Myötäjäisvaatimukset julkaistu – Kestääkö kihlaus?

TTY:n hallitus linjasi 22.9. edellytyksiä Tampere3-yliopiston syntymiselle. Nämä ehdot koskevat yliopistojen yhdeksi tulemisen ”myötäjäisiä” ja aikataulua koko liitolle. Tilanne varmaan koettelee uskoa yhteiseen tahtotilaan, mutta koeteltua tahtoa liitto vaatiikin. Tampere3 on paitsi kahden tulemista yhdeksi, mutta myös kolmannen ottamista samaan yhteyteen.

Perinteisen rakkaustarinan sijaan tulee mielleyhtymä ”poliittisesti tarkoituksenmukaisiin avioliittoihin” ja niihin tulevaisuuden varmistamiseksi tehtäviin adoptioihin, joita kuvataan yöpöydälläni jo pitkään viipyneessä Mika Waltarin teoksessa ’Ihmiskunnan viholliset’. Siinä Rooman hallinnon rakenneuudistusta pannaan toimeen brutaaleja keinoja kaihtamatta keisari Neron hallituskaudella ensimmäisellä vuosisadalla. Kristittyjä syötetään sirkuksessa leijonille, kun keisarin toimintakyky piti saada nopeasti kansalle todistetuksi kaupunkia laajalti tuhonneen tulipalon syyllisten etsinnässä. Mutta tämä tarina ei liity nykyhetkeen.

Jos asetettujen ehtojen täyttymisestä ei tänä syksynä saada varmuutta, kestääkö aiesopimuksella tehty kihlaus? Riittääkö jos venytetään aikataulua, ja aloitetaan yhdessä säästöbudjetilla tyytyen edullisempaan, ”pakkilaatikko pöytänä”? Ihmisten välisissä suhteissa usko parempaan tulevaisuuteen, keskinäinen armeliaisuus tai rakkaus antavat tahdonvoimaa suhteessa, joka ei ole kaikin osin täydellinen. Tahdon sietämään erilaista kumppania. Riittäisikö meille parempi tulevaisuus, joka Tampere3-hankkeeseen laajalti yhdistetään?

Tampere3 on tehtävissä monenlaisella budjetilla ja aikataululla, vaikka niillä toki on yhteys keskenään. Runsaammin rahaa tarvitaan tiukassa aikataulussa poistamaan kapasiteettimurheita, ja mahdollistamaan osapuolten monenlaisten periaatteiden mukaan ottamisen. Jos rahaa yhteiselämän aloittamiseen on niukalti, mutta tahtoa löytyy, kaikesta muusta pitää voida tinkiä. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu, mutta lopputulos meille jälkipolville ei silti ole hassumpi. Pidetään mielessä, että Tampere3-hankkeessakin tehdään historiaa, mutta ei taisteluita voittamalla tai meidän nykyisten toimijoiden saavutuksia balsamoimalla.

Mikko Naukkarinen
Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja

5 thoughts on “Myötäjäisvaatimukset julkaistu – Kestääkö kihlaus?

  1. Risto Masonen

    Ihan hyvää pohdintaa Mikolta. Kysymyshän viime kädessä on kaikkien kolmen osapuolen keskinäisen luottamuksen kestävyydestä ja aitoudesta. Yhteisellä tahtotilalla, joka on vahva, päästään alkuun tulevaisuuden tavoitetilaa hämärtämättä. Toisaalta sivistys ja osaaminen ovat niin tärkeitä asioita yhteiskunnassamme, että niiden vahvistamiseen on löydettävissä riittävät resurssit. Tätähän korosti myös suomalainen talousnobelisti Holmström yhdessä haastattelussa. Yleensä ei pidä mennä neuvomaan mitä tehdä, mutta sanonpa sen nyt kuitenkin. Opetus- ja tutkimus sekä kehitystoiminta ovat niitä asioita, jotka on pidettävä kärjessä, kun uutta yhteisöä suunnitellaan. Tällä tarkoitan sitä, että hallinto ja tukipalvelut tulee järjestää ennakkoluuttomasti tehokkuutta unohtamatta, jolloin parhaiten turvataan uuden yhteisön päätehtävä. Mitä vanhemmaksi olen tullut, niin sitä yksinkertaisempana haluan nähdä hallinnon ja tukipalvelujen organisoinnin. Sinänsä tehokas ja järkevä byrokratia ei ole itsessään suinkaan mikään kielteinen asia. Hyvin suunniteltu on aina parempi kuin nopeasti kyhätty liiallisilla tahtotiloilla kuorrutettu järjestelmä. Uuden organisaation tulisikin olla notkea ja nokkela, jolloin se voi reagoida nopeasti muutoksiin. Tämä nokkeluus on huomioitava hallinnon lisäksi myös päätehtävän toimintaprosesseissa, jolloin niiden arvonluontia ei saa rasittaa liiallisella normiohjauksella, jota valitettavasti usein tapaa yhteiskunnallisissa prosesseissa.

    Vastaa
  2. Ville Honkala

    Kyse ei kait yksiomaan ole myötäjäisitä tai tahdosta, vaan siitä, mihin on rahaa ja mihin ei. Tämä on viime kädessä arvovalinta. Tästähän TTY:n hallitus ilmaisi huolensa. Aivan kuten yrityksetkään eivät investoi jos niillä ei ole siihen varaa, ei kait julkisella sektorillakaan yhteisillä rahoilla voida leikkiä miten sattuu.
    Hankkeen tavoite on ollut tehdä jotakin uutta ja nykyistä parempaa. Hankkeen johdon (TTY, TaY, TAMK, hankejohtaja) tärkein tehtävä on varmistaa, että hanke saavuttaa substanssitavoitteensa ja että se on asianmukaisesti resurssoitu.
    Nyt tehtäviä valintoja arvioidaan ja arvostellaan vuosia, jos ei vuosikymmeniä. Let’s make it count guys.

    Vastaa
  3. MK

    Olisi mielenkiintoista kuulla TAMK:n johdolta ihan aito kannanotto siihen, mikä on Tampere3-investoinnin rahoitustilanne ja paljonko TAMK on valmis laittamaan omaa rahaa peliin jos/kun tarve vaatii.
    Eli jos ei myötäjäisiä kuulu, maksetaanko häät omasta pussista ja montako kymmentä miljoonaa siihen kuluu? Mikä on TAMK:n taloudellinen tilanne ja missä menee kipuraja?

    Vastaa
    1. Mikko Naukkarinen

      TAMKin hallitus on 10.6.2016 linjannut asiasta mm. seuraavaa:

      ”TAMKin omistajavaihdos ei saa johtaa sen taloudellisten toimintaedellytysten heikkenemiseen.”

      ”Kaikissa ammattikorkeakoulun ja uuden yliopiston kesken tehtävissä ratkaisuissa pitää ottaa huomioon, että muodostettavan kokonaisuuden hoitamien tukipalveluiden tulee olla kokonaisuutena taloudellisesti edullisempia erikseen kummallekin toimijaosapuolelle (YO ja AMK). Tukitoiminnoista (esim. kirjasto, tilapalvelut, taloushallinto jne.) tulee saada sekä taloudellisia että toiminnallisia hyötyjä, joiden kautta saadaan lisättyä resursseja koulutus- ja TKI-toimintaan.”

      Näillä mennään kunnes hallitus muuta lausuu.

      Vastaa
  4. Mikko Naukkarinen

    Nyt näyttää siltä, että häiden valmistelu on ainakin keskeytetty. Onko sormukset vielä sormessa, taskussa vai Tammerkoskessa, selvinnee lähiviikkoina. Pettymys.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *