Pelisilmää, asennetta ja oppimisen paloa

Ammattikorkeakoulujen yhteisessä tekniikan alan seminaarissa tammikuun lopulla oli esillä tulevaisuuden osaamiset. Juttelin siellä pitkään muutamien yritysten toimitusjohtajien kanssa niistä odotuksista, joita heillä on valmistuville, ja joissa he kokevat olevan eniten puutteita tällä hetkellä. Odotukset kohdistuvat mm. sellaisiin asioihin kuin neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot, asiakkaan ongelmien ymmärtäminen ja ylipäätään asiakkaan kohtaaminen sekä taloudellisten realiteettien huomioon ottaminen. Lisäksi mainittiin ’pelisilmän’ tarve sekä asenne tarttua haasteisiin ja ratkoa niitä kovassa kansainvälisessä kilpailussa.

Yritysjohtajien viesti oli, että toki ammatilliset perusvalmiudet pitää kouluaikana opiskella, mutta oleellista ei ole omaksua jokaista lujuusopin tai taloudellisen tunnusluvun laskentakaavaa; niitä voi nopeasti kurssittaa työelämässä, kunhan oppimisen halu ja palo on olemassa. Sen sijaan nuo edellä mainitut, usein geneerisiksi taidoksi kutsutut asiat nousevat kynnyskysymykseksi jo ensimmäistä työpaikkaa haettaessa. Puhumattakaan niistä opiskelijoista, jotka haluavat ryhtyä suoraan yrittäjiksi.

Tällaisia valmiuksia ei voi luentosalissa tai luokassa opettaa, eikä opiskella kirjatenttinä tai nettikurssilla. Näitä geneerisiä taitoja voidaan opiskeluaikana parhaiten kehittää käyttämällä sellaisia oppimismenetelmiä ja oppimisympäristöjä, joissa opiskelijat ryhmissä pohtivat aitoja yritysten ongelmatilanteita. Oleellista on ymmärtää ja analysoida ongelma, pohtia keinot miten se ratkaistaan ja mitä uusia tietoja ja taitoja pitää osata ja opiskella, jotta ratkaisu löytyy.

tila_vihreät_sohvat_Isku_kyltti_muokattu

Y-kampus on TAMKin uusimpia oppimisympäristöjä. Kuvaaja: Lauha Peltonen

Oppimisen kannalta olisi hienoa, että tällaista opiskelua tehtäisiin yhdessä ryhmätyönä opiskelijoiden, opettajien ja tukihenkilöstön kanssa. Mikä parasta, tämän jälkeen jokaisella opiskelijalla olisi valmistuessaan valmiina verkosto, johon kuuluisi kymmenkunta työelämän edustajaa, saman verran eri alojen opettajia, kirjaston, KV-toimiston ja eri laboratorioiden henkilöitä. Sellaisia joille voi milloin tahansa myöhemminkin soittaa tai meilata, että nyt onkin mielenkiintoinen juttu, lähtisittekö mukaan ratkomaan sitä, vai mistä ihmeestä voisi lähteä liikkeelle; ongelma kun on ratkaistava…

Tällainen oppimisympäristö on kovin erilainen kuin ennen, sen työtavat ja aikataulut poikkeavat totutuista lukujärjestyksistä. TAMKissakin meillä on useita tätä kuvaamaani mallia muistuttavia oppimisympäristöjä – ja muutamia uusia taas kehiteillä. Mutta tämä ei vielä riitä, tulevaisuus vaatii meiltä vieläkin suurempaa muutoskykyä. TAMKissa tähän vastataan teemalla ’Uudistuva TAMK’. Haastankin meidät kaikki ideoimaan ja toteuttamaan innovatiivisia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä. Olisiko onnistumisen mittana vaikka se, kun julkisuudessa jonakin päivänä puhutaan, että TAMKissa ei pelkästään synny uusia ideoita, vaan ”together with TAMK we are creating new radical innovations”.

Markku Lahtinen, rehtori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *