Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2013

Kuka pelkää asiakkuutta?

Hyvinvointivaltiossa koulutus on ilmaista. Tarkemmin sanoen, yleissivistävästä ja tutkintotavoitteisesta koulutuksesta ei peritä maksuja. Paitsi kirja- ja materiaalihankintojen muodossa, joihin saattaa upota vuodessa hyvinkin 500 – 1000 euroa jo lukiossa tai ammatillisella puolella. Ja tietysti veroina, jotka onkin tarkoitettu yhteisen hyvän turvaamiseen kaikille.

Proakatemia_9

Pääasia kuitenkin, ettei raha siirry suoraan vastikkeena koulutuksesta. Sama lähes pyhä periaate pätee hyvinvointivaltion palveluissa laajemminkin, korruptiossakin. Suomalainen päättäjä ei ota rahaa itselleen, vaan korkeintaan järjestää sitä kolmannelle taholle, joka sitten muistaa häntä sopivan hetken tullen. Siis ihan sattumalta, suunniteltunahan kyse olisi lain rikkomisesta.

Hyvinvointivaltio ei perustu asiakkaaseen ja palvelun tarjoajaan, vaan kansalaiseen ja palvelun järjestäjään. Joka on useimmiten monopoliasemassa. Ja sen valitettavan usein huomaa arjessa. Vai mitä pitäisi ajatella ilman vuoronumerolappua ainoana ”asiakkaana” palvelutiskillä olevasta sairaasta vanhuksesta, joka käännytetään takaisin lappukoneen kautta jonotusistuimelle. Vain kuullakseen välittömästi istumisen jälkeen bling-blong ja nähdäkseen vilkkuvan vuoronumeron kutsuvan raahautumaan takaisin tiskille. Ihan viime vuonna Tampereelta bongattuna.

Maksavalle asiakkaalle näitä ei kahta kertaa satu. Joko lähtee asiakas tai asiakaspalvelija toiseen paikkaan. Sietävät nuo rahanahneet palvelujen myyjät jopa asiakkaan aiheetontakin kiukuttelua niin, ettei niille viitsi kauaa pauhata. Nolata nyt itseään toisten asiakkaiden nähden mesoamalla pikku jutuista, kun tiskin takana saatetaan jopa hymyillä, ymmärtäväisesti. ”Antaa tulla vaan, 15 euron toimistomaksun edestä kyllä muutaman minuutin jaksaa”. Hyvässä lykyssä sama ihminenkin vielä joka päivätyössään on ilmaispalvelun vastaanottovirkailijana.

Asiakkuus ei kuulu myöskään suomalaiseen tutkintokoulutukseen. Kaupallisten ohjausmekanismien puuttuessa siihen kuuluvat yhteishaulla osoitettu ja sosiaalietuuksien menettämisen uhalla vastaanotettu koulutuspaikka, vahtimismekanismit ilmaispalvelun väärinkäytösten varalta ja koulutettavan heikot kannusteet käyttäytyä aina maksajan kannalta tarkoituksenmukaisesti. Mutta näinhän se tuppaa olemaan kun suora yhteys omaan kukkaroon puuttuu, tarvitaan lisää rajoituksia ja vahteja. Ja ”väärinkäytöksistä” sanktioita.

Opiskelua TAMKin Proakatemialla.

Opiskelua TAMKin Proakatemialla.

Mitä jos opiskelija olisikin asiakas? Saisi opintojen laajuutta vastaavat palvelusetelit käteensä hankkiakseen osaamista työelämään. Toisi oppilaitokseen rahan tullessaan, palveluseteleiden loputtua eurotkin kelpaisi. Tekisikö valintansa opintojen etenemisestä yhtä viisaasti maksetun ajan hyödyntäen kuin asumisessa, harrastuksissa ja muissa ostamissaan palveluissa? Voisiko tulla vielä nykyistäkin paremmin palveltua, olisiko asiakas ”kuningas”? Saisiko valita haluamansa opinnot, myös toisesta koulutusohjelmasta? Niinhän maksava asiakas tekee, lihat ja kalat samalle lautaselle. Tarvittaisiinko palkkatulojen sanktiointia opintotuessa lainkaan? Eikö se riittävästi ohjaa jos tukikuukausia on rajallisesti, ja niiden loppumisen jälkeen maksetaan opiskelukin itse tienatuilla rahoilla? Kuka pelkää asiakkuutta? Vastustakoon heti ja jyrkästi. Ja varokoon tilaisuuden tullen sortumasta yksityislääkärille terveyskeskuksen hyvinvointipalvelut sivuuttaen.

Vastikään yliopistorehtoreille tehdyssä kyselyssä Aamulehden mukaan vain Vaasan yliopiston rehtori kannatti julkisesti maksullista tutkintokoulutusta. En suostu kaveriksi, kaksi vastaan viisi miljoonaa tuntuu vähän epätoivoiselta. Mukavampi olla voittajien joukossa, niin mielipiteissä kuin lentopallossakin.

Mikko Naukkarinen, vararehtori
Valokuvat:
Marko Rämä

 

Kansainvälisestä kumppanuudesta strategiseen partneriuteen

Vierailin Saksassa Hochschule Münchenissä 13.-15.2.2013. TAMKin delegaation kuuluivat myös rehtori Markku Lahtinen, T&K-johtaja Perttu Heino, kv-päällikkö Kirsi Tolvanen ja koulutusjohtaja Ari-Pekka Anttila.  Vierailun aikana allekirjoitettiin strateginen kumppanuussopimus TAMKin ja Hochschule Münchenin välillä. Lisäksi allekirjoitettiin kaksoistutkintosopimus korkeakoulujen liiketalouden koulutusohjelmien välillä. Ennestään meillä on jo kaksoistutkintosopimus paperitekniikan koulutusohjelmassa.

kattely2

Kaksoistutkintosopimuksen allekirjoittamistilaisuudessa Marja Sutela, Prof. Dr. Hans Jürgen Regier liiketalouden koulutusohjelmasta sekä rehtori Markku Lahtinen.

ryhmakuvassa2

Hochschule Münchenilaiset TAMKilaisten isäntinä. Vasemmalta koulutusjohtaja Ari-Pekka Anttila, kv-päällikkö Kirsi Tolvanen, rehtori Prof. Dr. Michael Kortstock, Marja Sutela, vararehtori Prof. Dr. Heinz Ziegler, rehtori Markku Lahtinen sekä T&K-johtaja Perttu Heino.

Reissun aikana tuli todettua ääneen, että ”kyllä kansainvälistyminen työstä käy”. Perttu Heino lupasi muistuttaa minua näistä sanoista sopivan tilaisuuden tullen. Matkan ohjelma oli todella tiivis. Saksalaiset olivat rakentaneet ohjelman samaan tehokkaaseen tyyliin kuin millä me esittelimme TAMKia heille marraskuussa. Aiheet vaihtuivat 15 – 30 minuutin välein. Heidän korkeakoulunsa esittelyt olivat todella mielenkiintoisia ja laaja-alaisia. Rehtorin juoksukunto tuli testattua Kööpenhaminan lentokentällä, jossa meillä oli lennon myöhästymisen takia 15 minuuttia (!) aikaa vaihtaa konetta. Portti oli jo suljettu, kun loppuryhmä saapui läähättäen kentän toiselta laidalta lähtöportille. Mutta rehtori huolehti, että koko joukko pääsi mukaan lennolle!

leikkirata2

Miksi teimme kyseisen reissun niin suurella joukolla ja mihin ylipäätään tarvitsemme kansainvälisiä strategisia kumppaneita? TAMKin strategian läpäisevänä teemana on kansainvälistyminen. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut kansainvälistymisen suomalaisen korkeakoulusektorin yhteiseksi tavoitteeksi. TAMKilla on kaikkiaan 350 kv-partnerikorkeakoulua 50 maassa ympäri maapalloa. Vuosittain TAMKista lähtee vajaat 400 opiskelijaa pitkään ulkomaan opiskeluvaihtoon ja toiset 400 opiskelijaa lyhyille opintomatkoille. Vastaavasti TAMKiin tulee vuosittain noin 300 opiskelijaa pitkään opiskeluvaihtoon ja saman verran opiskelijoita käy lyhyellä opintomatkalla TAMKissa. TAMKilla on 30 kv-liikkuvuushanketta, jotka sisältävät opiskelija- ja henkilökuntavaihtoja sekä intensiivikursseja. Näillä Intensive Programme -ohjelmilla tarkoitetaan kahden viikon intensiivisiä kursseja jonkun teeman ympärillä. Ohjelmissa on mukana useampi kv-partnerikorkeakoulu ja ohjelmaa järjestetään sekä Suomessa että ulkomailla. Kv-liikkuvuushankkeiden lukumäärän ja opiskelijavaihtoaktiivisuuden takia TAMK on saanut Erasmus Success Story -tunnustuksen ainoana suomalaisena korkeakouluna vuonna 2010.

muchnenissa2

Kuten edeltä käy ilmi kv-toimintamme on jo nyt laajaa ja monipuolista. TAMKille on kuitenkin tärkeää laajentaa kv-yhteistyötä opiskelijaliikkuvuudesta kaksoistutkintoihin sekä hanke- ja kehittämistoimintaan. Hochschule Münchenin ja TAMKin strateginen kumppanuussopimus sisältää toisen käytäntöjen ja toimintamallien benchmarkkausta, asiantuntijuuden vaihtoa, yhteistyötä koulutuksessa, kehittämis- ja TKI-toiminnassa sekä myytävässä koulutuksessa. Solmittu strateginen kumppanuus vie yhteistyön korkeakoulujen välillä paljon syvemmälle tasolle ja laajemmalle kuin sitä on tähän saakka tehty.

Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että molemmilla osapuolilla oli aito halua tehdä laajaa yhteistyötä useilla koulutusaloilla ja myös hanketoiminnassa. Nyt on kuitenkin edettävä sopimuksen käytännön toimeenpanoon. Olemme saamassa Münchenistä vieraita vielä tänä keväänä TKI-toimijoiden kv-viikolle huhtikuun lopussa.

On meistä kiinni, millaisia aloitteita ja tuloksia strategisen kumppanuuden kautta saadaan aikaiseksi. Hochschule München ja TAMK ovat toisilleen erittäin hyviä strategisia kumppaneita. Yhteistyöstä on jo aikaisempia näyttöjä. Molemmat ovat vahvoja insinööri- ja liiketalouden kouluttajia, lisäksi kummassakin on sosiaalialan koulutusta. Myös kansainvälisen hanketoiminnan kehittäminen on molempien yhteinen intressi. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat onnistuneelle ja pitkäaikaiselle strategiselle kumppanuudelle!

Vararehtori Marja Sutela