Tarvitaanko ammattikorkeakoulujen maisterikoulutusta?

Marja_sutela

Suomen taloustilanteen näyttäessä entistä synkemmältä on viime aikoina nostettu esille ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuus. Asia nousi – ehkä yllättäenkin – esille OKM:n järjestämässä korkeakoulujen johdon seminaarissa viime marraskuussa Oulussa. Suomen yliopistot Unifi ry:n silloisen puheenjohtajan, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Hollin mukaan pitäisi kriittisesti arvioida ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuutta. Seminaarissa käytiin keskustelua myös suomalaisen duaalimallin tulevaisuudesta ja siitä, onko meillä varaa ylläpitää korkeakoulujärjestelmää, jossa on erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektori. Olisikin ollut suorastaan ihme, jos duaalimallin oikeutusta ei otettaisi esille nykyisessä taloustilanteessa.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Runsaassa 10 vuodessa maahan on valmistunut noin 10 000 ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. TAMKissa suoritettiin viime vuonna 195 YAMK-tutkintoa 12 koulutusohjelmassa. Valtakunnallisesti TAMK oli toiseksi suurin YAMK-kouluttaja Metropolian jälkeen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältö lähtee suoraan työelämän tarpeista. Koulutukseen valituilla on oltava AMK-tutkinnon jälkeen kolmen vuoden työkokemus alalta. Useissa TAMKin YAMK-ohjelmissa on pääsyvaatimuksena suunnitelma työelämän kehittämishankkeesta, minkä aikoo opintojen aikana toteuttaa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat valmiita työelämän kehittäjiä ja asiantuntijoita, joilla on alan työkokemusta ja koulutuksen mukana tuomia verkostoja.

TAMKissa tutkintojen sisältöjä ollaan parhaillaan uusimmassa kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden toimiluvan mukaisesti TAMKilla on oikeus järjestää YAMK-koulutusta kaikissa niissä koulutusvastuissa, joissa on myös AMK-tutkinnon anto-oikeus lukuun ottamatta rakennusarkkitehti- ja rakennusmestarikoulutusta. TAMKin mahdollisuudet järjestää YAMK-koulutusta laajenivat uuden toimiluvan myötä entiseen verrattuna. OPS-työn lisäksi TAMK vahvistaa YAMK-tutkintoja organisatorisesti, kun YAMK-koulutuspäällikkö aloitti tehtävässään vuoden alussa.

DemolaYleiskuva

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eli maisterikoulutus on ammattikorkeakouluille erittäin tärkeää. YAMK-koulutus toimii usein kehittämisen moottorina ja se on usein edellytys kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Koulutuksen merkityksen on huomannut myös OKM myöntämällä ammattikorkeakouluille kaksi miljoonaa euroa vuosille 2014 – 2015 hankkeelle ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”.

YAMK-koulutuksen valtakunnallista tunnettuutta pitää kuitenkin parantaa. Kansainvälisessä yhteistyössä kolmen vuoden työkokemusvaatimus ulkomaalaisen yhteistyökorkeakoulun opiskelijalta estää käytännössä Double Degree -ohjelmien toteutuksen. Myös sekavat tutkintonimikkeet hämäävät sekä opiskelijoita että työnantajia etenkin terveysalalla. Selkeyden vuoksi tutkintonimikkeenä tulisi olla Maisteri, ylempi (AMK), mikä on jo tällä hetkellä ylempien AMK-tutkintojen asetuksen mukainen englanninkielinen käännös. Ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, joita ammattikorkeakoulujen maisteritutkinnot ovat, tarvitaan.

Marja Sutela, vararehtori

Valokuvassa: Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita Demolassa syksyllä 2010,  kuva: Leena Mäkelä

 

4 thoughts on “Tarvitaanko ammattikorkeakoulujen maisterikoulutusta?

  1. Seija Telaranta

    Luin saman kirjoituksen Aamulehdestä ja jäi ihan auki se tilasto, miten ne 195 ylemmän AMK-tutkinnon suorittanutta ovat sijoittuneet työelämään, mitenkä työnkuva on muuttunut ja ennenkaikkea oliko siitä taloudellista hyötyä, paljonko palkka nousi.
    Peter Drucker toteaa, että tulosta on helppo mitata yksinkertaisesti. Paljonko elämä liikahti eteenpäin, parempaan suuntaan koulutuksen suorittamisen jälkeen, eli paljonko? Se on olennainen tieto verorahoin toteutetusta koulutukseSta

    Vastaa
    1. Marja Sutela

      Ammattiliitot seuraavat jäsenistönsä palkka- ja urakehitystä. Käytämme TAMKissa tietoja hyväksi ylempien tutkintojen opetussuunnitelmatyössä.

      Tradenomiliiton jäsenkyselyjen 2010 ja 2012 mukaan ylemmän AMK –tutkinnon suorittamisella on selkeä positiivinen vaikutus henkilön palkkakehitykseen. Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneiden keskimääräinen kuukausiansio nousi 404 euroa. Vuonna 2012 nousua oli jo 730 euroa. Tutkinnon suorittamisella on ollut myös positiivinen vaikutus urakehitykseen. Ks. tutkimuksesta lisää: http://tral.fi/jasen/477.

      Sosionomien urakehitystietoihin voi tutustua osoitteessa: http://www.talentia.fi/files/1152/vastavalmistuneiden_urapolut.pdf

      Sosionomin (AMK) keskiansio on tämän julkaisun mukaan 2190 ja sosionomi (YAMK) 2377. (em. julkaisu s. 34)
      Kuntatyönantajan www-sivuilta on nähtävissä, että sosionomi (YAMK) sijoittuvat karkeasti
      – kolmasosa edelleen sosiaaliohjaajina
      – kolmasosa epäpätevinä sosiaalityöntekijöinä ja
      – kolmasosa esimiestehtävissä.

      Olen pyytänyt vastaavia urakehitystietoja myös Uudesta Insinööriliitosta ja Tehystä. Kun saan tiedot, laitan ne näille sivuille.

      Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen käytäntöjä ja vaikuttavuuttaa on tutkittu ja raportoitu valtakunnallisen YAMK-verkoston julkaisuissa. Viimeisin näistä on vuonna 2012 Hämeen ammattikorkeakoulussa julkaistu teos Kehittyvä YAMK – Työelämää uudistavaa osaamista.

      Vastaa
  2. Pertti Wathen

    Hei
    Saksassa, mistä AMK järjestelmä on kaiketi kopioitu, nimikkeet ovat selvät. Esimerkiksi DI (FH) on ammattikorkeakoulusta valmistunut diploomi-insinööri. Suomessahan voisi olla esim. maisteri (AK). Kyllä sana maisteri jo kertoo, että on kyse ylemmästä korkeakoulututkinnosta. KIS on hyvä ohje.

    t. Pertti

    Vastaa
  3. Matti Vilppo

    Ylemmän AMK-tutkinnon tarve työelämässä on kiistaton. Tutkinnon arvostuksen puute johtuu siitä, ettei sen sisältöjä ja merkitystä tunneta tarpeeksi hyvin. Tiedeyhteisöt ovat linnoittautuneet omiin poteroihinsa ja vastustavat mustasukkaisesti kilpailevia tutkintonimikkeitä. Nimike ”Insinööri YAMK” ei kerro tutkintotasosta juuri mitään. Tarvitaan selkeämpi nimike, koska koulutus valmentaa työelämän todellisia asiantuntijoita työ- ja yrityselämän yhä vaativimpiin tarpeisiin.
    Suuret kiitokset ansaitsee Marja sutela keskustelun avauksesta ja rohkeudesta tarttua hyvin ajankohtaiseen ja tärkeään aiheeseen. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneena koen tutkintonimikkeen muuttamisen nimikkeeksi Maisteri, ylempi YAMK, vähintäin oikeutetuksi.
    Kiitos Marja

    Vastaa

Vastaa käyttäjälle Marja Sutela Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *