näyttävät yhteen sovittamattomilta. Organisaatiokulttuuri on yksinkertaisesti sitä, miten meillä asiat tehdään, miten meillä toimitaan.

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta oli alkusyksystä koolla suunnittelemassa omaa toimintaansa uudessa korkeakouluyhteisössä. Kysyimme, mitä erityisesti ihmiset haluaisivat omasta korkeakoulustaan viedä mukanaan tähän uuteen yhteisöön. Kaikkien kolmen korkeakoulun henkilöstön vastauksissa selkein viesti oli: organisaatiokulttuurimme. Taustalla oli pelkoja byrokratian lisääntymisestä ja päätöksenteon siirtymisestä kauas toiminnasta. Oma tuttu organisaatiokulttuuri halutaan säilyttää.

Millaisia sitten nämä organisaatiokulttuurit ovat? Ollaan opiskelijakeskeisiä, opiskelijalähtöisiä, opiskelija on kehittämiskumppani, ollaan joustavia, välittömiä, on tekemisen meininkiä. Kaikki siis kuvasivat lähes samoin sanoin omaa kulttuuriaan. Myöhemmin kyllä, kun asiaa kysyttiin vielä kirjallisesti, omasta kulttuurista löytyi myös negatiivisia asioita: byrokraattinen, sisäänpäin lämpiävä, kankeahko.

TAMK ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) yhdistyivät vuoden 2010 vaihteessa. Olimme valmistelleet yhdistymistä lukuisissa työryhmissä, mutta vasta kun toimimme todella yhdessä, havahduimme erilaisiin toiminta- ja palvelukulttuureihimme. Sen sijaan, että olisimme yrittäneet väkisin muuttaa palvelukulttuuria omista lähtökohdistamme, päätimme sisäisissä palveluissa lähteäkin miettimään, millaisen palvelukulttuurin halusimme luoda uuteen TAMKiin. Emme siis neuvotelleet, otammeko TAMKin palvelukulttuurin vai PIRAMKin palvelukulttuurin, vaan yhdessä unelmoimme uudesta uljaasta TAMKista. Halusimme palveluissa keskittyä asiakkaan kokemukseen ja sitä avaamalla saimme määriteltyä myös palvelukulttuurimme. Päätimme tavoitella palvelua, jossa asiakas kokee, että palvelua on helppo löytää ja saada. Asiakkaan pitää voida luottaa palvelun asiantuntemukseen sekä siihen, että asiat hoidetaan loppuun asti. Asiakkaan kokema arvostus nousi tärkeäksi erityisesti muutosvaiheen paineisen ilmapiirin myötä.

Tätä olemme harjoitelleet nyt jo useamman vuoden ajan, välillä takkuillen ja rahoituksen supistuessa painiskellen. Tämä on jotain sellaista, mitä minä haluaisin viedä mukanani mahdolliseen uuteen korkeakouluyhteisöön. Keskittymistä siihen, millainen se uusi korkeakouluyhteisö olisi parhaimmillaan. Uuden imun tulee kasvaa niin vahvaksi, että vanhoihin ei enää haluta palata.

Julkaisu TAMKin palvelukulttuurin kehittämishankkeesta http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/64-Ei-paha.pdf

Aura Loikkanen
Aura Loikkanen, Korkeakoulupalveluiden johtaja

 

 

Rohkeasti maailmalle

Merja Jortikka

Merja Jortikka

‘Education is the best way to change the world.’

Kohtaan Nelson Mandelan ajatuksen barcelonalaisella metroasemalla. Jään pohtimaan eri maiden välisiä eroja koulutuksessa. Suomessa pidämme itsestään selvänä, että meillä on vahva peruskoulutus samoin kuin ammattiin valmistaminen.

Suomalaisella lapsella ja nuorella on monia tilaisuuksia oppimiseen tapahtuu se sitten koulun opetussuunnitelman mukaisella ohjelmalla tai piilo-oppimisella. Englannin kielen oppiminen on hyvä esimerkki: nappaat sanan tietokonepelistä, toisen musiikista ja koulutunti tarjoaa kielioppiannoksen. Meitä suorastaan ympäröi vieraskielinen ympäristö: katsopa vaikka bussipysäkillä mainosta ’It looks like, it tastes like, it’s like Coca-Cola – Coca Cola Zero, no sugar’.

Ihmettelen, miten Espanjassa on varaa jättää käyttämättä mahdollisuus oppia ihan huomaamatta. Kun selasin hotellihuoneessa noin 50 TV-kanavaa lävitse, vain muutama niistä oli englannin kielellä ja loput paikallisella. Kuulen CSI-sarjan etsivien puhuvan sujuvaa espanjaa. Kolikon toisena puolena on toki se, että tämä tarjoaa matkailijalle ja espanjaa opiskelevalle oivan oppimismahdollisuuden.

Oppiminen helpottuu huomattavasti, kun hyödynnämme aikaisemmin omaksuttua. Kun osaat englantia, opit helpommin espanjaa. WC-jonossa oli aikaa kerryttää sanavarastoa: ’Espere sun turno – Wait for your turn’. Metromainokset opettivat sanoja ja ilmauksia. Google-kääntäjä tuo mukana kulkevan sanakirjan käyttöömme.

Kielen ja kulttuurin tunteminen ovat edellytyksenä maailman muuttamiseen. Muuttamiseen tarpeen mukaan.

Ammattikorkeakoulussa koulutamme ammattiin. Kannustamme myös toimimaan kansainvälisesti, opiskelemaan maailmalla ja muuttamaan sitä osaamisen ja tietotaidon kautta.

Korkeakoulussa oppiminen tapahtuu erityisen hyvin vaihto-opiskelijoiden kautta ja kanssa. Kun käytät rohkeasti vierasta kieltä, taidot kasvavat vauhdilla ja pääset kulttuuriin sisään. FC Barcelonan futisottelun seuraaminen opetti kieltä, mutta vahvasti myös paikalliseen kulttuuriin kuuluvaa intohimoa. Selostaja elää peliä 110 prosenttisesti huutaessaan Messi, Messiii, Messiiiiii!

Voimme lähteä suomalaisella osaamisella sopivan nöyrästi ja ylpeästi maailmalle. Tutustumaan siihen, oppimaan ja jakamaan osaamistamme. Onpa alana opettajakoulutus, tietotekniikka, terveyspalvelut tai robotiikka, olemme maailmalla vahvoja osaajia ja haluttuja yhteistyökumppaneita. Olemme mukana muuttamassa maailmaa.

Merja Jortikka, Henkilöstöjohtaja