Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2014

Opettajankoulutuksesta ylempi ammattikorkeakoulututkinto?

Kuva: Joel Forsman

Opettajankoulutusryhmäläiset nauttimassa “alkucocktailia” lähipäivänään Tampereen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) ovat maisterikoulutukselle rinnasteisia ylempiä korkeakoulututkintoja. Niillä osoitetaan AMK-perustutkinnon ja työkokemuksen jälkeen kykyä kehittää omaa ammattialaa ja toimia AMK-tutkinnon antamaa valmiutta laajemmassa roolissa työelämässä. Yliopistojen maisteritutkinnot suoritetaan yleensä suoraan kandidaattivaiheen perään, ja ne antavat valmiuden tieteellisen tutkimustyön tulosten hyödyntämiseen työssä ja tutkimuksessa. Yksinkertaistaen ja mutkat oikoen voisi sanoa, että YAMK on näyttö työelämäkokemuksella hankitusta tutkimus- ja kehittämisosaamisesta (T&K), ja maisteritutkinto T&K-osaamisella hankituista työelämävalmiuksista.

Ammatillinen opettajankoulutus on korkeakoulututkinnon ja useimmiten siihen perustuvan työelämäkokemuksen jälkeen suoritettava pätevöittämiskoulutus. Se on Suomessa pakollinen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opettajille. Laajuus on nykyisin yhden vuoden päätoimista opiskelua vastaava 60 op. Koulutus antaa pedagogisen kelpoisuuden myös yleissivistävän koulutuksen aineenopettajaksi. Vaativuudeltaan opinnot ovat ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa.

Kansainvälisesti vaatimus opettajankoulutuksesta ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa on melko harvinainen. Tarve sen sijaan on erittäin yleinen, ja se on monissa maissa noussut tietoisuuteen. Oman maan kilpailukyky pyritään varmistamaan myös tulevaisuudessa kouluttamalla ammatillisesti tai korkeakoulussa yhä suurempi osa nuorten ikäluokista. Monien kohdalla motivaation ylläpito edellyttää oppimisprosessin ohjaamista pedagogisesti osaavan ja itsekin motivoituneen opettajan toimesta. Opiskelijajoukon heterogeenisuuden kasvaessa tulee korostetusti esiin tarve ymmärtää ja tukea erilaisia oppijoita. Nuorten valtamediaksi muodostuneet sähköiset viestintävälineet synnyttävät oppimisympäristöjä, joissa ohjaaminen vaatii opettajalta uudenlaista osaamista. Opettajatarpeen kasvaessa myötäsyntyisiä lahjakkuuksia ei yksinkertaisesti riitä, vaan pedagoginen osaaminen saadaan koulutuksella niin kuin muukin osaaminen valtaosalle eri alojen ammattilaisia.

Suomalainen koulutus on peruskoulun tulosten tasalaatuisuudella saanut hyvän maineen maailmalla. Monet uskovat selityksen löytyvän mm. suomalaisesta opettajankoulutuksesta. Se onkin aivan kärkipäässä koulutuksemme kansainvälisessä kysynnässä. Koulutusorganisaatiot, erityisesti väestöltään nopeasti kasvavissa ja taloudellisesti kehittyvissä maissa, tarvitsevat opettajien koulutusta parantamaan oppimistuloksia ja ammatin arvostusta. Koulutukseen osallistuvat haluavat opiskelustaan niiden tasoa vastaavan tunnustuksen, mieluiten uuden tutkinnon. Sitä ei Suomi voi tarjota. Mutta asia on helposti korjattavissa.

Ammatillinen opettajankoulutus pitää pikimmiten määritellä YAMK-tutkinnoksi. Se täyttää kaikki YAMK-kriteerit, kunhan laajuuteen lisätään 30 op niille, joilla on 3,5 vuoden perustutkinto, ja opinnäytetyö ohjataan YAMK-kriteerit täyttävänä. YAMK-tutkinnolle tyypillisesti ammatillinen opettajankoulutus on osoitus kyvystä toimia työelämässä perustutkinnon oletusarvoa laajemmassa roolissa ja kehittää omaa ammattialaa, opettajuutta. Samalla siitä tulee kansainvälisesti halutuin koulutustuote, ylempi korkeakoulututkinto.

Tätä vuosisadan tilaisuutta myydä suomalaista osaamista kasvaville markkinoille ei saa hukata oman maan sisäiseen filosofiseen pohdiskeluun oikeudesta myydä tutkintokoulutusta. Kukaan ei edes odota kotimaahansa ulkoa tuodun opettajankoulutuksen olevan maksuton. Jokainen myyty opettajankoulutustutkinto tuo Suomeen rahaa yhden päivähoitopaikan tai vanhuksen kotipalvelun vuosikustannuksen verran. Kannatan.

Mikko Naukkarinen, vararehtori

Kuva: Joel Forsman