Luovaa uteliaisuutta opiskeluun ja työelämään, toivoo 70-luvun insinööri

Matti Höyssä, 1.3.2018, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Vuosi 2017 oli minulle merkkivuosi Kaupin kampuksella. Vuonna 1967 aloitin insinööriopinnot samalla tontilla Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa, tien- ja vesirakennuksen opintosuunnalla. Meidän osa rakennuksesta oli upouusi, ja ensi töiksemme kannoimme pulpetit luokkaamme. Neljän vuoden yhteinen ponnistus Tekulla loi vahvoja kaveruussuhteita – kaikki nämä vuodet luokkamme on pitänyt tiiviisti yhteyttä. 50-vuotistapaamisessa muisteltiin opiskeluaikaa ja kaikkea, mitä silloin sattui ja tapahtui, myönteiset muistot päällimmäisinä. Varsin paljon puhuttiin opettajista ja heidän tyyleistään opettaa ja vaativuudestaan omassa aihealueessaan.

Silloinen insinöörin tutkinto loi hyvän pohjan työelämässä menestymiselle. Kirjo, millaisiin erilaisiin tehtäviin opiskelukaverit sittemmin sijoittuivat, on laaja. Oikeastaan vain muutama meistä jäi tienrakennuksen toimialalle. Meistä tuli IT-asiantuntijoita, rakennussuunnittelijoita, yrittäjiä. Tutkinto arvostetussa oppilaitoksessa antoi mahdollisuuden edetä aloille, jotka sitten myöhemmin tuntuivat sopivimmilta.

Jatko-opiskelu oli tuohon aikaan paljon vaikeampaa. Esimerkiksi omalla kohdallani jatko-opiskelut onnistuivat vasta paljon myöhemmin työnantajan myönteisen suhtautumisen ansiosta. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat huomattavasti helpottuneet niistä ajoista. Tampere3-korkeakoulujen yhteistyö antaa varmasti vielä paljon suuremmat mahdollisuudet kehittää itseään jo AMK-tutkintoa tehdessä, mutta myös opiskelujen päätyttyä.

Teknillisen oppilaitoksen rehtori Veikko Valorinta toivoi kerran avajaispuheessaan, ettei meistä tulisi fakki-insinöörejä. Saman toiveen haluan esittää nykyisillekin opiskelijoille. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän avoimuutta ja luovaa uteliaisuutta.

Nyt kun uuden korkeakouluyhteisön kehittämisessä on edetty entistä lähemmäs tulevaisuutta, ammattikorkeakoulu voi katsoa luottavaisin mielin sitä kohti. Lain suoma autonomia sekä mahdollisuus tulevaisuudessakin osallistua hallitustyöskentelyyn antaa henkilöstölle ja opiskelijoille mahdollisuudet osallistua työelämälähtöisen ammattikorkeakouluopetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Näistä on kuitenkin pidettävä lujasti kiinni, sillä yhteiskunnalle on tärkeää säilyttää laadukas AMK-järjestelmä.

Minulla itselläni on ollut ilo seurata ammattikorkeakoulun toimintaa lähes koko työurani ajan. Eri vaiheissa olen ollut joko yhteistyökumppanin roolissa tai luottamustoimessa. Aina TAMK on saanut hyvän palautteen niin opiskelijoilta kuin työelämältä. TAMKista on voinut olla ylpeä.

Kirjoittaja on toiminut Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. 

Matti Höyssä on valmistunut insinööriksi Tampereen teknillisestä opistosta 1971 ja insinööriksi (AMK) Tampereen ammattikorkeakoulusta 1993. Hänellä on tekniikan lisensiaatin tutkinto Tampereen teknillisestä yliopistosta 2005, pääaineena liikennepolitiikka. Pääasiallisen työuransa Höyssä on tehnyt tiehallinnossa Hämeen piirissä ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Hänellä on ollut lukuisia luottamustehtäviä, muun muassa Tampereen kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013.

Valokuva: Joel Forsman

Yhteistyö tukee työhyvinvointia

Merja Jortikka, henkilöstöjohtaja, 20.2.2018

Merja Jortikka

Pikagalluppini kysymys kuului: mitä yhteistyö tuo mieleesi? ”Se on yhdessä tekemistä, sitä että me teemme porukalla töitä tavoitteita kohti”. Lisäksi kuulin, että ”se on kivaa ja positiivista ja synnyttää yhteisöllisyyttä”. Työkaveri muisti sanonnan ”yhteistyössä on voimaa”. Toinen katsoi minuun kummeksuen, sillä hänestä yhteistyö on niin itsestään selvää työssämme, että se on työn ominaispiirre ja lähtökohta.

Tämän vuoden teemana Tampere3-korkeakouluissa on yhteistyö ja työhyvinvointi. Isot teemat erityisesti uutta korkeakouluyhteisöä luotaessa ja arkityön käydessä kuumimmillaan. Merkittävät teemat, kun haluamme varmistaa korkeakouluyhteisön menestyksen.

Tamperelaisten korkeakoulujen väki on tehnyt yhteistyötä jo ennen Tampere3-rakentamista. Opetus- ja tutkimusalueilla on ollut yhteisiä intressejä. Nyt yhteistyö rakentuu ja syventyy laajalti, kun yhteisön toiminnan sisältöjä ja rakenteita työstetään systemaattisesti. Niin opetuksen ja tutkimuksen kuin tukipalveluiden puolella olemme päässeet eri työryhmissä tapaamaan kollegoja ja työstämään tulevia prosesseja. Tässä voi varmasti sanoa, että tiimityö on voimavaramme ja ideointi työryhmässä on antoisampaa kuin yksin puurtaen.

Yhteistyö on ollut keskeisenä osana TAMKin toimintakulttuurin kehittämistä vuodesta 2011. Opetustyön vahvana kehittämissuuntana on ollut yhdessä tekeminen. Opettajatiimit työskentelevät oman suunnittelunsa pohjalta erilaisten koulutuskokonaisuuksien toteuttamiseksi. Tämä on tarkoittanut yhteisiä tavoitteita sekä pedagogisen osaamisen jakamista ja kehittämistä. Vahvaa yhteistyötä on tarvittu koulutusalojen välillä, jotta olemme saaneet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan niin hyvään lentoon kuin se tänä päivänä on. Tukipalvelut ovat tässä aktiivisesti mukana.

Yhteistyötä vahvistamalla rakennamme työhyvinvointia. Ja työhyvinvointi taas lisää yhteistyötä.

Tampere3-korkeakouluissa toteutettiin marraskuussa henkilöstökysely, joka nostatti esiin työhyvinvoinnin sisältöä. Mielenkiintoista oli se, että tulokset olivat hyvin samansuuntaisia kaikissa kolmessa korkeakoulussa.

TAMKissa työhyvinvointi on vastaajien mielestä hyvällä mallilla (keskiarvona 3,3 maksimiarvosta 5).  Vastaajista 89 % on melko tai erittäin tyytyväinen työpaikkaansa kokonaisuutena. Henkilöstö kokee työnsä mielenkiintoiseksi ja haastavaksi ja voi hyödyntää osaamistaan työssään. Lisäksi ollaan valmiita uusien toimintatapojen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin tekijöistä merkittävimpinä pidetään omaa työssä jaksamista sekä lähiesimiehen tasapuolista ja oikeudenmukaista toimintaa. Myös henkilöstön hyvä yhteistyö nähtiin tärkeänä osatekijänä.

Työhyvinvoinnin pidemmän aikajänteen kehitystrendi on TAMKissa selkeästi tunnistettavissa: vuosina 2009–2010, kahden ammattikorkeakoulun yhdistymisvaiheessa, henkilöstö toi esiin isot odotukset ja heikot käytännön kokemukset. Kriittisiä kehittämisalueita olivat tiedonsaanti ja viestintä, ylimmän johdon toiminta sekä yhteisöllisyys. Tästä alkoi vuosien työ. Systemaattinen toimintatapojen ja prosessien kehittäminen ovat olleet tarpeen, esimerkiksi työnjakoa sekä tehtäviä ja tavoitteita on selkiytetty työyhteisön ja yksilön tasolla. Samoin sisäisen viestinnän, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen ovat olleet aktiviteetteja, jotka näkyvät työhyvinvoinnin lisääntymisenä vuosien 2011-2015 kyselytuloksissa. Nyt tehty kysely nostatti esiin henkilöstön huolen jaksamisesta. Vaikka tulokset ovat hiukan heikentyneet vuodesta 2015, on meillä vahva perusta jatkaa työhyvinvoinnin hyviä käytäntöjä ja kehittää niitä tarpeiden mukaisesti.

Pikagalluppiini yhteistyöstä vastattiin myös yhdellä sanalla ”Tampere3”. Tässä sain oivan kiteytyksen siitä, miten toimintaympäristömme on muuttunut ja kollegat tulevat entistä laajemmalta alueelta. Odotuksemme yhteistyölle muuttuvat. Ilman gallupkysymyksiä voin sanoa, mikä tukee työhyvinvointiamme. Se on aito, avoin ja tavoitteellinen yhteistyö. Näin teemavuonna ja sen jälkeenkin.

 

Kv-koulutus kasvaa maksullisenakin

Mikko Naukkarinen, varatoimitusjohtaja 26.1.2018

Aika moni asiaan perehtynytkin soitti tuomiopäivän pasuunaa suomalaisen koulutuksen kansainvälisyydelle, kun lukuvuosimaksuja suunniteltiin EU/ETA-alueen ulkopuolisille. Suomeen ei tulla, jos emme jatka ilmaislinjalla. Jo saavutettu kansainvälisyys romutetaan.

Itsekin uskoin myös TAMKissa aloittavien ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kymmenien prosenttien laskuun. Olihan Ruotsissakin käynyt vastaavassa tilanteessa vuosikymmenen alkupuolella suuruusluokkaa 60 % oleva kato. Samalla kannustin meitä TAMKissa tiedolla, että länsinaapurissa muutama korkeakoulu nousi määrätietoisilla ponnisteluilla jo muutamassa vuodessa edeltäneen tason yläpuolelle. Meidän pitää olla Suomessa näiden joukossa!

Kuinkas kävi? Jo ensimmäisenä lukuvuosimaksullisena vuotena 2017 aloittaneiden tutkinto-opiskelijoiden määrä säilyi edellisen ilmaisen vuoden tasolla. Toki EU/ETA-alueen ulkopuolisten tulijoiden määrä tippui, ja suurin osa heistäkin sai asuinpaikan, oleskeluluvan, perhesuhteiden tms. vuoksi vapautuksen maksusta. Mutta opintonsa aloittaneiden EU-kansalaisten määrä kasvoi korvaten muiden vähenemisen.

Juuri päättyneessä kuluvan vuoden englanninkielisten tutkinto-ohjelmien haun perusteella TAMKin kansainvälisyys on reippaassa nousussa. Hakijoiden määrä kasvoi yli 50 % yli 2150: een, joista yli puolet ensisijaisesti meille hakeneita. Heidänkin määränsä kasvoi lähes 40 %. Tämä on uutterasti markkinoivan ja suurella sydämellä kv-hakijoita palvelevan henkilöstön ansiota. Osaaminen ja asiaansa uskominen palkitaan. Toki koulutuksen toteuttajillekin kuuluu osa kunniasta. Teidän ansiostanne TAMKin eurooppalaisessa tutkimuksessa saama loistava palaute opiskelupaikkana muualta tuleville on varmasti lisännyt vetovoimaa.

Kansainvälinen täydennyskoulutus ja tilauskoulutus ovat myös hyvässä nousukulmassa muutaman vuoden kiitotievaiheen jälkeen. Vuoden 2017 myynti oli jo yli 50 % suurempi kuin samaan aikaan toteutunut laskutus. Se tietää hyvää tälle vuodelle. Kun kaksoistutkintoon johtava maksullinen tilauskoulutus on myös lupaavalla oraalla, kasvun voi odottaa jatkuvan. TAMK EDUn Global Education on pieni, mutta sitäkin osaavampi tiimi, joka tehnyt upeaa työtä avatessaan meille uuden markkina-alueen myös kasvavan kotimaan täydennyskoulutuksen rinnalle. Kysynnästä, tarjouskannasta ja toteutuneista kaupoista päätellen TAMKin tunnettavuus tällä sektorilla on hyvällä kasvu-uralla erityisesti Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa.

Ei kuollut kansainvälisyys TAMKissa. Sekä ilmainen että maksullinen kv-koulutus ovat hyvässä nousukierteessä. Molempiin riittää maailmalta tulijoita. Kasvava maksavien määrä mahdollistaa kansainvälisyyden kasvun.

 

Juhlavuosi 2017 on päättymässä, uusi vuosi tuo eteen suunnittelua ja päätöksiä

Rehtori Markku Lahtinen, 19.12.2017

Kulunut vuosi oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Sitä me TAMKissakin juhlistimme eri tavoin: henkilöstön juhlagaalassa, opiskelijoiden juhlavastaanotolla, 100-vuotiskoivun istutuksella. Lokakuussa 2017 tuli myös kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin linnan kirkon oveen. Tästä alkoi reformaatio, joka on muovannut koko Pohjois-Euroopan uskonnollista ja valtiollista kehitystä kohti hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa nykyisin elämme.

TAMKin vuosi on ollut menestyksellinen niin opintojen edistymisen kuin valmistuneiden määrän suhteen, mutta erityisesti TKI-toiminnan volyymi on kasvanut tavoitteiden mukaisesti. Tuleville vuosille asetettujen strategisten tavoitteidemme savuttamisessa Tampereen uuden korkeakouluyhteisön yhteisten toimintatapojen kehittäminen on avainasemassa.

Juhlavuoden päätteeksi joulukuussa eduskunta hyväksyi Tampereen uuden korkeakouluyhteisön syntymisen mahdollistavat lakiesitykset. Lain mukaisesti Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto fuusioituvat uudeksi Tampereen yliopistoksi 1.1.2019. Laki vahvistettaneen presidentin esittelyssä vuoden loppuun mennessä, minkä jälkeen arviolta helmikuussa tapahtuu Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeiden luovutus Tampereen kaupungilta Tampereen korkeakoulusäätiölle.

Lain mukaan nykyisten yliopistojen hallitusten tulee valita siirtymäajan hallitus siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistän 1.1.2018. Tämän jälkeen uuden yliopiston siirtymäkauden hallitus valitsee yliopiston ensimmäisen rehtorin, jonka haku on jo käynnistynyt. Lisäksi siirtymäkauden hallitus päättää yliopiston johtosäännöstä, jossa määrätään mm. ensimmäisen monijäsenisen hallintoelimen eli konsistorin vaalista ja sen jäsenten määrästä. Konsistori on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1.4.2018. Tämän jälkeen konsistorin tehtävänä on valita yliopiston ensimmäinen hallitus.

Yhteisö, jonka nyt tunnemme nimellä Tampere3, muodostuu siis vuoden kuluttua kahdesta itsenäisestä korkeakoulusta, Tampereen yliopistona toimivasta Tampereen korkeakoulusäätiöstä ja osakeyhtiömuotoisesta Tampereen ammattikorkeakoulusta, jonka pääomistaja on Tampereen yliopisto.

Opiskelijan näkökulmasta oleellista on tiedostaa, että yliopistokoulutuksen järjestämisestä vastaa Tampereen yliopisto, ja vastaavasti ammattikorkeakoulutuksesta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. Se korkeakoulu, joka ottaa opiskelijan tutkinto-ohjelmaansa, vastaa koulutuksesta ja antaa jatkossakin siitä tutkintotodistuksen.

Uuden korkeakouluyhteisön etuna opiskelijoille avautuu uusia oppimisen väyliä, joustavia opintopolkuja, jotka tarjoavat entistä laajempia valinnan mahdollisuuksia yli korkeakoulurajojen. Joustavat opintopolut eivät tarkoita vapaata oikeutta valita korkeakoulua tai tiedekuntaa tai tutkintoa, vaan mahdollisuutta valita opintoihinsa kursseja ja osaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat omien tavoitteiden saavuttamista.

Kuluneena vuonna on tehty valtavasti työtä ja käyty neuvotteluja Tampere3-prosessin eteenpäin viemiseksi. Tuleva vuosi onkin sitten toimeenpanon ja päätöksenteon aikaa: mitä yhteisiä palveluja haluamme missäkin vaiheessa tehdä ja millaisilla sopimuksilla niitä loppujen lopuksi toteutamme.

Tätä ennen on kuitenkin alkamassa ansaittu joulutauko, jolloin on hetki aikaa rauhoittua ja valmistautua tulevan vuoden töihin ja tehtäviin. Toivotankin kaikille opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta 2018.

No Problem is a Problem

Aura Loikkanen, Korkeakoulupalveluiden johtaja 21.11.2017

Aura Loikkanen

What is Your Problem?

Mitä ongelmaa sinut on palkattu ratkomaan? Millä tavalla sinä voit tehtävässäsi olla tuottamassa lisäarvoa TAMKille? TAMKilla on tehtävä yhteiskunnassa ja visio tuottaa parasta ammatillista korkeakoulusta Suomesta maailmalle.

Minun osani on ratkaista, miten parhaalla mahdollisella tavalla organisoida ja mahdollistaa Korkeakoulupalvelujen antama tuki TAMKin ydintoiminnoille, jotta TAMK voi tehtävänsä täyttää ja visionsa saavuttaa. Minun ratkaistavakseni annetun ongelman määrittely motivoi ja suuntaa toimintaani. Isosti ja pienesti. Minulla on vastuu tehdä työni, mutta myös kehittää omaa työtäni ja tehtäväkenttääni. Työn arjessa pienten ongelmien näkeminen ja ratkaiseminen johtavat positiiviseen kehittämisen kierteeseen. Pienin askelin kohti muutosta.

No See Problems, no Need for Management

Meillä kaikki on ihan hyvin. Kaikki sujuu, hakijoita riittää, opiskelijoiden palaute on ihan hyvää. Tyytyväisyys voi tukahduttaa kehittämisen. Lean-ajattelussa esimiehen keskeinen tehtävä on nähdä ongelmia ja johtaa niin, että työntekijät alkavat nähdä ongelmia. Jos ongelmia ei ole (niitä ei havaita), mihin esimiestä tarvitaan?

Not a Solutioning Mind but a Questioning Mind

Esimiehen tehtävä ei olekaan ensi sijassa ratkaista ongelmia! Lean-koulutuksessa saimme tehtäväksi tarkkailla ravintolan ruokajonoja ja miettiä, mikä olisi seuraava askel kehittämisessä. Jokainen ryhmä raportoi havaintonsa pikaisesti ja käytti suurimman osan ajasta ratkaisuehdotusten esittelyyn. Jokainen ryhmä. Väärin! Oikean ongelman määrittely on se juttu! Jotkut ratkaisuehdotuksista olisivat johtaneet mittaviin investointeihin. Olemmekohan ammattikorkeakoulussa liian ratkaisukeskeisiä? Emme paneudu riittävästi ongelmaan ja sen syihin, vaan hyvin pikaisesti siirrymme ratkaisujen ideointiin.

Tiukka talous pakottaa toisenlaiseen ajatteluun. Mitä voimme karsia, että pystymme keskittämään voimavaramme siihen, mikä tuottaa eniten arvoa asiakkaalle? Ne, jotka työtä tekevät, ovat usein parhaita asiantuntijoita työn kehittämisessä. Siksi esimiehen tulee johtaa niin, että työntekijät alkavat nähdä ongelmia.

Kun TAMKissa ilmoitettiin syksyn aluksi jälleen yt-prosessin aloittamisesta, pääluottamusmiehemme Päivi Koppanen kehotti TAMKilaisia yhdessä miettimään, miten selviämme valtion rahoitusosuuden vähenemisestä. Mihin meidän tulee keskittyä, että voimme olla tuottamassa arvoa opiskelijallemme tai yhteistyökumppanillemme? Lean-ajattelusta olisi tässä apua.

Tampere3 and Problems

Tampere3-työssä ei juuri nyt muuta olekaan kuin ongelmia ratkottavaksi. Hieno mahdollisuus siis! Kunpa toimijoilla olisi malttia pysähtyä määrittelemään ongelmia ennen kuin lähdetään esittelemään ratkaisuja. Vaarana on, että päädytään ratkomaan ihan vääriä ongelmia. Taisimme luvata prosessiin lähtiessämme, että yhteistyöllä voidaan saada lisää resursseja opetukseen ja tutkimukseen.

Lee, Alice. Lean Facilitator Training. Lean Enterprise Institute. Koulutus TAMKissa 4.-5.9.2017.