Vieraskielinen koulutus ja epäterve kilpailutilanne

Korkeakoulupalveluiden johtaja Aura Loikkanen, 21.5.2018

Aura Loikkanen

Aura Loikkanen

Lukuvuosimaksujen periminen on luonut kilpailutilanteen suomalaisten korkeakoulujen välille. Emme kilpaile ainoastaan toisten maiden yliopistojen kanssa kansainvälisillä markkinoilla, vaan maan sisäisesti vielä enemmän. Koulutuksen laatu ei ole ratkaiseva kilpailutekijä. Seminaareissa puhutaan kauniisti yhteistyöstä ja suomalaisen koulutuksen yhteismarkkinoinnista maailmalle. Mutta korkeakoulukentässä on epäterveitä kilpailutekijöitä, jotka vievät pohjan ja halunkin yhteismarkkinoinnille ja yhteistyölle.

Kun TAMK määritti lukuvuosimaksun suuruutta, otimme huomioon koulutuksen kustannukset, lisääntyvien markkinointiponnistelujen kustannukset ja lisäksi stipendirahaston kartuttamisen perittävillä maksuilla. Jo ensimmäisenä vuonna katoimme kaikki kansainväliseen markkinointiin kohdennetut resurssit opiskelijoiden lukuvuosimaksuilla. Jatkossa tavoitteena on luonnollisesti kasvavien opiskelijamäärien ansiosta entistä suurempien summien kohdentaminen koulutusten kehittämiseen.

Kaikki korkeakoulut eivät lähteneet tälle tielle. Osa korkeakouluista on määrittänyt perittävän lukuvuosimaksun alhaiseksi luottaen siihen, että OKM:n rahoitus tutkinnoista ja opintopistekertymistä koskee jatkossakin täysimääräisesti myös maksavia opiskelijoita. Edelleen löytyy ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, joissa opiskelu on apurahoista johtuen ilmaista kaikille tai lähes kaikille EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Lisänä tarjotaan vielä elinkustannusstipendi, jolla tuetaan Suomessa asumista. Niinpä markkinoimme rinta rinnan maailmalla saman sisältöistä koulutusta, toinen vain maksaa lähes 10 000 euroa vuodessa ja toinen ei mitään.

TAMKin toiveena oli Tampere3:a suunnitellessa rakentaa selkeitä jatko-opintomahdollisuuksia Tampereella englanninkielisen AMK-tutkinnon suorittaneille. Useat kansainväliset opiskelijamme harkitsevat heti tutkinnon suoritettuaan maisteriopintoja ja olisi hienoa, jos opiskelijat voisivat jäädä tutulle paikkakunnalle jatkamaan opintojaan. Englanninkielisiin ylempiin AMK-koulutuksiimme vaaditaan kuitenkin kolmen vuoden työkokemus, ja siksi yliopistojen maisteriopinnot ovat hieno mahdollisuus myös meidän opiskelijoillemme.

Yliopistot ovat havahtuneet siihen, että ammattikorkeakoulujen EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrät eivät laskeneet yhtä paljon kuin yliopistojen vastaavat opiskelijamäärät. Niinpä yliopistot nyt kilvan valmistelevat vieraskielisiä kanditason ohjelmia, ja antavat saman tien oikeuden myös maisterin tutkinnon opiskeluun.  Olen ymmärtänyt, että yliopistoilla yhtenä tärkeimpänä motiivina on taata hyvien tohtoriopiskelijoiden saaminen vieraskielisen koulutuksen tarjontaa laajentamalla. Tampereella toivottavasti edetään hyvässä yhteistyön hengessä ja tehdään avauksia koulutuksista, jotka eivät kilpaile sisällöllisesti keskenään. Tähän haluan luottaa.

Kilpailun tervehdyttämiseksi valtion täysimääräinen rahoitus pitäisi poistaa lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden tutkinnoista. Näin korkeakoulu joutuisi kantamaan taloudellisen vastuun ja joutuisi hinnoittelemaan tuotteensa markkinalähtöisesti. Vai olisiko sittenkin niin, että hinnoittelu on jo nyt markkinalähtöistä? Ei uskota omaan tuotteeseen ja myydään sitä alihintaan tai annetaan ilmaiseksi, jotta kauppa ylipäätään kävisi.

Ammattikorkeakoulujen ylempien AMK-tutkintojen kolmen vuoden työkokemusvaatimuksen poistamisesta keskustellaan ajoittain. Jos näin toimittaisiin, voisivat ammattikorkeakoulutkin tarjota suoria maisteriväyliä AMK-tutkinnon suorittaneille ja yliopistoilta häviäisi tämä kilpailuetu. Toisaalta uskon maailmalla olevan pilvin pimein työssä käyviä bachelor-tutkinnon suorittaneita, jotka haluaisivat täydentää osaamistaan maisteritasolle. Yliopistojen tarjonnasta poikkeava profiili työkokemusvaatimuksineen tulisi näissä ylemmissä AMK-tutkinnoissamme säilyttää kilpailutilanteesta huolimatta.

Valtakunnallinen väliraportti lukuvuosimaksujen käyttöönotosta ja sen vaikutuksista julkistetaan viimeistään syyskuussa ja loppuraportti vuoden 2020 lopussa. Mielenkiinnolla odotan tuloksia ja johtopäätöksiä. Jos lukuvuosimaksujen periminen todetaan epäonnistuneeksi politiikaksi, korkeakoulut voivat syyttää itseään ja omia toimiaan.  Valtion (ymmärtääkseni) siirtymävaiheen ratkaisut koulutuksen rahoitukselle tukevat epätervettä kilpailua ja vesittävät lukuvuosimaksujärjestelmää. Hyvänä tarkoituksena on ilmeisesti ollut siirtymävaiheen helpottaminen.

Myös ulkoministeriö osallistuu omalla byrokratiallaan hankaloittamaan ulkomaisten opiskelijoiden saapumista Suomeen. Maailmalta on tullut viestejä, että haastatteluaikoja konsulaatteihin viisumihakemuksia varten saadaan vasta elokuulle. Viisumin saanti myöhästyy ja opiskelijat saapuvat auttamattomasti myöhässä opintoihinsa.

Koulutuksestahan piti tulla merkittävä vientituote Suomelle!

Kuva: Joel Forsman

Mihin tarvitaan pedagogiikkaa?

Päivi Karttunen, vararehtori 25.4.2018

Niin korkeakoulut kuin ammatillinen toinen aste kamppailevat rajallisten resurssien kanssa. Miten kohdentaa opetukseen käytettävissä olevat resurssit? Miten saada samaan aikaan luotua  olosuhteet ja mahdollisuudet, joissa opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet ja vielä suunnitellussa ajassa? Nämä ovat päivittäin esillä olevia kysymyksiä.

Mielestäni nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa pedagogista ajattelua ja osaamista, näkemystä oppimisesta, oppimisprosessin tukemisesta ja opettamisesta. Viime vuosikymmenellä Bolognan prosessin myötä nostettiin esille opiskelija- ja osaamiskeskeisyys. Tässä yhteydessä opetussuunnitelmista käynnistyneessä keskustelussa taidettiin todeta, että kyse on isosta muutoksesta. Mutta kovin isoja muutoksia ei näytä tapahtuneen. Muutos koski lähinnä muotoa, jolla opetussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet kirjattiin. Samoin opintojaksojen laajuuden mittariksi tuli opiskelijan oppimiseen käyttämä aika. Se miten korkeakoulujen arki ja opettajan työ opiskelija- ja oppimiskeskeisyyttä korostavan keskustelun myötä muuttui, on sen sijaan ollut suhteellisen ohutta. Toki yksittäisiä hyviä esimerkkejä muutoksista on olemassa.

Oppimisen, osaamisen ja opiskelijakeskeisyyden korostaminen nostaa esille vahvan pedagogiikan asiantuntemuksen. Mitkä ovat ne keinot, joilla korkeakoulut voivat vaikuttaa opiskelijan kiinnittymiseen ja innostumiseen omaan opiskeluunsa sekä minkälaisella toiminnalla ja ympäristöillä saadaan aikaan hyviä oppimis- ja opiskelukokemuksia. Tästä Kukkonen ja Marttila ovat tehneet mielenkiintoista tutkimusta TAMKissa.

Samalla, kun korkeakoulujen käytäntöjen ja toiminnan uudistamisessa tunnistetaan pedagogisen osaamisen merkitys, tarvitaan myös pedagogisen toiminnan johtamista. Näen pedagogisen toiminnan johtamisen vahvasti mahdollistamisena ja olosuhteiden luomisena, jolle pedagoginen osaaminen luo perustan. Tämän kaiken osaamisen voisimme kääntää voimavaraksi, jolla voimme uudistaa korkeakoulun toimintatapaa ottamalla käyttöömme kaikki mahdollisuudet, joita meillä on. Näitä liiankin vähän käytettyjä mahdollisuuksia löytyy niin hyvien käytäntöjen kuin osaamisen jakamisesta, teknologian monipuolisesta käyttöönotosta, TKI-toiminnasta, opiskelijoiden osaamisesta ja työssäkäynnistä.

Liian usein totutut mallit ja pitkään käyttöön juuttuneet toimintatavat otetaan itsestäänselvyyksinä, eikä niitä aina tunnisteta esteiksi oppimis- ja opetustoiminnan uudistamisessa. Meiltä korkeakouluna odotetaan uudistumista ja siinä voimme hyödyntää nyt muun muassa vahvaa pedagogista osaamistamme.  Useimmiten isotkin muutokset lähtevät pienistä kokeiluista ja uskalluksesta kääntää suuntaa.

Luovaa uteliaisuutta opiskeluun ja työelämään, toivoo 70-luvun insinööri

Matti Höyssä, 1.3.2018, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Vuosi 2017 oli minulle merkkivuosi Kaupin kampuksella. Vuonna 1967 aloitin insinööriopinnot samalla tontilla Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa, tien- ja vesirakennuksen opintosuunnalla. Meidän osa rakennuksesta oli upouusi, ja ensi töiksemme kannoimme pulpetit luokkaamme. Neljän vuoden yhteinen ponnistus Tekulla loi vahvoja kaveruussuhteita – kaikki nämä vuodet luokkamme on pitänyt tiiviisti yhteyttä. 50-vuotistapaamisessa muisteltiin opiskeluaikaa ja kaikkea, mitä silloin sattui ja tapahtui, myönteiset muistot päällimmäisinä. Varsin paljon puhuttiin opettajista ja heidän tyyleistään opettaa ja vaativuudestaan omassa aihealueessaan.

Silloinen insinöörin tutkinto loi hyvän pohjan työelämässä menestymiselle. Kirjo, millaisiin erilaisiin tehtäviin opiskelukaverit sittemmin sijoittuivat, on laaja. Oikeastaan vain muutama meistä jäi tienrakennuksen toimialalle. Meistä tuli IT-asiantuntijoita, rakennussuunnittelijoita, yrittäjiä. Tutkinto arvostetussa oppilaitoksessa antoi mahdollisuuden edetä aloille, jotka sitten myöhemmin tuntuivat sopivimmilta.

Jatko-opiskelu oli tuohon aikaan paljon vaikeampaa. Esimerkiksi omalla kohdallani jatko-opiskelut onnistuivat vasta paljon myöhemmin työnantajan myönteisen suhtautumisen ansiosta. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat huomattavasti helpottuneet niistä ajoista. Tampere3-korkeakoulujen yhteistyö antaa varmasti vielä paljon suuremmat mahdollisuudet kehittää itseään jo AMK-tutkintoa tehdessä, mutta myös opiskelujen päätyttyä.

Teknillisen oppilaitoksen rehtori Veikko Valorinta toivoi kerran avajaispuheessaan, ettei meistä tulisi fakki-insinöörejä. Saman toiveen haluan esittää nykyisillekin opiskelijoille. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän avoimuutta ja luovaa uteliaisuutta.

Nyt kun uuden korkeakouluyhteisön kehittämisessä on edetty entistä lähemmäs tulevaisuutta, ammattikorkeakoulu voi katsoa luottavaisin mielin sitä kohti. Lain suoma autonomia sekä mahdollisuus tulevaisuudessakin osallistua hallitustyöskentelyyn antaa henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuudet osallistua työelämälähtöisen ammattikorkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Näistä on kuitenkin pidettävä lujasti kiinni, sillä yhteiskunnalle on tärkeää säilyttää laadukas AMK-järjestelmä.

Minulla itselläni on ollut ilo seurata ammattikorkeakoulun toimintaa lähes koko työurani ajan. Eri vaiheissa olen ollut joko yhteistyökumppanin roolissa tai luottamustoimessa. Aina TAMK on saanut hyvän palautteen niin opiskelijoilta kuin työelämältä. TAMKista on voinut olla ylpeä.

Kirjoittaja on toiminut Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. 

Matti Höyssä on valmistunut insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1971 ja insinööriksi (AMK) Tampereen ammattikorkeakoulusta 1993. Hänellä on tekniikan lisensiaatin tutkinto Tampereen teknillisestä yliopistosta 2005, pääaineena liikennepolitiikka. Pääasiallisen työuransa Höyssä on tehnyt tiehallinnossa Hämeen piirissä ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013.

Valokuva: Joel Forsman

Yhteistyö tukee työhyvinvointia

Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja, 20.2.2018

Merja Jortikka

Pikagalluppini kysymys kuului: mitä yhteistyö tuo mieleesi? ”Se on yhdessä tekemistä, sitä että me teemme porukalla töitä tavoitteita kohti”. Lisäksi kuulin, että ”se on kivaa ja positiivista ja synnyttää yhteisöllisyyttä”. Työkaveri muisti sanonnan ”yhteistyössä on voimaa”. Toinen katsoi minuun kummeksuen, sillä hänestä yhteistyö on niin itsestään selvää työssämme, että se on työn ominaispiirre ja lähtökohta.

Tämän vuoden teemana Tampere3-korkeakouluissa on yhteistyö ja työhyvinvointi. Isot teemat erityisesti uutta korkeakouluyhteisöä luotaessa ja arkityön käydessä kuumimmillaan. Merkittävät teemat, kun haluamme varmistaa korkeakouluyhteisön menestyksen.

Tamperelaisten korkeakoulujen väki on tehnyt yhteistyötä jo ennen Tampere3-rakentamista. Opetus- ja tutkimusalueilla on ollut yhteisiä intressejä. Nyt yhteistyö rakentuu ja syventyy laajalti, kun yhteisön toiminnan sisältöjä ja rakenteita työstetään systemaattisesti. Niin opetuksen ja tutkimuksen kuin tukipalveluiden puolella olemme päässeet eri työryhmissä tapaamaan kollegoja ja työstämään tulevia prosesseja. Tässä voi varmasti sanoa, että tiimityö on voimavaramme ja ideointi työryhmässä on antoisampaa kuin yksin puurtaen.

Yhteistyö on ollut keskeisenä osana TAMKin toimintakulttuurin kehittämistä vuodesta 2011. Opetustyön vahvana kehittämissuuntana on ollut yhdessä tekeminen. Opettajatiimit työskentelevät oman suunnittelunsa pohjalta erilaisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Tämä on tarkoittanut yhteisiä tavoitteita sekä pedagogisen osaamisen jakamista ja kehittämistä. Vahvaa yhteistyötä on tarvittu koulutusalojen välillä, jotta olemme saaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan niin hyvään lentoon kuin se tänä päivänä on. Tukipalvelut ovat tässä aktiivisesti mukana.

Yhteistyötä vahvistamalla rakennamme työhyvinvointia. Ja työhyvinvointi taas lisää yhteistyötä.

Tampere3-korkeakouluissa toteutettiin marraskuussa henkilöstökysely, joka nostatti esiin työhyvinvoinnin sisältöä. Mielenkiintoista oli se, että tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa kolmessa korkeakoulussa.

TAMKissa työhyvinvointi on vastaajien mielestä hyvällä mallilla (keskiarvona 3,3 maksimiarvosta 5).  Vastaajista 89 % on melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkaansa kokonaisuutena. Henkilöstö kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi ja voi hyödyntää osaamistaan työssään. Lisäksi ollaan valmiita uusien toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin tekijöistä merkittävimpinä pidetään omaa työssä jaksamista sekä lähiesimiehen tasapuolista ja oikeudenmukaista toimintaa. Myös henkilöstön hyvä yhteistyö nähtiin tärkeänä osatekijänä.

Työhyvinvoinnin pidemmän aikajänteen kehitystrendi on TAMKissa selkeästi tunnistettavissa: vuosina 2009–2010, kahden ammattikorkeakoulun yhdistymisvaiheessa, henkilöstö toi esiin isot odotukset ja heikot käytännön kokemukset. Kriittisiä kehittämisalueita olivat tiedonsaanti ja viestintä, ylimmän johdon toiminta sekä yhteisöllisyys. Tästä alkoi vuosien työ. Systemaattinen toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ovat olleet tarpeen, esimerkiksi työnjakoa sekä tehtäviä ja tavoitteita on selkiytetty työyhteisön ja yksilön tasolla. Samoin sisäisen viestinnän, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat olleet aktiviteetteja, jotka näkyvät työhyvinvoinnin lisääntymisenä vuosien 2011-2015 kyselytuloksissa. Nyt tehty kysely nostatti esiin henkilöstön huolen jaksamisesta. Vaikka tulokset ovat hiukan heikentyneet vuodesta 2015, on meillä vahva perusta jatkaa työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja kehittää niitä tarpeiden mukaisesti.

Pikagalluppiini yhteistyöstä vastattiin myös yhdellä sanalla ”Tampere3”. Tässä sain oivan kiteytyksen siitä, miten toimintaympäristömme on muuttunut ja kollegat tulevat entistä laajemmalta alueelta. Odotuksemme yhteistyölle muuttuvat. Ilman gallupkysymyksiä voin sanoa, mikä tukee työhyvinvointiamme. Se on aito, avoin ja tavoitteellinen yhteistyö. Näin teemavuonna ja sen jälkeenkin.

 

Kv-koulutus kasvaa maksullisenakin

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja 26.1.2018

Aika moni asiaan perehtynytkin soitti tuomiopäivän pasuunaa suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydelle, kun lukuvuosimaksuja suunniteltiin EU/ETA-alueen ulkopuolisille. Suomeen ei tulla, jos emme jatka ilmaislinjalla. Jo saavutettu kansainvälisyys romutetaan.

Itsekin uskoin myös TAMKissa aloittavien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kymmenien prosenttien laskuun. Olihan Ruotsissakin käynyt vastaavassa tilanteessa vuosikymmenen alkupuolella suuruusluokkaa 60 % oleva kato. Samalla kannustin meitä TAMKissa tiedolla, että länsinaapurissa muutama korkeakoulu nousi määrätietoisilla ponnisteluilla jo muutamassa vuodessa edeltäneen tason yläpuolelle. Meidän pitää olla Suomessa näiden joukossa!

Kuinkas kävi? Jo ensimmäisenä lukuvuosimaksullisena vuotena 2017 aloittaneiden tutkinto-opiskelijoiden määrä säilyi edellisen ilmaisen vuoden tasolla. Toki EU/ETA-alueen ulkopuolisten tulijoiden määrä tippui, ja suurin osa heistäkin sai asuinpaikan, oleskeluluvan, perhesuhteiden tms. vuoksi vapautuksen maksusta. Mutta opintonsa aloittaneiden EU-kansalaisten määrä kasvoi korvaten muiden vähenemisen.

Juuri päättyneessä kuluvan vuoden englanninkielisten tutkinto-ohjelmien haun perusteella TAMKin kansainvälisyys on reippaassa nousussa. Hakijoiden määrä kasvoi yli 50 % yli 2150: een, joista yli puolet ensisijaisesti meille hakeneita. Heidänkin määränsä kasvoi lähes 40 %. Tämä on uutterasti markkinoivan ja suurella sydämellä kv-hakijoita palvelevan henkilöstön ansiota. Osaaminen ja asiaansa uskominen palkitaan. Toki koulutuksen toteuttajillekin kuuluu osa kunniasta. Teidän ansiostanne TAMKin eurooppalaisessa tutkimuksessa saama loistava palaute opiskelupaikkana muualta tuleville on varmasti lisännyt vetovoimaa.

Kansainvälinen täydennyskoulutus ja tilauskoulutus ovat myös hyvässä nousukulmassa muutaman vuoden kiitotievaiheen jälkeen. Vuoden 2017 myynti oli jo yli 50 % suurempi kuin samaan aikaan toteutunut laskutus. Se tietää hyvää tälle vuodelle. Kun kaksoistutkintoon johtava maksullinen tilauskoulutus on myös lupaavalla oraalla, kasvun voi odottaa jatkuvan. TAMK EDUn Global Education on pieni, mutta sitäkin osaavampi tiimi, joka tehnyt upeaa työtä avatessaan meille uuden markkina-alueen myös kasvavan kotimaan täydennyskoulutuksen rinnalle. Kysynnästä, tarjouskannasta ja toteutuneista kaupoista päätellen TAMKin tunnettavuus tällä sektorilla on hyvällä kasvu-uralla erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa.

Ei kuollut kansainvälisyys TAMKissa. Sekä ilmainen että maksullinen kv-koulutus ovat hyvässä nousukierteessä. Molempiin riittää maailmalta tulijoita. Kasvava maksavien määrä mahdollistaa kansainvälisyyden kasvun.