Lukuvuosimaksu tulee – Olemmeko valmiit?

Meillä on tomera opetus- ja kulttuuriministeri. Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulivat mahdollisiksi vuoden alusta, niin kuin hän tuoreena ministerinä viime kesänä Porin SuomiAreenalla lupasi. Minä uskoin enemmän ministeriössä pitkän uran tehnyttä virkamiestä, joka arveli lain muuttuvan vuotta myöhemmin, ja aikaisintaankin kesällä 2016. Me kokeneet keski-ikäiset ukkelit saimme todeta tahdin ministeriössä muuttuneen. Ja itselleni mieluisaan suuntaan.

Lukuvuosimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolisille tulevat pakollisiksi vieraskielisessä korkeakoulutuksessa elokuussa 2017. Haku tuolloin alkaviin koulutuksiin tapahtuu jo ensi talven aikana. Maksaviin tutkinto-opiskelijoihin liittyy lain vaatiman apurahajärjestelmän lisäksi monta muutakin kehitystarvetta. Maksava asiakas seisoo kohta aulassamme, olemmeko valmiit?

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Omanilaisia nuoria opiskelemassa Tampereen ammattikorkeakoulussa, kuva vuodelta 2013.

Ensimmäisenä tulee useimmille mieleen maksun suuruus. TAMKissa päätettiin veloittaa 9 800 euroa AMK- ja 10 800 euroa YAMK-opiskelijalta vuodessa. Jos yleistää rankasti, Aamulehden mukaan tällaiset summat lähinnä naurattavat nykyistä ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Meidän pitää löytää jatkossa niitä joita ei naurata. Korkeintaan hymyilyttää, niin kuin tähän asti kaikille koulutuksemme kustantanutta iloista suomalaista veronmaksajaa.

Maailmalla koulutuksen ostajia onneksi riittää. Moni heistäkin odottaa mahdollisuutta omaa maksuosuutta huojentavaan apurahaan, kun kerran muuallakin sellaista tarjotaan. Suomessa apuraha tai maksuhuojennus yhdistetään keskimääräistä alempaan maksukykyyn tai jo saavutettuun opintomenestykseen. Kummankaan luotettava todentaminen EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osalta ei ole helppoa, joten niillä perustein tulijoiden tasavertaisuus olisi vaikea säilyttää. Ehkäpä keskitymme etukäteen myönnettävillä apurahoilla helpottamaan päätöstä paikan vastaanottamiseen. Aikainen lintu madon löytää. Myös opintomenestyksestä TAMKissa on jo perinteisesti luontevaa palkita.

Entäpä se kuuluisa hinta-laatusuhde? Maksava asiakas on ilmaispalveluja käyttävää kärkkäämpi arvioimaan ja vaatimaan parempaa. Aina kun maksamme ostamme myös asiakkuutta, oikeutta valita ja myös kyseenalaistaa saamamme suhteessa lupaukseen. Tämä koskee koulutussisällön ja toteutuksen lisäksi kaikkia tarvittavia palveluita opinto-ohjauksesta IT-palveluihin. Jotkut tulevat riitauttamaankin tekemänsä kaupat niin kuin on muuallakin tapahtunut. Kuuluu demokratiaan.

Mutta ensin pitää saada maksavia opiskelijoita, mikä vaatii meiltä suurimmat ponnistelut. Tällä hetkellä 70 % ulkomaisista tutkinto-opiskelijoistamme on EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Heistä suurin osa on valinnut nimenomaan maksuttoman koulutuksen. Ilman uuden kohderyhmän löytämistä saamme jatkossa joka vuosi kymmeniä ulkomaalaisia opiskelijoita vähemmän. Kansainvälisyys heikkenisi radikaalisti, vaikka yksi lukuvuosimaksujen päätavoitteista on mahdollistaa taloudellisesti sen reipas kasvattaminen. Lukuvuosimaksuja ei tule ellei joku osta.

Yksilöille myynti ei voi perustua henkilöstömme vierailuun jokaisen ostajakandidaatin luona. Siihen eivät nämä maksut riitä. Markkinoinnin lisäksi meidän on saatava puskaradio soimaan, suuri määrä meille lojaaleja ihmisiä myymään koulutustamme ystävilleen, tuttavilleen ja kohtaamilleen koulutuksen etsijöille. Ensimmäisenä jokainen meistä nykyisistä TAMKilaisista ja aktiiviset alumnimme. Ja lisäksi hyvä joukko paikallisia myyntiagentteja ja partnereita ympäri maailman alkaen joiltakin lupaaviksi arvelluista maista. Kannusteitakin tarvitaan, niin että kauppa se on mikä kannattaa. Tehdään siis TAMKista entistäkin kansainvälisempi, yksi suomalaisista koulutusviennin menestyjistä. Ja uskotaan siihen kärsivällisesti, vaikka opiskelijamäärissä saadaankin se muutoksen aiheuttama muutaman vuoden takapakki.

Mikko Naukkarinen

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja

6 thoughts on “Lukuvuosimaksu tulee – Olemmeko valmiit?

  1. "Asiakas"

    Ja tämän jälkeen suomalainen koulutusjärjestelmä on tuhottu. Asiakas kun on aina oikeassa joten häneltä ei voida enää vaatia asioiden oppimista ja hänet on päästettävä kursseista läpi vaikka hän ei tajuaisi mitään kurssin sisällöstä. Näemme suomalaisen tutkintojärjestelmän uskottavuuden romahtamisen ja pienen kansainvälisyyden kuoleman

    Vastaa
    1. Mikko Naukkarinen

      Monessa maassa on jo pitkään ollut lukuvuosimaksut käytössä, mutta eivät niiden koulutusjärjestelmät ole tuhoutuneet. Eivätkä opiskelijat pääse opintojaksoilta läpi osaamatta minimitasoa vaatimuksista. On varmaan hyvä ottaa mallia meitä kokeneemmilta ettemme tuhoa tutkintojärjestelmämme uskottavuutta. Maailman halutuimmat korkeakoulututkinnot (opiskelijat ja työnantajat) löytyvät maista joissa on käytössä lukuvuosimaksut: USA, Iso-Britannia, Sveitsi, Australia jne. Eli toivoa on!

      Vastaa
  2. Pertti

    Kannatan lukuvuosimaksuja, mutta ylihinnoittelu uhkaa lyödä omille sormille ja aiheuttaa sekä TAMKin maineeseen että kansainvälistymiseen selvän romahduksen. Halvemmalla pääsee maineikkaisiin brittikouluihinkin…

    Vastaa
    1. Mikko Naukkarinen

      Iso-Britanniassa on tietääkseni käytössä erilaisia hinnoitteluja EU:n sisä- ja ulkopuolelle. Kannattaa verrata EU:n ulkopuolisten maksutasoa, kun mekin alamme periä maksuja sieltä tulevilta. TAMKin hintatasoa on haarukoitu monella kriteerillä, mm. opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavaan rahoitukseen (”ostaa” vuosittain 8000 paikkaa), muiden saman hintatason maiden maksuihin ja jo julkistettuihin kotimaan hintoihin. Lukuvuosimaksu on vain osa opiskelun kustannuksista, ja opiskelupaikan valintaan liittyy paljon muitakin tekijöitä.

      Vastaa
  3. Päivi Koppanen

    On huolehdittava siitä, että maksavien ja verovaroin maksettujen opintojen laatu pysyy yhtäläisenä. SUomalaiset opiskelijat pelkäävät sitä, että maksajille tarjotaan parempaa. Toinen pelko on se, että hetken päästä myös suomalaisilla on maksut. Toivottavasti näin ei käy. Maksujahan haetan siksi, että on epäoikeudenmukaista suomalaisia veronmaksaja kohtaan, että heidän varoillaan kustannetaan myös ETA-alueenn ulkopuolelta tulevien opintoja.

    Suomee töihin jääville on syytä kehittää verohelpotuksia opiskelumaksuita. Samon Mikonkin mainitsema stipendijärjestelmä on rakennettava.

    Vastaa
    1. Mikko Naukkarinen

      Maksavat tutkinto-opiskelijat opiskelevat lähtökohtaisesti integroituina ryhmiin joissa (pääosa) opiskelijoita ei itse maksa lukuvuosimaksua. Näin ollen heidän mahdolliset laatuvaatimuksensa hyödyttävät kaikkia opiskelijoita, mikä onkin yksi kansainvälistymisen tarkoitus; koulutuksen kilpailukyvyn varmistaminen ja osoittaminen pärjäämällä myös kansainvälisessä tutkintokoulutuskilpailussa.

      Keskeinen syy lukuvuosimaksuihin on tarve pitkässä juoksussa lisätä kansainvälisiä opiskelijoita. Se on keino markkinoida Suomea ja Pirkanmaata lähtömaissa, tuoda paikalliseen elinkeinoelämään kulttuurista osaamista ja palveluntarjoajille asiakkaita (ml. vierailevat omaiset). Kun meillä ei ole varaa kasvattaa veronmaksajien taakkaa merkittävällä määrällä Suomen ulkopuolisia koulutettavia, haluamme etsiä tulijoiksi heitä jotka maksavat kustannuksensa. Halukkaita on maailman koulutusmarkkinoilla paljon, ja jollekin he joka tapauksessa maksavat. Jos olemme hyviä, he saavat meiltä hyvän vastineen rahoilleen. Jos emme, ei heidän kannatakaan tänne tulla, vaikka eivät maksaisi mitään.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *