Karhua karkuun, susi tuli vastaan

Mikko Naukkarinen

Sitä tekisi monet asiat toisin, jos tietäisi mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta olisiko tulevaisuus enää sen jälkeen sama? ’Jos olis tiennyt että’ on älyllistä epärehellisyyttä parhaimmillaan. Jälkikäteen todetun ”viisaamman” toimintatavan seurauksia kun ei ole vertailussa lainkaan mukana. Ties vaikka olisi käynyt vielä huonommin. Kun menee karhua karkuun, voi tulla susi vastaan.

Leikitelläänpä vähän noilla välteltävillä karhuilla ja yllättävillä susilla. Metsän vastustamattomalla valtiaalla ja tilaisuuden tullen iskevällä saalistajalla. Kaikki mahdolliset yhtäläisyydet TAMKin tosielämään ovat yksinomaan lukijan mielikuvituksen tuotetta.

Kun haluaa toisen menestyvän, ja on kykenevä sitä tukemaan, on valmis antamaan omastaan sen toisen auttamiseksi. Näin tekee jokainen vanhempi lapselleen, valmentaja suojatilleen, yrittäjä firmalleen. Rahaa, aikaa, työtä. Jos se toinen sitten menestyy, katuuko tukija auttamistaan? ”Jos olisin tiennyt että noin hyvin pärjää, en olisi niin paljoa auttanut!” No eipä tietenkään, menestyshän oli tavoitekin. Ja onnistui ainakin osittain juuri annetun tuen ansiosta. Mutta ilmeisesti sekin on mahdollista, että kun on päästy epäonnistumisen karhulta karkuun, tulee kateuden susi vastaan. Vai mitä sanoisitte vanhemmasta, joka katuu lapsensa opiskeluaikaista ”liiallista” tukemista, kun tämä valmistuttuaan pärjää jopa itseä paremmin?

Kun haluaa pärjätä huonompanakin päivänä, syö vähemmän kuin tienaa, ja kerää hieman varmuusvarastoa. Ei sitten ole heti pakkoraossa kun tulot eivät jonakin vuonna riitä menoihin. Samalla kasvattaa uskottavuutta neuvotteluihin pankin kanssa kun tarvitsee lainaa investointeihinsa. Ja pärjää tietenkin vähemmällä lainalla, eikä käytä niin paljoa itse toiminnasta vastikkeettomiin korkomenoihin. Mutta kerjuulle joutumisen karhua vältettäessä voi käydä niinkin, että ahneuden susi iskee saaliinjaolle. Ei ole kristinoppiaan lukenut, himoitsee häpeilemättä toisen omaa. ”Kyl on oksan ottajaa, kun on kuusen kaataja”, tapasi äitini ihan kansakoulupohjalta meille lapsille neuvoa.

Karhustapa tuli mieleen verokarhu. Sehän ottaa meiltä taitamattomilta rahankäyttäjiltä mammonaa parempaan turvaan, viisaampaan käyttöön. Omaksi hyväksemme, totta kai. Mitä enemmän ottaa, sitä vähemmän meillä kuluu aikaa sen käytöstä murehtimiseen. Vapauttaa kapasiteettimme jalompaan tarkoitukseen, ydintehtäviin. Ja kaikkihan koituu omaksi parhaaksemme. Etteikö vain elämä tulisi valmiina palveluina peräti edullisemmaksikin? Mutta kun olet jotakin karhulta säästyneillä rahoilla elämäsi turvaksi hankkinut, kyllä ilmaantuu ystäviä selkään taputtelemaan. Ehdottelevat toinen toistaan parempaa käyttöä omaisuudellesi. Tietävät kuinka homma hoidetaan, sinun eduksesi. Susia lammasten vaatteissa?

Nyt tuli jo niin ”sutta ja sekundaa”, että voi koitua karhunpalvelukseksi näille blogeille. Jos olisin sen tiennyt, olisin kirjoittanut vaikka viekkaista ketuista ja petollisista käärmeistä. Houkutteleva tilaisuus minutkin sai sutena karhumaisuuksiin lankeamaan. Toki kadun toisaalla, jos kannatus tästä laskee.

JK. Kohta voi tulla myyntiin 70 m uuden veroista kävelysiltaa. Kannattaa kysyä kiinteistöpuolelta vähän käytetyn hintaa ennen kuin alkaa omaan tarpeeseensa uutta tehdä. Ja varmistaa käyttökohteessaan, onko molemmissa päissä jotakin minne mennä.

Mikko Naukkarinen, vararehtori

5 thoughts on “Karhua karkuun, susi tuli vastaan

  1. Aki Ojakangas

    Kiitoksia Mikko oivallisesta ihmismaailmaan sijoittuvasta eläinkertomuksesta. Erinomaisesti asioitaan hoitanut ihmiskertymä sai huomata, että hyvälle tulokselle löytyy jakaja, jolla on vieläpä laillinen oikeus nostaa käyttöönsä kertymän tekemän tuloksen hedelmät.
    Tähän toimeen jakaja innostui havahtuessaan tosiseikkaan, ettei sen tarpeita vastaan voi myöhemmin toisen kassalla sujuvasti käydäkään.

    Käsi kävi ja perään heitettiin peruste, ettei nosto vaikuta nostokohteessa mihinkään eikä mitenkään. Muistakaamme tämä uusi tosiasia: varojen nostaminen toisen pussista ei aiheuta nostokohteelle pulmia. Se on nyt kerran julkisanottu.

    Vastaa
  2. Teija Lehto

    Opettavainen eläinsatu kerrassaan. Mainiota kynäilyä. Samantyyppisiä eläinsatuja ovat kirjoittaneet myös mm. Aisopos ja Venäjällä Krylov. Tykkäsin.
    ;-)

    Vastaa
  3. Marja Erdogan

    Hymyilytti tämä eläinsatu, lapsenakin tykkäsin näistä kaikista eniten. Niistä oppii aina jotain kanssaeläjistäkin, eikä tämä tehnyt poikkeusta. Kiitos paljon! Ja äidin sanonta oli kyllä hyvä! En ole ennen kuullutkaan, mutta käyttistä matskua :)

    Vastaa
  4. merja repo

    Minusta taisi juuri tulla Mikko ”kettu” Naukkarisen blogifani. Kävelysillan kohtaloa olen jo itsekin pohtinut sitä päivittäin astellessani, että putoaako sitä jonain päivänä tyhjään, kun silta on poistettu tarpeettomana. Näin voi käydä, kun asioista ei ajoissa kerrota niille, joita asia eniten koskee.
    Merja Repo”lainen”

    Vastaa
  5. Päivi Koppanen

    Kiitos Mikko oivallisesta kirjoituksestasi. Vertaukset virittivät monia jatkoajatuksia aiheesta. Itse en olisi osannut noin diplomaattisesti asiaa esittää ja siksi en jatka Mikon ajatuksia tässä, saattaisin joutua vaikeuksiin! Henkilöstö muistaa liiketoimintajaoksen edustajien puheet ainakin siinä vaiheessa, kun uusia tiloja rakennetaan meiltä vietävien tilalle. Ne tulevat maksamaan miljoonia ja Tampere edellyttää meidän tulevan toimeen omalla rahallamme siinäkin tilanteessa.

    Toki kaupungilla on ”laillinen oikeus” viedä pääomaa, mutta se osoittaa samalla erinomaisesti kaupungin asenteen ja sitoutumisen amk:n kehittämiseen. Onneksi lainsäädäntö muuttuu vuodenvaihteessa. Saattaa OKM:ä myös kiinnostaa valtion lahjoittamien tilojen käyttö. Jos oikein muista, ei Tampereen kaupunki ollut juurikaan laittanut kuntoon valtiolta saamansa kiinteistöä silloin kun se toimi terveydenhuolto-oppilaitoksena. Vasta PIRAMK:n aikana oy alkoin kunnostuksen.

    Tästäkin kuitenkin selvitään. Yleensä yhteinen uhka tiivistää sisäistä yhteistyötä.

    Päivi Koppanen
    TAMK:n OAJ:n pääluottamusmies, lehtori

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *