Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2014

Tarvitaanko ammattikorkeakoulujen maisterikoulutusta?

Marja_sutela

Suomen taloustilanteen näyttäessä entistä synkemmältä on viime aikoina nostettu esille ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuus. Asia nousi – ehkä yllättäenkin – esille OKM:n järjestämässä korkeakoulujen johdon seminaarissa viime marraskuussa Oulussa. Suomen yliopistot Unifi ry:n silloisen puheenjohtajan, Tampereen yliopiston rehtori Kaija Hollin mukaan pitäisi kriittisesti arvioida ammattikorkeakoulujen maisterikoulutuksen tarpeellisuutta. Seminaarissa käytiin keskustelua myös suomalaisen duaalimallin tulevaisuudesta ja siitä, onko meillä varaa ylläpitää korkeakoulujärjestelmää, jossa on erikseen ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektori. Olisikin ollut suorastaan ihme, jos duaalimallin oikeutusta ei otettaisi esille nykyisessä taloustilanteessa.

Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta vuodesta 2002 lähtien. Runsaassa 10 vuodessa maahan on valmistunut noin 10 000 ammatillisen korkeakoulututkinnon suorittanutta asiantuntijaa. TAMKissa suoritettiin viime vuonna 195 YAMK-tutkintoa 12 koulutusohjelmassa. Valtakunnallisesti TAMK oli toiseksi suurin YAMK-kouluttaja Metropolian jälkeen.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sisältö lähtee suoraan työelämän tarpeista. Koulutukseen valituilla on oltava AMK-tutkinnon jälkeen kolmen vuoden työkokemus alalta. Useissa TAMKin YAMK-ohjelmissa on pääsyvaatimuksena suunnitelma työelämän kehittämishankkeesta, minkä aikoo opintojen aikana toteuttaa. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet ovat valmiita työelämän kehittäjiä ja asiantuntijoita, joilla on alan työkokemusta ja koulutuksen mukana tuomia verkostoja.

TAMKissa tutkintojen sisältöjä ollaan parhaillaan uusimmassa kiinteässä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Vuoden alusta voimaan tulleen uuden toimiluvan mukaisesti TAMKilla on oikeus järjestää YAMK-koulutusta kaikissa niissä koulutusvastuissa, joissa on myös AMK-tutkinnon anto-oikeus lukuun ottamatta rakennusarkkitehti- ja rakennusmestarikoulutusta. TAMKin mahdollisuudet järjestää YAMK-koulutusta laajenivat uuden toimiluvan myötä entiseen verrattuna. OPS-työn lisäksi TAMK vahvistaa YAMK-tutkintoja organisatorisesti, kun YAMK-koulutuspäällikkö aloitti tehtävässään vuoden alussa.

DemolaYleiskuva

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot eli maisterikoulutus on ammattikorkeakouluille erittäin tärkeää. YAMK-koulutus toimii usein kehittämisen moottorina ja se on usein edellytys kansainvälisessä korkeakouluyhteistyössä. Koulutuksen merkityksen on huomannut myös OKM myöntämällä ammattikorkeakouluille kaksi miljoonaa euroa vuosille 2014 – 2015 hankkeelle ”YAMK-koulutus vahvaksi TKI-vaikuttajaksi”.

YAMK-koulutuksen valtakunnallista tunnettuutta pitää kuitenkin parantaa. Kansainvälisessä yhteistyössä kolmen vuoden työkokemusvaatimus ulkomaalaisen yhteistyökorkeakoulun opiskelijalta estää käytännössä Double Degree -ohjelmien toteutuksen. Myös sekavat tutkintonimikkeet hämäävät sekä opiskelijoita että työnantajia etenkin terveysalalla. Selkeyden vuoksi tutkintonimikkeenä tulisi olla Maisteri, ylempi (AMK), mikä on jo tällä hetkellä ylempien AMK-tutkintojen asetuksen mukainen englanninkielinen käännös. Ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja, joita ammattikorkeakoulujen maisteritutkinnot ovat, tarvitaan.

Marja Sutela, vararehtori

Valokuvassa: Ylemmän AMK-tutkinnon opiskelijoita Demolassa syksyllä 2010,  kuva: Leena Mäkelä