Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2015

Odotuksia työpäivälle

Kuva: Ismo Santapukki

Kuva: Ismo Santapukki

Maanantaiaamu. Ajan autolla. Matkalla havahdun siihen, miten kiva on mennä töihin. Iltapäivällä on palaveri, jossa pääsen kuulemaan, mitä muualla TAMKissa tapahtuu. Ja TAMKissa tapahtuu. On Tampereen korkeakoulujen yhdistymisselvityksiä, tutkimus- ja kehittämistyötä, opetuksen kehittämistä ja rakennusprojekteja.

Aamulehti (16.10.2014) pyysi yrittäjä Heikki Lindevallia ja Tredean matkailun kehittämispäällikköä Mari Saloniemeä muotoilemaan hyvän iskulauseen, jolla aloittaa päivä.

– Ahaa, mitä mielenkiintoista tänään on tekeillä? sanoi Lindevall.
– Jokainen päivä on mahdollisuus, muotoili Saloniemi oman iskulauseensa.

Mieleeni muistui Nalle Puhin ja Nasun keskustelu:

– Kun heräät aamulla, Puh, sanoi Nasu viimein, mitä sanot ensimmäiseksi itseksesi?
– Tahtoisinpa tietää, mitä saamme aamiaiseksi, sanoi Puh. Mitä sinä sanot, Nasu?
– Tahtoisinpa tietää, mitä jännittävää tapahtuu tänään, sanoi Nasu.

Luin vastikään erään henkilön kokemuksia liukuhihnatyöstä. Hän ikävystyi kuollakseen tehtävässään. Samalla hän ihmetteli kahta työtoveriaan, jotka aina tulivat innoissaan ja iloisina töihin. He tekivät samaa liukuhihnatyötä kuin hänkin, mutta heillä oli töissä hauskaa. Nämä ihmiset nauttivat toistensa seurasta. On kiva tulla töihin tapaamaan mukavia työkavereita.

Työ voi olla intohimo. Ainakin sellaiselta minusta kuulosti, kun työtoverini kertoi nauttivansa suunnattomasti numeroiden käsittelystä ja siitä, että saa luvut täsmäämään. Monet asiakaspalvelumme työntekijöistämme kertovat, että opiskelijoiden kanssa asioiminen on työn suola. Opiskelijatkin vaistoavat tämän. Joka vuosi opiskelijoille suunnatussa palautekyselyssä vastaajat nimeävät työntekijöitämme ja kiittävät saamastaan avusta.

Sanotaan, että nykynuoret odottavat työltään ennen kaikkea merkityksen kokemista. Varmasti useimmat meistä toivovat samaa. Se, että tiedän tekeväni arvokasta osaa kokonaisuudesta, on tärkeää. Hienoa on kokea, että muutkin näkevät panokseni merkityksellisenä.

Kun pohdimme TAMKin sisäisissä palveluissa asiakaskokemusta, halusimme korostaa arvostuksen kokemista. Haluaisimme, että asiakas kokee, että häntä arvostetaan. Myös asiakaspalvelija toivoo, että häntä ja hänen työtänsä arvostetaan. Vaikka itse näkisinkin oman työni merkityksen, on hienoa, jos muut myös sen tunnistavat ja välittävät arvostusta. Tässä toisten työmotivaation ylläpitämisessä meillä kaikilla on rooli ja mahdollisuus.

Kahvihuoneessamme oli perjantaisin kakkuarpajaiset. Kakun voittanut sai päättää, viekö kakun kotiinsa vai jakaako sen kahvitunnilla työkavereiden kanssa. Usein söimme kakun yhdessä. Voittaja sai kunnian leipoa uuden kakun seuraavan viikon arpajaisiin. Joskus perjantaisin töihin lähtiessäni huomasin pienen sisäisen Nalle Puhin miettivän: Millaistahan kakkua tänään saadaan.

Aura Loikkanen

Aura Loikkanen, Korkeakoulupalveluiden johtaja

Mistä tunnet laadukkaan asiantuntijaorganisaation?

palapeli

Suomalainen asiantuntijaorganisaatio tunnetaan työntekijöidensä korkeasta koulutustasosta ja erityisosaamisesta. Usein tuo leima lyödään organisaatioon pelkästään jonkin osaamisen huippupiikin perusteella. Tällaisen leiman kääntöpuoli on se, että lukumääräisesti suurin osa organisaation henkilöstöstä ei tunne olevansa osa asiantuntijaorganisaatiota. Mahtaakohan esimerkiksi Metso-konsernin laitossiivooja tai kirjanpitäjä tuntea olevansa osa asiantuntijaorganisaatiota? Kuitenkin toimivan ja tehokkaan asiantuntijaorganisaation eräs merkittävä tunnusmerkki on voimakas yhteenkuuluvuuden tunne. Mistä tämä tunne sitten syntyy?

Ensimmäinen ehto laadukkaalle asiantuntijaorganisaatiolle on osaamisen arvostaminen. Tämä tarkoittaa osaamisen arvostamista riippumatta siitä, mitä tehtävää kukin asiantuntijaorganisaatiossa tekee. Osaamisen arvostaminen ei saa rajoittua vain edellä mainitun ulkoisen asiakaskunnan havaitseman huippuosaamisen arvostamiseen. Sen tulee kattaa koko organisaatio. Tämä tarkoittaa ihmisten välisessä kanssakäymisessä kärjistäen sitä, että henkilöiden ei tarvitse pitää toisistaan ihmisinä, mutta ammattitaitoa tulee arvostaa. Mahdollinen keskinäinen ihmissuhdekemian puute ei siis saa sokaista silmiä osaamisen näkemiseltä.

Toinen ehto laadukkaalle asiantuntijaorganisaatiolle on palautteen sietäminen. Tämän ehdon täyttyminen onkin sitten moni-ilmeinen kokonaisuus, jonka kaikkien osien tulisi täyttyä, jotta palautteen sietäminen ja myönteinen vaikutus olisi mahdollisimman suuri.

Jotta organisaatio olisi aktiivinen palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa, johdon on sitä systemaattisesti tuettava. Esimerkin voima ja vaikutus on välttämätön. Johdon on annettava palautetta ja oltava valmis ottamaan sitä rakentavasti vastaan.

Kansanperinteen mukaisesti ei se ole mies eikä mikään, joka ei muuhun kykene kuin irvailemaan. Sama koskee tietenkin myös naista. Palautteen pitää olla asiallista. Sen pitää olla perusteltua ja siitä pitää olla valmis myös käymään kriittistäkin keskustelua. Keskustelun valmius on välttämätön, koska laadukkaan asiantuntijaorganisaation kaikki osaaminen ei koskaan pesi vain yksien hartioiden välissä. Se, että tuntee itsensä asiantuntijaksi, ei oikeuta käyttäytymään työtovereitaan kohtaan epäasiallisesti.

Toisaalta palautteen antamiseen pitää myös rohkaista. Tamperelainen tyyli olla tekemättä asiasta numeroa, ei edistä asiantuntijaorganisaation kehittymistä. Turha on uskotella itselleen, että suuttomana ja sanattomana epäkohtien sietäminen toteuttaisi kansan viisautta, jonka mukaan kärsimällä saa kirkkaamman kruunun. Ja vaikka saisikin, niin mitä sillä tekee – ainakaan asiantuntijaorganisaation yhteenkuuluvuuden tunne ei lisäänny hiukankaan vertaa.

Suomalaiseen mentaliteettiin ei kuulu myönteinen palaute. Kaikkihan tuntevat pohjalaisen miehen vastauksen vaimonsa kysymykseen: Rakastatko minua? Vastaushan kuuluu: Olen sen kerran papin edessä kertonut. Ilmoitan kyllä, jos tilanne muuttuu toiseksi. Tästä kansallisominaisuudesta on välttämättä päästävä eroon, mikäli tavoittelemme laadukasta asiantuntijaorganisaatiota. Myönteinen palaute pitää osata antaa aina, kun siihen on perusteita. Toisaalta, suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu myös oman hyvyyden ja taitojen vähätteleminen. Kehujen ja kiitosten edessä punastellaan ja ollaan vaivautuneita. Totuus on kuitenkin, että kiittäminen tuntuu paljon mukavammalta kuin jatkuva kritisoiminen – tämä pätee niin kiitoksen saajaan kuin antajaankin.

Palautteen vastaanottamiseen kuuluu olennaisena osana kuuntelemisen taito. Kuuntele, mitä keskustelukumppani sinulle sanoo. Älä keskeytä. Sinun vuorosi tulee, kun palautteen antaja on tyhjentänyt sanaisen arkkunsa. Kun vuorosi tulee, vastaa palautteeseen. Puolusta itseäsi, jos se on tarpeellista. Ole myös rohkea myöntämään, mikäli palaute on ollut aiheellinen – olipa se sitten myönteinen tai kielteinen. Keskustelkaa asiasta tarvittaessa tasavertaisesti. Välttäkää syyttäjä-syytetty keskustelua. Kun keskustelu on käyty, toimitaan jatkossa sovitulla tavalla. Jos asiaan on tarvis palata, se tehdään samojen henkilöiden kesken. Selän takana ei puhuta. Käyttäydytään kaikissa palautetilanteissa kuten fiksut aikuiset käyttäytyvät.

TAMK on asiantuntijaorganisaatio. Tämähän on itsestään selvä asia. Kysy vaikka keneltä Tampereen kadulla vastaan tulevalta satunnaiselta kulkijalta. Muistakaamme siis myös se, että toteutamme kaikki edellä mainitut kriteerit, jotta voimme todeta olevamme laadukas asiantuntijaorganisaatio. Muistakaamme erityisesti, että asiantuntijoita ovat kaikki TAMKissa toimivat, siitä riippumatta, mitä tehtävää kukin tekee. Ajatelkaapa vaikka kokeeksi, mitä siitä seuraisi, jos allekirjoittanut pantaisiin opettamaan rakennustekniikkaa. Sanoisin, että seurauksena olisi katastrofi, sillä muuhun en rakennustekniikan osalta kykene kuin purkutöihin. Asiantuntijaorganisaatiota rakennetaan ja ylläpidetään – purkutöitä vältetään.

Esa Lovén

 

 

 

 

 

Esa Lovén, talousjohtaja