Tamperelainen korkeakouluyhteisö perustettu

Markku Lahtinen, 20.4.2017

Markku_blogi

Tänään on merkittävä päivä Tampere3-prosessissa, kun uuden yliopistosäätiön perustamiskirja allekirjoitettiin. Vuoden 2019 alusta lukien Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto muodostavat uuden säätiöyliopiston, jonka omistukseen siirtyy samalla 87 % Tampereen ammattikorkeakoulun omistuksesta. Näin syntynyt uusi säätiöyliopisto ja sen pääosin omistama ammattikorkeakoulu muodostavat korkeakoulukonsernin, tai ehkä kuvaavammalla nimellä korkeakouluyhteisön.

Miten uutta korkeakouluyhteisöä on tarkoitus johtaa?

Uuden säätiöyliopiston ja ammattikorkeakoulun hallitukset käyttävät omissa korkeakouluissaan ylintä päätösvaltaa päättäen mm. niiden strategiasta. Hallitusten muodostamisessa noudatetaan niitä määräyksiä ja periaatteita, joita kumpaakin korkeakoulua koskevassa lainsäädännössä ja lakien perusteluissa on kirjattu.

Hallitukset nimeävät korkeakoulukonsernille strategisia linjauksia valmistelevan johtoryhmän korkeakoulujen tasapuolista edustuksellisuutta noudattaen. Strategian valmisteluprosessiin osallistetaan laajasti korkeakouluyhteisöä. Johtoryhmän mahdolliset muut tehtävät sovitaan sopijapuolten rehtoreiden kesken.

Korkeakoulujen yhtenäisen strategisen johtamisen varmistamiseksi sopijapuolet voivat nimetä edustajan toistensa johtoryhmiin ilman oikeutta osallistua sille mahdollisesti määriteltyyn päätöksentekoon.

Millaisia tutkintoja uudessa korkeakoulukonsernissa voi opiskella?

Korkeakoulukonsernin muodostaminen ei tule muuttamaan millään tavalla suomalaista tutkintojärjestelmää. Ammattikorkeakouluun voi hakea opiskelijaksi lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen esimerkiksi sairaanhoitajan, tradenomin, insinöörin, rakennusarkkitehdin, muusikon tai medianomin ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella TAMK lisää tulevina vuosina myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrää.

Vastaavasti säätiöyliopisto ottaa opiskelijansa ja vastaa heidän koulutuksestaan niin kandidaatin, maisterin kuin tohtorin tutkintoonkin.

Opiskelijalle kehittyvä korkeakouluyhteisö tuo uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja erikoistumiseen, kun korkeakoulut järjestävät moniin eri tutkintoihin tarvittavien osaamisten koulutusta yhdessä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita sairaanhoitajien ja lääkäreiden koulutuksessa jo vuosi sitten käyttöön otetun uuden oppimisympäristön, jossa eri osaajat harjoittelevat kliinisiä taitoja yhteisissä simulaatioryhmissä. Vastaavasti rakennustekniikan koulutuksessa on yhteisten koulutuskokonaisuuksien suunnittelu jo erittäin pitkällä.

Monia oppimistavoitteita voidaan toteuttaa jatkossa yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kesken, eikä sen takia tarvita aina muutoksia opetussuunnitelmiin. Yhteisissä kurssien tai niiden osien   toteutuksissa on pikemminkin kyse kurssin käytännön toteuttamisesta. Ja korkeakouluyhteisön toiminnan tuloksena opetussuunnitelmat luonnollisesti kehittyvät siihen suuntaan, että kurssien sisältösuunnittelussa on jo otettu mukaan yhteisten toteutusten tuomat edut.

Tutkintojen erilaisuus tulee kuitenkin säilymään, uskoakseni jopa korostumaan. Järjestämällä yhteisten oppimistavoitteiden koulutusta yhteistyössä yliopiston kanssa, ammattikorkeakoululle tulee entistä paremmat mahdollisuudet järjestää monipuolista ja asiantuntevaa koulutusta juuri työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kansainvälisyys tulee olemaan yhä merkittävämmässä roolissa

Yhteiskunnan kansainvälistyessä tulee korkeakoulujen rooli alueen työ- ja elinkeinoelämän kansainvälistymisen tukijana korostumaan. Uusi korkeakouluyhteisö tulee olemaan vahva kansainvälinen toimija, joka tulevaisuudessa tunnetaan ja tunnistetaan kansainvälisesti korkeatasoisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta.

Tänä vuonna voimaan tulleet EU/ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut eivät suinkaan merkinneet hakijamäärien tai paikan vastaanottaneiden romahdusta tamperelaisille korkeakouluille. Kansainvälisillä markkinoilla eurooppalaiset professional bachelor- ja master -tutkinnot ovat hyvin tunnettuja ja erittäin kysyttyjä. TAMKissakin olemme saamassa myös tänä vuonna suunnilleen saman määrän kansainvälisiä opiskelijoita kuin aiemminkin. Jatkossa tutkintokoulutuksen myynti tulee olemaan uuden korkeakouluyhteisön yksi kehityskohteista.

TKI-toiminnan merkitys kasvaa

Suomalainen yhteiskunta odottaa korkeakouluilta entistä suurempaa panosta työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Erityisesti Tampereen ammattikorkeakoulun roolia alueen TKI-toiminnan kehittäjänä tulee kasvattaa. Voimakkaasti lisääntyvä yhteistyö uuden korkeakouluyhteisön sisällä luo erinomaisia puitteita uudenlaisten, monialaisten TKI-hankkeiden kehittämiseen yhdessä muiden kumppaneidemme kanssa.

Samalla yliopistojen mahdollisuus hyödyntää ammattikorkeakoulun voimavaroja yhteisissä tutkimushankkeissa tuo yliopiston tutkijoille mahdollisuuden keskittyä tieteelliseen työhön.

TKI-toiminnassa jos missä korkeakouluyhteisöllä on yhteistyöllä saavutettavissa hyviä tuloksia.

Korkeakoulupalvelut

Korkeakouluyhteisö ja sen jäsenet tarvitsevat luonnollisesti jatkossakin monenlaisia palveluja. Ehkä paras esimerkki, josta voi ottaa mallia yhteisten palveluiden järjestämiseen, on tamperelaisten korkeakoulujen pari vuotta sitten kehittämät yhteiset liikuntapalvelut.

Palvelujen järjestämisessä ammattikorkeakoulu ja uusi säätiöyliopisto tulevat sopimaan monista yhteisistä palveluista ja luonnollisesti järjestämään monia palveluja erikseen, silloin kun se on palvelujen saatavuuden ja järjestämisen kannalta tarpeellista. Tässäkin kehitystyössä on syytä pitää ensisijaisesti mielessä palvelun tarvitsijan tarpeet ja toimintojen taloudellisuus.

Tilakysymysten osalta Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt tehdä tämän vuoden aikana selvitystyön tulevien tilaratkaisujen pohjaksi. Se tulee antamaan aikanaan suuntaviivoja siihen, miten ammattikorkeakoulutoiminnan oppimis- ja TKI-ympäristöt sijoittuvat. Ammattikorkeakoulun tilasuunnittelun aikataulu määräytyy pitkälti sen perusteella, että vuoden 2020 jälkeen tarvitsemme korvaavat tilat Kuntokatu 4:ssä sijaitsevalle toiminnalle. Lähtökohtana TAMKin oppimisympäristöjen suunnittelussa on luonnollisesti ammattikorkeakoulutoiminnan tarpeet, ottaen huomioon koulutus- ja TKI-toiminnan yhteistyön uuden yliopiston kanssa.

Korkeakoulun kehittäminen on evoluutiota ei revoluutiota

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistyminen ja uudenlaiset konsernit tuntuvat usein vallankumoukselliselta. Rakenteellisia organisaatiomuutoksia nähdäkseni tehdään kuitenkin vain siksi, että korkeakoulutoiminta voi entistä tuloksekkaammin vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Todellinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehitys tapahtuu professoreiden, opettajien, tutkijoiden ja opiskelijoiden pitkäjänteisen työn tuloksena – evoluutiona. Siinä ei ole juuri jaossa ’eurojackpotteja’, mutta olen varma, että muutamien vuosien päästä olemme pitkällä! Toivon ja uskon, että uudessa Tampere3-yhteisössä annetaan evoluutiolle mahdollisuus.

Markku Lahtinen, rehtori

Turvallisesti yhdessä

Merja Jortikka, 22.3.2017

Merja Jortikka

Turvallisuus ympäröi meitä. Siihen pyrimme. Se on sinun ja minun toimintaa.

Turvallisuus on kotona, koulussa ja työpaikalla samanlaisia arjen havaintoja ja tekoja. ”Kengät kelin mukaan, valot päälle, valot pois, ovi lukkoon, heijastin heilumaan ja nokka irti puhelimesta liikenteessä.” Ohjeistaja vaihtelee, mutta ydinviesti on sama: mieti ennakkoon ja estä vahinkoja. Oma tarkkaavaisuus ja huolellisuus auttavat ehkäisemään tapaturmia.

TAMKissa on ollut AVIn, Aluehallintoviraston, työsuojelu- ja –turvallisuustarkastus syksyn ja kevään aikana. Pääpaino oli juuri työnantajan toimissa ylläpitää terveellisiä ja turvallisia työoloja. AVIn tarkastaja tutkaili koneiden suojakaaria, tilojen valaistusta ja ilmanvaihtoa ja kehotti myymään ylimääräiset koneet ja vempaimet nurkista pois. Ulkopuolinen huomasi työhuoneiden täydet kaapit ja kaapinpäälliset. Toki tiedämme, että siivous onnistuu vain tyhjille pinnoille, mutta nyt tarkastajan komennon jälkeen alkaa tavaroiden tyhjentäminen ja järjestäminen.

Tavoitteemme on nolla tapaturmaa. TAMKissa ilmoitettiin viime vuonna 19 tapaturmaa, joista yhdeksän oli työmatkatapaturmaa ja 10 työtapaturmaa. Vaikka kuinka hiekoitetaan, kaatumisia ja liukastumisia tapahtuu jalan ja polkupyörällä. Onnettomuuksia voi tapahtua paitsi tuotantoa tai työtä, mutta myös urheilu, kuten kasinoiden eli casino online. Itävallan Sivusto http://atlas-conferences.com online casino takaa käyttäjilleen yhteensä turvallisuutta suhteessa voittonsa. Ei riskiä, talletusta, ilmainen rekisteröinti eikä onnettomuuksia. Työtapaturmiakin sattuu varotoimista huolimatta. Ne ovat onneksi olleet lieviä – osa niistä on kaatumisia portaissa, osa neulanpistoja laboratoriossa sekä haavoja. Sairauspoissaolopäiviä näistä on tullut 37, joka on pieni määrä, kun se suhteutetaan 700 työntekijän henkilöstöön. Yhä on kuitenkin matkaa nolla tapaturmaan.

AVIn tarkastaja kiinnitti huomiota myös osaamiseen. Osaamattomuus heikentää merkittävästi turvallisuutta. Riittävä perehdyttäminen ja opastaminen ovat avainasemassa. Työnantajan tehtävänä on Työturvallisuuslain (Työturvallisuuslaki 738/2002) mukaisesti estää ja poistaa haitta- ja vaaratekijöitä. Lisäksi velvoitteena on toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta terveellinen ja turvallinen työ on taattu. Saimme kiitosta mentorikäytännöstämme ja ajan varaamisesta perehdyttämiseen.

Kuulimme tarkastajalta, että AVIn erityisteemana on tällä hetkellä kiinnittää työpaikoilla huomio psykososiaaliseen kuormitukseen. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta (Työsuojeluhallinto 2015, tyosuojelu.fi). Sopiva työn sisältö ja työn määrä sekä vuorovaikutus työyhteisössä voimaannuttavat työntekijää, mutta epäsuhta jossain tai kaikissa näissä voi kuormittaa henkilöä. Kaikkien meidän työssä on aika ajoin kuormitusta, ja lähiesimiehen tehtävänä on huolehtia tiiminsä kanssa siitä, että palautuminen on mahdollista ja asiat ratkotaan rakentavasti.

Työntekijän ja opiskelijan velvoitteena on yleinen huolellisuus toiminnassa. Toiminnasta riippuen käytetään henkilönsuojaimia ja soveltuvaa työvaatetusta sekä turvallisuus- ja suojalaitteita. Työvälineiden ja vaarallisten aineiden käyttö vaativat ohjeistuksen mukaista työskentelyä. Jokainen voi vaikuttaa työergonomiaan. Onpa tehtävänämme myös Työturvallisuuslain mukaan poistaa vikoja ja puutteellisuuksia sekä ilmoittaa niistä tarpeen mukaan asianosaiselle taholle, esimerkiksi esimiehelle, kiinteistöpalveluille (vika@tamk.fi) tai henkilöstöpalveluihin.

TAMKissa on olemassa toimintatavat ja ohjeistukset sekä henkilöstön että opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Järjestyssäännöt, ilmoittamismenettelyt ja toimintaohjeet sekä työsuojelutoiminta ovat varmistamassa asiallista ja turvallista työskentelyämme.

Turvallisuus on tietoa ja tunnetta. Tiedät, että asioita hoidetaan ja varmistetaan ennakoivasti. Osaat myös itse toimia tilanteen niin vaatiessa. Asioiden jakaminen, keskustelu ja toistemme turvallisuudesta välittäminen luovat turvallisuutta ja antoisia kokemuksia. Näin turvallisuus on TAMKissa meidän yhteinen juttumme.

Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja

Se pyörii sittenkin

Mikko Naukkarinen, 21.2.2017

Mikko Naukkarinen

Syksyllä oltiin Tampere3-hankkeessa jonkinlaisessa akanvirrassa. Kuten hankkeen arvointihaastattelussa totesin, liike oli vuoden mittaan hidastunut, mutta ovatko kaikki huomanneet, että sen suuntakin oli joiltakin osin kääntynyt. Ei ollut ”sama kaiku askelten”, kun osa eteni keskivirran kuohuissa eteenpäin ja osa lipui rannan lähellä takapakkia. Marraskuu oli nimensä mukaan kuoleman kuukausi hankkeelle. Mutta roudan alle jäi uuden elämän alku.

Tuli joulu hyvine sanomineen, uusi vuosi ja uudet lupaukset. Ei ollut koski kihlojen kohde, kun ne näyttävät olevan taas sormessa. Joulun alla ehdittiin kyllä jo TAMKissakin pohtia, mille innostavalle tässä aletaan, kun meni nuo naapurien välit niin kalseaksi. ”Vaikka olisi viimeinen mies maailmassa . . . ” sanoi siskonikin aikanaan välirikossa ex-poikaystävästään, jonka kanssa on nyt yli 35 vuotta samaa taloutta touhunnut. Onneksi meillä näkemys voi muuttua, kun saa välillä vähän päätään ravistella. Olisihan se kurjaa olla lopun ikäänsä ”väärässä”.

Nyt on tiivistetty hankkeen johtamista, siirrytty kollektiivisesta vastuusta pari piirua kohdistetumpaan, ja alettu organisoida paljon työtä teettäviin aikataulukriittisiin pääteemoihin päätoimista projektihenkilöstöä. Tukipalveluprojekteihin ollaan jo valitsemassa omistajia, projektipäälliköitä. Koulutus- ja tutkimusalueet seuraavat perässä. ”Piiskureita” tarvitaan niissäkin, vaikka monet asiat ovatkin laajemmin korkeakouluyhteisön näkemystä kaipaavia. Säätiökin perustetaan ja organisoituu kevään aikana ottaakseen hankkeesta vetovastuuta ensi syksynä. Näissä puitteissa on taas onnistumisen mahdollisuudet, jotka kuin varkain hiipuivat pois viime vuoden jälkipuoliskolla.

Epäilijöille Galileo Galilein väitetään sanoneen jo kohta 400 vuotta sitten että ”se pyörii sittenkin”. Näin voi nyt todeta, kun Tampere3-hankkeen koneistoa ollaan taas käynnistelty. Oikeampi suomennos tuolle legendan mukaiselle lausahdukselle ”eppur si muove” on ”se liikkuu sittenkin”. Tampere3-hankkeen jo kalmankankeaksi luulleille kerromme nyt ilman perinteistä lehti-ilmoitusta, että tiedot kuolemastamme ovat ennenaikaisia. Korkeintaan saatoimme hieman torkahtaa.

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja

Universities promoting entrepreneurship

Marja Sutela, 11.1.2017

Marja Sutela

The entrepreneurship and innovation services unit Y-kampus, established at Tampere University of Applied Sciences (TAMK), extented to other Tampere3 universities: University of Tampere and Tampere University of Technology in autumn 2016. The aim of this collaboration is to bring together future entrepreneurs, research results and talented professionals. Y-kampus offers studies and coaching in entrepereneurship for students, researchers and staff members. Its innovation services enhance commercialism of new research innovations and promotes new business.

Y-kampus is a physical meeting point in a digitalized world. It offers a place to bring together e.g. retiring family entrepreneurs and students enthusiastic about entrepreneurship. Tampere3 Y-kampus operating model has been developed as part of the 2-year TEKES project “Innovation Scout in HEIs in Tampere region”.

Photo from left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silincon Vikings and Leena Varus (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Photo on the left: Leena Köppä (TTY), Tiina Koskiranta (TAMK), Marja Sutela, Executive Director Charlotte Danielsson, Silicon Vikings and Leena Varis (TAMK), Photo: Karoliina Lehtonen.

Last November I had an opportunity to take part in a study visit to California, USA. The aim of this visit was to get to know the entrepreneurial and innovation ecosystems in the San Francisco Bay Area, and to get new ideas how to develop Tampere3 Y-kampus even further. During the visit Tampere3 delegation met several Finnish startup entrepreneurs in the area e.g. Ari Tulla from Better Doctor and Janne Salminen from ShopInbox. Couple weeks later, in SLUSH 2016, Salminen was nominated as the best Bay Area start-up.

The Silicon Valley innovation ecosystem and startup culture is world-famous. Business accelerators like Plug and Play act as a global innovation platform for startups, corporations and investors. Nordic Innovation House is the Silicon Valley headquarters for the Nordic Startup Community. Other operators such as Silicon Vikings network supports Nordic and Baltic innovations and entrepreneurship. Executive Director Charlotte Danielsson introduced us their activities and role in creating new business networks.

In the Bay Area, University of Berkeley, California and Stanford University have an important role in the innovation and startup ecosystem. Both universities are known as the world-class research universities. Still the industry co-operation has an important role in their activities. In the American mindset, the top research and industry-university collaboration are equally important, and support each other.  When aiming for better results, it is very important to do real collaboration between the universities and the industry, and not to act in silos.

What can we in Tampere learn from the Bay Area practices and experiences? In the future, it is even more important that all actors in the innovation ecosystem identify their roles and tasks, co-operate and concentrate on their strong areas. Universities, innovation platforms like Demola and Uusi Tehdas and public stakeholders like ELY centers and Regional councils, each have they own roles in this field. Universities’ Y-kampuses can offer a place where people representing various scientific and applied know-how, industry, public sector and NGOs can meet to collaborate.

Golden Gate

Golden Gate Bridge, San Francisco. Photo: Leena Köppä

kampuskuva

Picture from Berkeley Campus. Photo Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Plug and Play. Photo: Leena Köppä.

Marja Sutela
Vice President TAMK

Tampere3 ja organisaatiokulttuurit

Aura Loikkanen

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta, noin 100 henkilöä, kirjasi asiakkaan toiveita tulevan korkeakouluyhteisön palveluille

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta, noin 100 henkilöä, kirjasi asiakkaan toiveita tulevan korkeakouluyhteisön palveluille

Poden Tampere3-päätösten jälkeistä krapulaa. Päätä särkee, väsyttää ja on vähän nuhruinen olo. Meillä meni kovaa vielä pari viikkoa sitten. Yhdistymisvalmistelujen lakkauttamispäätösten taustalla on useita syitä. Julkisuudessa on puitu esimerkiksi johtamiskulttuurin erilaisuutta eri yliopistoissa. Erot näyttävät yhteen sovittamattomilta. Organisaatiokulttuuri on yksinkertaisesti sitä, miten meillä asiat tehdään, miten meillä toimitaan.

Tampere3 opintopalveluiden henkilökunta oli alkusyksystä koolla suunnittelemassa omaa toimintaansa uudessa korkeakouluyhteisössä. Kysyimme, mitä erityisesti ihmiset haluaisivat omasta korkeakoulustaan viedä mukanaan tähän uuteen yhteisöön. Kaikkien kolmen korkeakoulun henkilöstön vastauksissa selkein viesti oli: organisaatiokulttuurimme. Taustalla oli pelkoja byrokratian lisääntymisestä ja päätöksenteon siirtymisestä kauas toiminnasta. Oma tuttu organisaatiokulttuuri halutaan säilyttää.

Millaisia sitten nämä organisaatiokulttuurit ovat? Ollaan opiskelijakeskeisiä, opiskelijalähtöisiä, opiskelija on kehittämiskumppani, ollaan joustavia, välittömiä, on tekemisen meininkiä. Kaikki siis kuvasivat lähes samoin sanoin omaa kulttuuriaan. Myöhemmin kyllä, kun asiaa kysyttiin vielä kirjallisesti, omasta kulttuurista löytyi myös negatiivisia asioita: byrokraattinen, sisäänpäin lämpiävä, kankeahko.

TAMK ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu (PIRAMK) yhdistyivät vuoden 2010 vaihteessa. Olimme valmistelleet yhdistymistä lukuisissa työryhmissä, mutta vasta kun toimimme todella yhdessä, havahduimme erilaisiin toiminta- ja palvelukulttuureihimme. Sen sijaan, että olisimme yrittäneet väkisin muuttaa palvelukulttuuria omista lähtökohdistamme, päätimme sisäisissä palveluissa lähteäkin miettimään, millaisen palvelukulttuurin halusimme luoda uuteen TAMKiin. Emme siis neuvotelleet, otammeko TAMKin palvelukulttuurin vai PIRAMKin palvelukulttuurin, vaan yhdessä unelmoimme uudesta uljaasta TAMKista. Halusimme palveluissa keskittyä asiakkaan kokemukseen ja sitä avaamalla saimme määriteltyä myös palvelukulttuurimme. Päätimme tavoitella palvelua, jossa asiakas kokee, että palvelua on helppo löytää ja saada. Asiakkaan pitää voida luottaa palvelun asiantuntemukseen sekä siihen, että asiat hoidetaan loppuun asti. Asiakkaan kokema arvostus nousi tärkeäksi erityisesti muutosvaiheen paineisen ilmapiirin myötä.

Tätä olemme harjoitelleet nyt jo useamman vuoden ajan, välillä takkuillen ja rahoituksen supistuessa painiskellen. Tämä on jotain sellaista, mitä minä haluaisin viedä mukanani mahdolliseen uuteen korkeakouluyhteisöön. Keskittymistä siihen, millainen se uusi korkeakouluyhteisö olisi parhaimmillaan. Uuden imun tulee kasvaa niin vahvaksi, että vanhoihin ei enää haluta palata.

Julkaisu TAMKin palvelukulttuurin kehittämishankkeesta http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/64-Ei-paha.pdf

Aura Loikkanen
Aura Loikkanen, Korkeakoulupalveluiden johtaja